Koneellisen puunkorjuun suunnittelusta ja toteutuksesta voidaan erottaa kolme eri suunnittelutasoa: leimikkotaso (strateginen taso), työnäkemätaso (taktinen taso), työpistetaso (operatiivinen taso).
Puutavaran lähikuljetuksessa leimikkotason sunnitteluun kuuluvat esimerkiksi puiden ajojärjestyksen valmistelu: mitä ajetaan, mistä ajetaan, minne ajetaan. Hakkuutyössä leimikkotasolla sen sijaan suunnitellaan esimerkiksi korjuulohkojen hakkuujärjestys, varastopaikka ja ajourat.
Työnäkemätasolla molemmilla koneilla keskitytään työskentelemään alueella, joka kattaa 3-5 työpistettä eteenpäin ja taaksepäin siitä pisteestä, jolla työskennellään. Tavoitteena on, että kunkin työpisteen vaikutukset seuraaviin tai aiempiin työpisteisiin ja edelleen koko leimikkotason toimintaan osataan ottaa huomioon. Suunnittelun alimmalla tasolla eli työpistetasolla keskitytään puolestaan yhdellä työpisteellä tapahtuvaan toimintaan, kuten esimerkiksi puiden poistojärjestykseen (hakkuukone) ja taakkojen kuormaamiseen tai purkamiseen (kuormatraktori).
Näiden eri tasojen sisältämät asiat on pyritty kokoamaan tässä kirjassa yhteen työmallien muodostamiksi kokonaisuuksiksi siten, että ne olisivat helppo oppia ja omaksua. Kaikkia tasoja on mahdollista harjoitella sekä simulaattorilla että metsässä. Oman työn hallinnan ohessa tärkeässä roolissa on kahden koneen muodostaman koneketjun hallinta, ja laajemmin koko puunkorjuun logistisen ketjun toiminta: se mitä hakkuukoneenkuljettaja tekee, vaikuttaa kuormatraktorinkuljettajan työhön. Kuormatraktorinkuljettajan työjälki vaikuttaa puolestaan ketjun seuraavan osan, kaukokuljetuksen, toimintaan ja edelleen tehtaiden vastaanottamaan puuvirtaan. Siispä kun luet tätä teosta, niin pohdi oman työjälkesi vaikutusta lenkin seuraavan/seuraavien tekijöiden työhön.