Koneellinen puunkorjuu

Metsätehon opas

  • Opettajalle
  • Termit
  • Käyttöoikeudet
  • Työryhmä
  • Sivukartta
  • Etusivu
  • Suunnittelutasot
  • Puutavaran lähikuljetus
    • Yleistä
    • Työpiste
    • Puutavaran laatu ja luokittelu
    • Kuorman keräämisen työmalli
      • Taakkojen nosto
      • Taakkojen yhdistäminen ja jakaminen
      • Kuormattavan taakan nostokorkeus
      • Taakan tasaaminen
      • Taakan sijoittaminen kuormatilaan
      • Kuorman rakenne
    • Kuorman purkamisen työmalli
      • Pysähtyminen pinolle
      • Pinon pohjan valmistelu
      • Taakan tuonti pinoon ja pinon rakentaminen
      • Työjälki
    • Kuormatraktorityön suunnittelun työmalli
      • Ennakkotieto
      • Varastopaikka
      • Ajojärjestys
      • Kuormattuna ajo
    • Energiapuun lähikuljetus
      • Kuorman kerääminen
      • Kuorman purkaminen ja pinon rakenne
  • Koneellinen puutavaran valmistus
    • Yleistä
    • Työpiste
    • Työskentely työpisteessä
    • Puutavaran mitta- ja laatuvaatimukset
    • Kasvatushakkuu
      • Kasvatettavien puiden valinta
      • Harvennustiheys
      • Pienen puun kaato
      • Sektorityömalli
        • Työjärjestys
        • Videot
        • Tilajärjestysperiaate
        • Työjälki
      • Sivullepäin kaato -työmalli
        • Työjärjestys
        • Videot
        • Työjälki
      • Energiapuun korjuu ja joukkohakkuu
        • Joukkokäsittely sektorityömallissa
        • Joukkokäsittely sivullepäin kaadon työmallissa
        • Robusti joukkokäsittelytyömalli
    • Uudistushakkuu
      • Suuren puun kaato
      • Sivullepäin kaato -työmalli uudistushakkuussa
        • Työpisteen valinta
        • Työjärjestys
        • Videot
      • Eteenpäin kaato -työmalli uudistushakkuussa
        • Työpisteen valinta
        • Työjärjestys
        • Videot
    • Hakkuukonetyön suunnittelun työmalli
      • Ennakkotieto
      • Varastopaikka
      • Ajourasto
      • Ajouraston tekosäännöt
  • Hyvä tietää
    • Työhyvinvointi
      • Fyysinen hyvinvointi
      • Psyykkinen hyvinvointi
      • Työturvallisuus
    • Ammattitaitovaatimukset
    • Toimintaa ohjaavat lait ja määräykset
Olet täällä: Alkuun / Termit
Edellinen - Opettajalle
Seuraava - Käyttöoikeudet

Termit

  • 1/3-sääntö

    Noin 1/3 taakoista tuodaan kuormatilaan tyvipää sermiä vasten ja noin 2/3 latvapää edellä. Kuorma rakentuu tällöin tasaisesti.

  • Ajoura

    Puutavaran lähikuljetusta varten maastoon tehty kulkuväylä, jota käyttävät sekä hakkuukone että kuormatraktori. Suositus ajouran leveydeksi on 4–4,5 metriä.

  • Ajouranvarsipuu

    Kasvatushakkuulla ajouran varteen kasvamaan jätettävä puu, joka määrittää hakkuukoneen ja kuormatraktorin pysähtymispaikan työpisteelle, kasojen sijoittelut ja prosessointipaikat.

    Kutsutaan myös reunapuuksi.

  • Alaharvennus

    Harvennustapa, jossa metsiköstä poistetaan pääasiassa valtapuustoa pienempi puusto ja jätetään kasvamaan suurimmat, parhaiten kasvavat puut.

  • Alikasvos

    Metsän pääpuustoa selvästi lyhyempi ja nuorempi puusto, joka usein raivataan ennen harvennus- tai päätehakkuuta.

