Autokuljetusopas

Metsätehon opas

  • Etusivu
  • Kaukokuljetus
    • Kuljetusmuodot
    • Kuljetusten infrastruktuuriverkko
    • Autokuljetuskalusto
    • Autokuljetuksiin liittyvät toimijat
    • Kuljetusyrittäjyys
  • Ohjaus ja suunnittelu
    • Suunnitteluprosessi
    • Tienkäyttöoikeus ja tienpito
    • Varastopaikkojen ja -pinojen suunnittelu
  • Kuljetusten suoritus
    • Kuljetusten vaiheet
    • Kuljetustilaus
    • Ajoneuvokohtainen kuljetussuunnittelu ja reititys
    • Tiestön kantavuus, ajorajoitukset ja talvikunnossapito
    • Ajoneuvon kuormaus ja kuorman sitominen
    • Liikenne- ja työturvallisuus
    • Nippukaavio
    • Puun välivarastoalueet
    • Nosturin jättäminen
    • Ajo- ja lepoajat
    • Vastaanotto tehtaalla
    • Autokuljetus junaan
    • Autokuljetus alukseen
    • Autokuljetus uittoon
Olet täällä: Alkuun / Kaukokuljetus / Autokuljetuskalusto
Edellinen - Kuljetusten infrastruktuuriverkko
Seuraava - Autokuljetuksiin liittyvät toimijat

Autokuljetuskalusto

Puutavarakuljetuksessa käytettävät autot ovat erikoiskalustoa, joka on kehittynyt paljolti suomalaisten päällirakenne-, perävaunu- ja kuorma-autovalmistajien työn tuloksena. Myös puutavara-autoissa käytettävät ajoneuvokohtaiset puutavarakuormaimet ovat yleensä kotimaassa kehitettyjä ja valmistettuja.

Puutavarayhdistelmät

Puutavarayhdistelmät koostuvat vähintään kahdesta ajoneuvosta: vetoautosta ja perävaunuista. Vetoauto voi olla itsekin kuormaa kantava auto tai perävaunuja vetävä perävaunuveturi (rekkaveturi). Perävaunu voi olla varsinainen perävaunu tai puoliperävaunu. Kuorma-auto tulee tehtaalta yleensä vailla päällysrakenteita. Se rakentuu puutavara-autoksi, kun siihen asennetaan perusrunko (apurunko), etusermi, puutavarapankot, nosturin kiinnikkeet ja kuormansidontalaitteet sekä tarvittavat hydrauli- ym. laitteet. Akselijärjestyksiä ovat 2+2, trippeli (kantava akseli telin etummaisena) ja tridem (kantava akseli telin viimeisenä).

puutavara-auto ja sen osien nimet

Tieliikennelain mukaan ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino saa olla enintään 76 tonnia, kokonaispituus 34,50 m, leveys 2,55–2,60 m ja kokonaiskorkeus 4,4 m. Muita rajoitteina ovat maksimiakseli- ja telipainot. Traficomin koordinoimana on käynnissä kokeiluja nykyisen kokonaispainon ylittävistä yhdistelmistä (HCT eli High Capacity Transport). Kokeiluajoneuvoista on säädetty tieliikennelain 192 §:ssä.

⚬ Tieliikennelaki
⚬ Traficomin määräys ajoneuvoyhdistelmien teknisistä vaatimuksista
⚬ Traficomin HCT-kokeiluiden sivusto
⚬ Metsäteho Oy:n HCT-puutavara-autokokeiluiden sivusto

Ajoneuvoyhdistelmien maksimikokonaispainot:

Vie hiiri pylväiden päälle, niin saat esiin kunkin pylvään luvut (tonnia).

Ajoneuvoyhdistelmien maksimikokonaispainot ovat moninkertaistuneet vuosikymmenten saatossa.

Puutavara-autoja on käytössä keskimäärin 1 600. Autojen keskimääräinen pitoaika on noin 5 vuotta. Yleisimmät puutavara-automerkit ovat Volvo, Scania, Mercedes-Benz ja Sisu. Puutavarayhdistelmät koostuvat tyypillisimmin kolme- tai neliakselisesta vetoautosta ja viisiakselisesta perävaunusta.

