Koneellinen puunkorjuu

Metsätehon opas

  • Opettajalle
  • Termit
  • Käyttöoikeudet
  • Työryhmä
  • Sivukartta
  • Etusivu
  • Suunnittelutasot
  • Puutavaran lähikuljetus
    • Yleistä
    • Työpiste
    • Puutavaran laatu ja luokittelu
    • Kuorman keräämisen työmalli
      • Taakkojen nosto
      • Taakkojen yhdistäminen ja jakaminen
      • Kuormattavan taakan nostokorkeus
      • Taakan tasaaminen
      • Taakan sijoittaminen kuormatilaan
      • Kuorman rakenne
    • Kuorman purkamisen työmalli
      • Pysähtyminen pinolle
      • Pinon pohjan valmistelu
      • Taakan tuonti pinoon ja pinon rakentaminen
      • Työjälki
    • Kuormatraktorityön suunnittelun työmalli
      • Ennakkotieto
      • Varastopaikka
      • Ajojärjestys
      • Kuormattuna ajo
    • Energiapuun lähikuljetus
      • Kuorman kerääminen
      • Kuorman purkaminen ja pinon rakenne
  • Koneellinen puutavaran valmistus
    • Yleistä
    • Työpiste
    • Työskentely työpisteessä
    • Puutavaran mitta- ja laatuvaatimukset
    • Kasvatushakkuu
      • Kasvatettavien puiden valinta
      • Harvennustiheys
      • Pienen puun kaato
      • Sektorityömalli
        • Työjärjestys
        • Videot
        • Tilajärjestysperiaate
        • Työjälki
      • Sivullepäin kaato -työmalli
        • Työjärjestys
        • Videot
        • Työjälki
      • Energiapuun korjuu ja joukkohakkuu
        • Joukkokäsittely sektorityömallissa
        • Joukkokäsittely sivullepäin kaadon työmallissa
        • Robusti joukkokäsittelytyömalli
    • Uudistushakkuu
      • Suuren puun kaato
      • Sivullepäin kaato -työmalli uudistushakkuussa
        • Työpisteen valinta
        • Työjärjestys
        • Videot
      • Eteenpäin kaato -työmalli uudistushakkuussa
        • Työpisteen valinta
        • Työjärjestys
        • Videot
    • Hakkuukonetyön suunnittelun työmalli
      • Ennakkotieto
      • Varastopaikka
      • Ajourasto
      • Ajouraston tekosäännöt
  • Hyvä tietää
    • Työhyvinvointi
      • Fyysinen hyvinvointi
      • Psyykkinen hyvinvointi
      • Työturvallisuus
    • Ammattitaitovaatimukset
    • Toimintaa ohjaavat lait ja määräykset
Olet täällä: Alkuun / Koneellinen puutavaran valmistus / Työskentely työpisteessä
Edellinen - Työpiste
Seuraava - Puutavaran mitta- ja laatuvaatimukset

Työskentely työpisteessä

Hyvin omaksuttu työmalli helpottaa työskentelyä työpisteessä. Samalla se edistää oppimista ja taitojen kehittymistä. Virheliikkeiden määrä vähenee, jäävä puusto ei vaurioidu eikä puomin käyttö muutu konetta ja kuljettajaa rasittavaksi. Järjestelmällinen työskentelytapa ja siisti työnjälki edesauttavat myös kuormatraktorinkuljettajan työskentelyä.

Kuviorajoista ja tilanteesta riippuen osa työstä, kuten esimerkiksi leimikon aloituskohta, saatetaan joutua tekemään eri työmallilla kuin puuston muu korjuu. Työmallista riippumatta työpistetyöskentelyssä keskeistä on puomin hallittu liike: haparoivia, edestakaisia liikkeitä eli niin sanottuja tuplatyövaiheita ei tehdä, ja liikkeet saadaan tehtyä kerralla sujuvasti työskennellen kerralla oikein. Tällöin myös puomin kulkema matka on lyhyt ja puun prosessointiin jää enemmän aikaa. Sama työn hallinnan merkitys pätee kaatosiirtomatkaan ja rungon siirtämiseen: rungon kuljetusmatkan minimoimisen ohessa tärkeää on, että puun kaadolle on tilaa, ja että runko saadaan siirrettyä työskentelyalueelle prosessoitavaksi.

Järjestelmällinen työmalli helpottaa työskentelyä.
Järjestelmällinen työmalli helpottaa työskentelyä.