  • Apteeraus

    Rungon katkaisukohdan määrittäminen ottaen huomioon puutavaran mitta- ja laatuvaatimukset.

  • Apteeraustiedosto

    Runkojen katkontaohjeet sisältävä hakkuukonetiedosto (apt-tiedosto).

  • Aputyöpiste

    Lisätyöpiste, jonka avulla viimeistellään senhetkistä tai valmistellaan seuraavaa työpistettä ajouralla. Esimerkiksi konetta siirtämällä noudetaan yksittäinen runko työpisteelle.

  • Avohakkuu

    Uudistushakkuu, jossa poistetaan kaikki taloudellisesti käyttökelpoinen puusto lukuun ottamatta alueelle jätettäviä säästöpuita.

  • Avojohto

    Ilmajohto, jossa jokainen johdin on erikseen kiinnitetty eristimiin tai muihin kannakkeisiin.

  • Enemmistöpuutavaralaji

    Puutavaralaji, jota valmistuu hakkuun aikana kuutiomääräisesti eniten suhteessa muihin puutavaralajeihin.

  • Energiapuu

    Puubiomassaa, jolla tuotetaan energiaa ja jonka alkuperäinen puunkoostumus on säilynyt. Energiapuu voi olla latvusmassaa, harvennusenergiapuuta, lumppeja tai kantopuuta. Lisäksi energiapuu voi olla edellä mainituista valmistettua haketta tai mursketta.

  • Esijännitys

    Hakkuulaitteella ja puomilla kaatosuuntaan tapahtuva puun nosto- ja työntöliike.

  • Eteenpäin kaato -työmalli

    Uudistushakkuun työmalli, jossa puut kaadetaan suoraan eteenpäin koneen etenemissuuntaan nähden.

  • Etusektori

    Hakkuulaitteen työskentelyalue, joka on noin 0-70 astetta etuviistossa koneen eteen etenemissuuntaan nähden.

  • Hakkuu-ura

    Ainoastaan hakkuukoneen käyttämä lisäura pääajourien välissä. Käytetään, jos ajouraväli hakkuussa on yli 20 metriä (esimerkiksi 30 metriä). Uran sallittu maksimileveys on kolme metriä.

  • Hakkuukertymä

    Vuoden aikana metsästä käyttöön otettu raakapuumäärä sisältäen teollisuuteen ja vientiin hakatun markkinapuun, pientalokiinteistöjen käyttämän polttopuun ja vuokra- eli rahtisahaukseen menneen puun. Puunkorjuussa hakkuukertymä kuvaa leimikolta poistetun aines- ja energiapuun määrää.

  • Hakkuukone

    Metsäkone, joka kaataa, karsii ja katkoo puut metsässä haluttuun mittaan. Samalla kone mittaa katkottujen runkopuiden tilavuuden. Hakkuukoneesta käytetään myös nimityksiä monitoimikone, moto tai harvesteri.

  • Hakkuulaite

    Hakkuukoneen puomin päässä oleva laite, jolla rungon käsittely tapahtuu. Hakkuulaitteen perusosia ovat muun muassa syöttörullat, karsintaterät, ketjusaha, mitta-anturit, mittapyörä ja kallistuslaite eli tiltti. Käytetään myös nimitystä harvesteripää tai koura.

  • Hakkuumenetelmä

    Tapa suorittaa hakkuuta. Esimerkkeinä avohakkuu, ensiharvennus-, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu.

  • Hakkuurintama

    Koneen pituus- ja leveyssuunnassa sijaitseva käsittelemättömän ja käsitellyn puuston raja.

  • Hakkuutähde

    Hakkuun yhteydessä metsään jäävä puuaines, kuten oksat ja latvat. Myös hakkuualueilla oleva pienikokoinen puu, ns. raivauspuu ja hylkypölkyt, lasketaan kuuluvaksi hakkuutähteisiin. Käytetään myös nimitystä latvusmassa.