Puuautokanta akselimäärien mukaan:

Neliakselisten puutavara-autojen osuus on yleistynyt vuoden 2013 mitta- ja massamuutoksen myötä. Kaaviossa on esitetty ajoneuvorekisterin tilanne vuoden alussa. 5-akselisia autoja rekisterissä on 8 kpl.
Lähde: MetsäTrans 2019

Rengaspaineiden säätöjärjestelmä (CTI) on yksi keino puutavara-auton kulkukyvyn parantamiseksi ja tievaurioiden välttämiseksi. CTI-varustelluilla autoilla voi ajaa rajoitetusti myös kelirikkoaikana ELY-keskuksen luvalla.

rengaspaineen säätöjärjestelmällä varustetut renkaat puutavara-autossa
Rengaspaineen säätöjärjestelmällä (CTI) varusteltu puutavara-auto

Perävaunut

Rakenteellisesti on kahdenlaisia perävaunuja. Jotta vetoauton perään kiinnitetyllä puutavarakuormaimella ylletään lastaamaan perävaunun takaosa, pankkoja voidaan siirtää tai vaihtoehtoisesti perävaunun runko on teleskooppinen. Siirtopankoilla varustetut jäykkärunkoiset perävaunut on yleensä varustettu teliakseleiden nostolla kääntämisten helpottamiseksi. Kotimaisista puutavaraperävaunuista yleisimpiä merkkejä tai valmistajia ovat Jyki, Kome, Weckman ja Närko.

Pylväsautot

Pylväiden ja tukkiosien kuljetukseen varustetut yhdistelmät ovat erikoisrakenteisia puutavara-autoja. Pylväsautossa on takimmaisena perävaunun teliakselisto, joka on kytketty pitkällä aisalla vetoautoon.

pylvasauto

Tukkiosa-autot

Tukkiosien kuljetukseen on kehitetty yhdistelmiä, joissa 4-akselisen perävaunun pankot pääsevät liukumaan rungon päällä, kun auton ja perävaunun etäisyys muuttuu kaarteissa. Tämä mahdollistaa käänteissä tarvittavan pituussuuntaisen liikkumisen.

Tukkiosa-auto
Tukkiosa-auto. Kuva: HKK-Kuljetus Oy

Muita puutavarayhdistelmiä

B-junalla (B-train) tarkoitetaan ajoneuvoyhdistelmää, jossa on puoliperävaunuveturin (rekkaveturin) lisäksi kaksi puoliperävaunua (linkkivaunu ja perinteinen puoliperävaunu).

Orpe Kuljetus Oy:n puutavarayhdistelmä
Orpe Kuljetus Oy:n puutavarayhdistelmä, joka muodostuu puoliperävaunuveturista, puoliperävaunusta ja lyhyestä keskiakseliperävaunusta (eli ns. vasikasta).

Hakeautot

Hakeautoja käytetään sekä sahoilla syntyvän sahahakkeen että metsässä tai terminaalissa haketetun metsähakkeen kuljetuksiin. Hakekuljetuksissa käytetään pääosin hakeyhdistelmiä, jollaisia käytetään usein myös turvekuljetuksissa. Hakeyhdistelmien purkumenetelmiä ovat sivukippaus, ketjupurku perästä, takakippaus ja kävelevä lattia. Kokosivuaukeavalla seinällä varustellut yhdistelmät soveltuvat myös kappaletavarakuljetuksiin.

Ketjupurku perästä
Ketjupurku perästä
kaveleva_lattia
Kävelevä lattia
hakeauto
Hakeautoa kuormataan terminaalissa.