Poistettavien puiden kaatojärjestys määräytyy käytettävän työmallin perusteella. Ennen puun kaatoa havainnoi mitä tavaralajeja kaadettavasta rungosta tulee ja mihin kasat sijoittuvat. Valitse puun kaatosuunta näiden tietojen pohjalta. Pyri syöttämään rungot aina jo tehdylle alueelle: kasvatushakkuulla jo harvennettuun metsikön osaan ja uudistushakkuulla jo hakatulle alueelle. Kiinnitä huomiota tehtävien kasojen kokoon ja laatuun. Pyri välttämään yhden pölkyn kasoja.

Pölkkyjen tulee olla kasoissa yhdensuuntaisesti ja siten, että pölkkyjen päät ovat kasan toisessa päässä tasan. Poikkeuksen tekevät työmallit, joissa puita prosessoidaan kasaan myös toisesta suunnasta (esimerkiksi tehdään puu puomin alle). Pyri tekemään ainoastaan yhden puutavaralajin kasoja.

Työskentely tehostuu sitä mukaa, kun työpisteiden välinen etäisyys kasvaa. Huomioi kuitenkin, että liian suuri työpisteiden väli lisää puustovaurioiden syntymisen riskiä. Työpiste on kooltaan sopiva silloin, kun puiden ottoetäisyys on 60–100 % puomin maksimiulottumasta. Työpisteeltä toiselle siirtymistä määrittävät reunapuiden lisäksi sivusektorilta poistettavat puut ja edessä olevat ajourapuut. Tarkasta tehty työjälki ja kasvatushakkuulla myös harvennustiheys uuteen työpisteeseen siirtymisen aikana. Tarvittaessa peruuta takaisin edelliselle työpisteelle ja siisti työpiste loppuun, tai käytä aputyöpistettä.

Omaa taitotasoa voi ja kannattaa mitata tavoitteiden kautta. Puutavaran koneellisessa valmistuksessa omaa kehittymistä voi seurata esimerkiksi mittaamalla yhden puun valmistamiseen kuluvaa aikaa.

Rungon koko vaikuttaa merkittävästi tavoiteaikaan. Tarkan aikarajan sijaan suoriutumista kannattaakin mitata ylä- ja alarajat määrittävän aikaikkunan kautta. Esimerkiksi ensiharvennuksella tilavuudeltaan noin sata litraa (0,1 m3) olevan mäntyrungon rungon valmistamisen tavoiteaika voisi olla 25–40 sekuntia. Opettelun alkuvaiheessa tavoite voi olla lähempänä ylärajaa, ja taitojen kehittyessä aikatavoitetta voidaan asteittain kiristää. Tavoitetta ei kuitenkaan saa asettaa liian korkealle, jotta aikaa jää myös työn suunnittelulle, ja työtä jaksaa tehdä väsymättä niin vuoron loppuun saakka, kuin seuraavan viikon ja siitäkin eteenpäin.

Rungon valmistamiseen kuluva aika riippuu rungon koosta. Kuva ajanmenekistä ammattikuljettajilla. (Nurminen ym. 2006)
Rungon valmistamiseen kuluva aika riippuu rungon koosta. Kuva ajanmenekistä ammattikuljettajilla. (Nurminen ym. 2006)

Toinen vaihtoehto on mitata yhden työpisteen valmistamiseen kuluvaa aikaa ja syntyneitä vaurioita esimerkiksi simulaattorilla. Tällöin harjoitus voidaan toistaa, kunnes asetetut aika- ja laatutavoitteet on saavutettu. Tavoitteena on, että taitojen kehittymisen myötä metsäkoneenkuljettaja kykenee tarkastelemaan puutavaran valmistuksen prosessin toteutumista kokonaisuutena, ja havaitsemaan sieltä omia kehittymisen tarpeita ja mahdollisuuksia.

Edellinen - Työpiste
Seuraava - Puutavaran mitta- ja laatuvaatimukset

Koneellinen puutavaran valmistus

  • Yleistä
  • Työpiste
  • Työskentely työpisteessä
  • Puutavaran mitta- ja laatuvaatimukset
  • Kasvatushakkuu
  • Uudistushakkuu
  • Hakkuukonetyön suunnittelun työmalli

Koneellinen puunkorjuu -opas

Toimittanut
Heikki Ovaskainen
Metsäteho Oy

Julkaistu
1.11.2012

Puuhuolto.fi

Muut puuhuolto-oppaat löydät pääsivulta:

www.puuhuolto.fi

Yhteystiedot

Puuhuolto-oppaisiin liittyen ota yhteyttä:

Laura Kammonen
Metsäteho Oy
040 570 4777
etunimi.sukunimi@metsateho.fi

Copyright© 2021 METSÄTEHO OY