  • Harvennushakkuu

    Yhteisnimitys ennen uudistushakkuuta metsässä tehtäville erilaisille hakkuutoimenpiteille sisältäen esimerkiksi harvennushakkuun, väljennyshakkuun ja ylispuiden poiston. Näistä eniten tehdään harvennushakkuita.

    Käytetään myös termiä kasvatushakkuu.

  • Harvennusmalli

    Osoittaa puuston valtapituuden ja pohjapinta-alan perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuun jälkeen kasvatettavan puuston määrän. Toisin sanoen malli kertoo, paljonko puuta poistetaan ja paljonko jätetään leimikolle hakkuussa.

  • Integroitu puunkorjuu

    Leimikosta korjataan sekä aines- että energiapuuta samassa hakkuussa. Tapahtuu useimmiten joukkokäsittelynä hakkuulaitteeseen kiinnitettyjen joukkokäsittelykäpälien tai joukkokäsittelyä varten muotoiltujen syöttörullien avulla.

  • Jalusta

    Hakkuukoneen ja kuormatraktorin osa, joka yhdistää puomin /kuormaimen koneen runkoon.

  • Jatkopuomi

    Kuormaimen neljäs ja puomin kolmas osa jalustasta laskettuna. Käytetään myös nimityksiä jatke ja yletin.

  • Joukkohakkuu

    Usean rungon samanaikainen käsittely hakkuulaitteella.

  • Kaatohalkeama

    Puun kaadon yhteydessä syntyvä vaurio rungon tyvessä. Aiheutuu yleensä työvirheestä eli rungon liiallisesta työntämisestä ennen kaatosahausta ja kaatosahauksen aikana, tai ylisuurten puiden kaadossa.

  • Kaatopiste ja kaatosuunta

    Kaatopiste on yksittäiselle puulle tai puuryhmälle valittu tarkka maastonkohta, jota kohti puut kaadetaan työpisteessä.

  • Karsinta

    Puun oksien katkominen.

  • Kasvatushakkuu

    Yhteisnimitys ennen uudistushakkuuta metsässä tehtäville erilaisille hakkuutoimenpiteille sisältäen esimerkiksi harvennushakkuun, väljennyshakkuun ja ylispuiden poiston. Näistä eniten tehdään harvennushakkuita.

  • Katkaisuhalkeama

    Runkoon katkaisusahauksen aikana syntyvä halkeama. Kuljettaja voi vähentää katkaisuhalkeamien syntymistä heijaamalla runkoa alaspäin tai tukemalla katkaistavan pölkyn päätä maahan katkaisuhetkellä.

  • Katkontalinja

    Työsektorilla sijaitseva linja, jossa rungon katkonta pölleiksi suoritetaan. Käytetään tavallisimmin uudistushakkuulla sivullepäin kaato -työmallissa, jossa katkontalinja sijaitsee hakkuulaitteen pituuden (noin 1,5 m) verran koneen rengaslinjan ulkopuolella. Muissa työmalleissa katkontalinjan sijainti riippuu käytettävästä työmallista.

  • Keruu-ura

    Varsinainen ajoura, jolta kuormatraktorin kuorma kerätään. Suunnitellaan lenkeiksi, joissa ajosuunta on joko vain yhteen tai molempiin suuntiin.

  • Ketjuluoti

    Tapahtuma, jossa hakkuulaitteen teräketju katkeaa ja palaset lentävät ympäristöön suurella nopeudella.

  • Kokoojaura

    Pääura, joka toimii lähikuljetuksen pääväylänä ja jota pitkin puutavara kuljetetaan välivarastolle. Kokoaa yhteen muut urat.

  • Konkelo

    Kaatosahattu puu, joka kaatuessaan jää nojaamaan pystyssä olevaan puuhun.