Energiapuuautot

Energiapuuta korjataan ja kuljetetaan eri muodoissa: hakkuutähteenä, pienpuuna, kantoina ja hakkeena. Hakeyhdistelmien lisäksi käytössä on kantojen ja hakkuutähteiden kuljetukseen soveltuvia yhdistelmiä (ns. laita-autoja) sekä konttiautoja. Tavallisesta puutavarayhdistelmästä voidaan tehdä energiapuun kuljetuksiin sopiva auto erilaisilla lisälaita- ja sivupeiteratkaisuilla. Muun kuin hakkeen osalta energiapuuajoneuvot pyritään rakentamaan kuormatilan kehysmitoiltaan niin suuriksi kuin säädökset sallivat, sillä kuljetettavan materiaalin alhainen tiheys ei useinkaan mahdollista täyttä kuormaa hyötykuorman osalta.

hakkuutahteiden lastausta
Jotta hakkuutähteet ylletään kuormaamaan ja kuorma purkamaan autokohtaisella kuormaimella, perävaunun kuormatila tai sen takaosa rakennetaan usein teleskooppimaisesti liikuteltavaksi.

Kuormauskalusto

Suomessa käytännössä kaikki puutavara-autot varustetaan ajoneuvokohtaisella kuormaimella. Useimmiten nostureissa on nykyisin myös hytti, jolloin ohjainlaitteet ja kuljettaja ovat säältä suojassa. Kuormain pyritään jättämään lastauspaikalle, jos sitä ei tarvita kuorman purkamisessa tai paluukuorman teossa. Kun kuormaimen massa on tyypillisesti 3 tonnia, kuormaimen poisjättö merkitsee 3,5–4 kuutiometriä lisää puutavaraa kuormassa. Kun tyhjänäajoa pyritään vähentämään meno-paluu- tai monipistekuljetusten avulla, kuormainta joudutaan kuitenkin kuljettamaan mukana. Suomessa myytäviä kuormainmerkkejä ovat mm. Hiab-nosturiryhmän Loglift ja Jonsered, Kesla ja Epsilon Palfinger.

Ainespuun nostureissa käytetään nostoleuoilla varustettua kahmaria ja energiapuiden kuormaamisessa käytetään useimmiten ns. piikkikahmaria. Piikkien avulla taakan ottaminen on helpompaa kuin leuoilla varustetulla kahmarilla. Energiapuumateriaalit eivät jää kiinni piikkeihin siten kuin ne jäisivät ainespuukahmarin leukoihin. Piikkikahmarilla materiaali saadaan nostettua puhtaampana.

Ainespuun kuormaamiseen soveltuva nostoleuoilla varustettu kahmari ja energiapuun kuormaamiseen soveltuva ns. piikkikahmari. Kuvat: Kesla
Ainespuun kuormaamiseen soveltuva nostoleuoilla varustettu kahmari ja energiapuun kuormaamiseen soveltuva ns. piikkikahmari. Kuvat: Kesla

Sivun alkuun ^

Edellinen - Kuljetusten infrastruktuuriverkko
Seuraava - Autokuljetuksiin liittyvät toimijat

Kaukokuljetus

  • Kuljetusmuodot
  • Kuljetusten infrastruktuuriverkko
  • Autokuljetuskalusto
  • Autokuljetuksiin liittyvät toimijat
  • Kuljetusyrittäjyys

Linkkejä

  • A-Vakuutus: Kuljetusyritykset
  • ELY-keskukset
  • Liikenneturva: Raskaan ajoneuvon kuljettajat
  • Liikenne- ja viestintäministeriö
  • Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry
  • Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
  • Suomen tieyhdistys ry
  • Traffic Management Finland Oy
  • Traficom:
    • Tieliikenne ammattikuljettajille
    • Tieliikenne kuljetusyrityksille
  • Väylävirasto

Autokuljetusopas

Toimittanut
Pirjo Venäläinen
Metsäteho Oy

Julkaistu
19.10.2016
Päivitetty
8.6.2020

Puuhuolto.fi

Muut puuhuolto-oppaat löydät pääsivulta:

www.puuhuolto.fi

Yhteystiedot

Puuhuolto-oppaisiin liittyen ota yhteyttä:

Laura Kammonen
Metsäteho Oy
040 570 4777
etunimi.sukunimi@metsateho.fi

Copyright© 2021 METSÄTEHO OY

Käytämme sivustolla evästeitä. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.OKLue lisää