Hyvin omaksuttu työmalli helpottaa työskentelyä työpisteessä. Samalla se edistää oppimista ja taitojen kehittymistä. Virheliikkeiden määrä vähenee, jäävä puusto ei vaurioidu eikä puomin käyttö muutu konetta ja kuljettajaa rasittavaksi. Järjestelmällinen työskentelytapa ja siisti työnjälki edesauttavat myös kuormatraktorinkuljettajan työskentelyä.
Kuviorajoista ja tilanteesta riippuen osa työstä, kuten esimerkiksi leimikon aloituskohta, saatetaan joutua tekemään eri työmallilla kuin puuston muu korjuu. Työmallista riippumatta työpistetyöskentelyssä keskeistä on puomin hallittu liike: haparoivia, edestakaisia liikkeitä eli niin sanottuja tuplatyövaiheita ei tehdä, ja liikkeet saadaan tehtyä kerralla sujuvasti työskennellen kerralla oikein. Tällöin myös puomin kulkema matka on lyhyt ja puun prosessointiin jää enemmän aikaa. Sama työn hallinnan merkitys pätee kaatosiirtomatkaan ja rungon siirtämiseen: rungon kuljetusmatkan minimoimisen ohessa tärkeää on, että puun kaadolle on tilaa, ja että runko saadaan siirrettyä työskentelyalueelle prosessoitavaksi.
Poistettavien puiden kaatojärjestys määräytyy käytettävän työmallin perusteella. Ennen puun kaatoa havainnoi mitä tavaralajeja kaadettavasta rungosta tulee ja mihin kasat sijoittuvat. Valitse puun kaatosuunta näiden tietojen pohjalta. Pyri syöttämään rungot aina jo tehdylle alueelle: kasvatushakkuulla jo harvennettuun metsikön osaan ja uudistushakkuulla jo hakatulle alueelle. Kiinnitä huomiota tehtävien kasojen kokoon ja laatuun. Pyri välttämään yhden pölkyn kasoja.
Pölkkyjen tulee olla kasoissa yhdensuuntaisesti ja siten, että pölkkyjen päät ovat kasan toisessa päässä tasan. Poikkeuksen tekevät työmallit, joissa puita prosessoidaan kasaan myös toisesta suunnasta (esimerkiksi tehdään puu puomin alle). Pyri tekemään ainoastaan yhden puutavaralajin kasoja.
Työskentely tehostuu sitä mukaa, kun työpisteiden välinen etäisyys kasvaa. Huomioi kuitenkin, että liian suuri työpisteiden väli lisää puustovaurioiden syntymisen riskiä. Työpiste on kooltaan sopiva silloin, kun puiden ottoetäisyys on 60–100 % puomin maksimiulottumasta. Työpisteeltä toiselle siirtymistä määrittävät reunapuiden lisäksi sivusektorilta poistettavat puut ja edessä olevat ajourapuut. Tarkasta tehty työjälki ja kasvatushakkuulla myös harvennustiheys uuteen työpisteeseen siirtymisen aikana. Tarvittaessa peruuta takaisin edelliselle työpisteelle ja siisti työpiste loppuun, tai käytä aputyöpistettä.
Omaa taitotasoa voi ja kannattaa mitata tavoitteiden kautta. Puutavaran koneellisessa valmistuksessa omaa kehittymistä voi seurata esimerkiksi mittaamalla yhden puun valmistamiseen kuluvaa aikaa.
Rungon koko vaikuttaa merkittävästi tavoiteaikaan. Tarkan aikarajan sijaan suoriutumista kannattaakin mitata ylä- ja alarajat määrittävän aikaikkunan kautta. Esimerkiksi ensiharvennuksella tilavuudeltaan noin sata litraa (0,1 m3) olevan mäntyrungon rungon valmistamisen tavoiteaika voisi olla 25–40 sekuntia. Opettelun alkuvaiheessa tavoite voi olla lähempänä ylärajaa, ja taitojen kehittyessä aikatavoitetta voidaan asteittain kiristää. Tavoitetta ei kuitenkaan saa asettaa liian korkealle, jotta aikaa jää myös työn suunnittelulle, ja työtä jaksaa tehdä väsymättä niin vuoron loppuun saakka, kuin seuraavan viikon ja siitäkin eteenpäin.
Toinen vaihtoehto on mitata yhden työpisteen valmistamiseen kuluvaa aikaa ja syntyneitä vaurioita esimerkiksi simulaattorilla. Tällöin harjoitus voidaan toistaa, kunnes asetetut aika- ja laatutavoitteet on saavutettu. Tavoitteena on, että taitojen kehittymisen myötä metsäkoneenkuljettaja kykenee tarkastelemaan puutavaran valmistuksen prosessin toteutumista kokonaisuutena, ja havaitsemaan sieltä omia kehittymisen tarpeita ja mahdollisuuksia.