  • Korjuujälki

    Metsikön puuston ja maaperän tila korjuun jälkeen. Kasvatushakkuulla korjuujälkeä arvioidaan seuraavien kriteerien perusteella: harvennusvoimakkuus, puusto- ja juuristovauriot, puuvalinta, ajouraväli, ajouraleveys-, sekä ajourapainumat.

  • Korjuuohje

    Valmistettavan puutavaran pituus- ja läpimittatiedot sekä muut olennaiset leimikon korjuuseen liittyvät ohjeet, esimerkiksi varottavat kohteet.

  • Kouran kääntäjä

    Puomin/kuormaimen päässä sijaitseva hakkuulaitteen tai kuormaimen kääntölaite.

  • Kuitupuu

    Tietyt mitta- ja laatuvaatimukset täyttävä puutavaralaji, joka käytetään useimmiten sellun valmistukseen.

  • Kuormatraktori

    Metsäkone, jolla pölkyt kuljetetaan välivarastolle. Kuormatraktorista käytetään myös nimitystä metsätraktori tai ajokone.

  • Kuvio

    Kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäinen metsän osa. Käytetään myös nimitystä metsikkökuvio tai metsikkö. Lohko sisältää voi yhden tai useamman kuvion.

  • Laatuharvennus

    Harvennustapa, jonka tavoitteena on jättää kasvamaan kaikista laadukkain puusto. Harvennuksessa poistetaan kehityskelvottomat puut, samoin oksikkaat puut. Suosittu harvennustapa männyn laatukasvatuksessa.

  • Leimikko

    Korjuuohjeessa määritelty alue, jolle hakkuu suoritetaan.

  • Leimikkotaso

    Puunkorjuutyön suunnittelun ”ylin” taso, joka käsittää leimikolla tapahtuvan toiminnan. Esimerkiksi ajouraston suunnittelu (hakkuukone) tai puiden ajojärjestyksen suunnittelu (kuormatraktori). Käytetään myös termiä ”strateginen taso”.

  • Lohko

    Korjuuohjeessa määritelty alue. Leimikko koostuu yhdestä tai useammasta korjuulohkosta. Lohkot määräytyvät korjuuajankohdan, puuston, maaston tai hakkuutavan mukaan.

  • Lumppi

    Kaadetusta puusta katkaistu rungon osa, joka ei täytä minkään puutavaralajin laatuvaatimuksia. Käytetään myös nimitystä leikko.

  • Metsikkö

    Kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäinen metsän osa.

  • Monilajikuorma

    Vähintään kahta eri puutavaralajia. Eri puutavaralajit ovat kuormassa selvästi erillään.

  • Myötäily

    Puomin jalustan käännön avulla tehtävä liike, joka edesauttaa puun karsinnan ja mittauksen onnistumista isoilla puilla. Myötäilyssä runko pyritään pitämään paikallaan, ja vain hakkuulaite liikkuu.

  • Nostopilari

    Kuormaimen ensimmäinen osa jalustan jälkeen.

  • Nostopuomi

    Kuormaimen toinen ja puomin ensimmäinen osa jalustasta laskettuna.

  • Operatiivinen taso

    Puunkorjuutyön suunnittelun ”alin” taso, joka käsittää yksittäisellä työpisteellä tapahtuvan toiminnan. Käytetään myös nimitystä työpistetaso.

  • Optimaalinen kuormausalue

    Alue kuormatraktorin sivulla ohjaamon ja taimmaisen telin etupyörän välissä.

  • Päätehakkuu

    Uudistuskypsän metsän hakkuu, joka tähtää uuden puusukupolven perustamiseen. Päätehakkuussa käytettäviä menetelmiä ovat avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu.

  • Peruutusura

    Lisäura, jota käytetään täydentämään leimikon keruu-uria. Peruutusuraa käyttää kuormatraktori kuorman keräyksessä. Uralle täytyy peruuttaa.

  • Pieni puu

    Puu, jonka rinnankorkeusläpimitta on alle 16 cm, ja jonka siirtäminen pystyasennossa hakkuulaitteella on mahdollista. Vrt. Suuri puu.

  • Pikkutukki

    Normaalia kuitupuuta hieman paksumpi, mutta tukkia pienempi puutavaralaji. Jatkojalostuksessa sahataan tai veistetään.

  • Pistoura

    Lisäura, jota käytetään täydentämään leimikon keruu-uria. Peruutusuraa käyttää kuormatraktori kuorman keräyksessä. Uralle ei tarvitse peruuttaa, vaan koneen voi kääntää uran päässä. Vrt. peruutusura.

  • Pohjapinta-ala

    Puiden runkojen 1,3 metrin korkeudelta yhteenlaskettu poikkileikkauspinta-ala, joka ilmaistaan neliömetreinä hehtaaria kohden (m2/ha). Pohjapinta-alaa (ppa) käytetään esimerkiksi metsän harvennustarpeen määrittämisessä.

  • Pölkky

    Puutavaralajin vaatimuksen täyttävä pyöreä rungon tai rangan osa.

  • Prosessointi

    Koneellisen puutavaran valmistuksen prosessin toinen päätyövaihe, joka sisältää seuraavat osatyövaiheet: puun kaato, karsinta, katkonta, kasaus.

  • Puun haltuunotto

    Koneellisen puutavaran valmistusprosessin toinen päätyövaihe, joka sisältääseuraavat osatyövaiheet: hakkuulaitteen tuonti koneen eteen, siirtyminen koneella, hakkuulaitteen vienti puulle, puuhun tarttumisen.

  • Puunhankinnan logistinen ketju

    Toimintaketju, joka käsittää kaikki toiminnot puun toimittamiseksi kannolta tehtaan portille: puutavaran valmistus, lähikuljetus, kaukokuljetus.

  • Puutavaralaji

    Tietyt mitta- ja laatuvaatimukset täyttävä puun osa.

  • Puutavaralajimenetelmä

    Yleisin Pohjoismaissa käytetty puunkorjuumenetelmä, jossa puiden rungot katkotaan halutunmittaisiksi puutavaralajeiksi jo maastossa.

  • Rankapuu

    Karsittu runko. Korjataan tavallisesti nuorista metsistä.

  • Reunapuu

    Kasvatushakkuulla ajouran varteen kasvamaan jätettävä puu, joka määrittää hakkuukoneen ja kuormatraktorin pysähtymispaikan työpisteelle, kasojen sijoittelut ja prosessointipaikat.

    Kutsutaan myös ajouranvarsipuuksi.

  • Riippujohto

    Johtotyyppi, jossa kolme päällystettyä johdinta on kiedottuna paljaan metalliköyden ympärille.

  • Riipuke

    Puomin/kuormaimen pään ja rotaattorin välissä oleva yhdyskappale.

  • Rinnankorkeusläpimitta

    Puun rungon läpimitta 1,3 metrin korkeudelta joko maasta tai puun juurenniskasta mitattuna. Käytetään yleisesti puuston pohjapinta-alaa, ikää tai tilavuutta määritettäessä.

  • Runko

    Oksaton kokopuu eli puun käyttöosa, joka ei ole juurta, oksaa ja latvaa.

  • Runkoluku

    Kasvavien puiden lukumäärä hehtaaria kohti.

  • Säästöpuut

    Metsänuudistamisalueelle jätettävä puusto, jonka tarkoituksena on turvata monimuotoisuuden säilyminen antamalla elinpaikkoja esimerkiksi lahopuusta riippuvaisille hyönteis- ja sienilajeille. Säästöpuut jätetään usein ryhmiin. Säästöpuusta käytetään myös nimitystä jättöpuu.

  • Sekakuorma

    Vähintään kahta eri puutavaralajia. Eri puutavaralajit ovat sekaisin kuormassa. Maaston aiheuttamat rajoitteet tai virheet työn suunnittelussa aiheuttavat useimmiten sekakuormia. Sekakuorma syntyy myös, kun jollekin uralle ei haluta enää palata ja kaikki eri puutavaralajit kuormataan kerralla kyytiin.

  • Sektorityömalli

    Kasvatushakkuulla käytetty työmalli, jossa puut käsitellään järjestelmällisesti sektoreittain.

  • Sermi

    Kuormatraktorin kuormatilan etuseinä, jota vasten taakat usein asetetaan kuormatilassa. Sermi suojaa pölkkyjen osumiselta koneen ohjaamoon.

  • Sermierotus

    Puutavaran lähikuljetuksessa käytetty puutavaralajien erottelutapa kuormatilassa. Sermierotuksessa yhden puutavaralajin pölkkyjen päät asetetaan sermiä vasten ja toisen puutavaralajin pölkkyjen päät hieman kauemmaksi (noin 0,5 metriä) sermistä. Sermierotus on hyödyllinen etenkin silloin, kun kuormataan samannäköisiä, ei-värimerkittyjä puutavaralajeja.

  • Siemenpuuhakkuu

    Uudistuskypsän metsän hakkuu, jossa hakkuualalle jätetään 50–150 siemenpuuta hehtaarille siementämään paikalle luontaisesti uusi taimikko.

  • Siirtopuomi

    Kuormaimen kolmas ja puomin toinen osa jalustasta laskettuna.

  • Sivullepäin kaato -työmalli

    Työmalli, jossa puut kaadetaan noin 90 asteen kulmaan koneen etenemissuuntaan nähden. Sivullepäin kaato-työmallit on erikseen sekä kasvatus- että uudistushakkuulle.

  • Sivusektori

    Kuormaimen ulottuvuusalue, joka sijaitsee koneen sivulla ja rajautuu etusektoriin sekä noin 110 astetta koneen sivulle etenemissuuntaan nähden.

  • Strateginen taso

    Puunkorjuutyön suunnittelun ”ylin” taso, joka käsittää leimikolla tapahtuvan toiminnan. Esimerkiksi ajouraston suunnittelu (hakkuukone) tai puiden ajojärjestyksen suunnittelu (kuormatraktori). Käytetään myös termiä ”leimikkotaso”.

  • Suojuspuuhakkuu

    Uudistuskypsän kuusimetsän hakkuu, jossa hakkuualueelle jätetään normaalisti 200–400 suojuspuuta hehtaarille suojaamaan paikalle luontaisesti jo syntyneitä kuusentaimia.

  • Suuri puu

    Puu, jonka rinnankorkeusläpimitta on vähintään 16 cm, ja jonka siirtäminen pystyasennossa hakkuulaitteella ei ole mahdollista. Vrt. Pieni puu.

  • Taakka-aika

    Aika, joka kuluu yhden taakan nostamiseen kuormatilaan tai taakan nostamiseen kuormatilasta pinoon.

  • Taktinen taso

    Puunkorjuutyön suunnittelun keskimmäinen taso, joka käsittää työnäkemäalueella tapahtuvan toiminnan. Käytetään myös termiä ”työnäkemätaso”.

  • Tavoiteaika

    Aika, joka on varattu yhden puun valmistamiseen sisältäen sekä puun haltuunotto- että prosessointi-työvaiheen. Käytetään mitattaessa puomin käyttötaidon kehittymistä koneellisessa puutavaran valmistuksessa.

  • Tilajärjestys

    Puiden sijainti toisiinsa nähden tietyn tarkasteltavan metsikön sisällä. Puusto voi olla tilajärjestykseltään tasainen, ryhmittäinen, satunnainen tai yhdistelmä edellisistä.

  • Tukkipuu

    ”Mitta- ja laatuvaatimukset täyttävä puutavaralaji/pölkky, joka on tarkoitettu jalostettavaksi esimerkiksi sahaamalla, sorvaamalla tai veistämällä. Runko voidaan jakaa laatuvaatimusten mukaan A-, B-, tai C-tukeiksi”. (MetSimu)

    Tukkipuuta kutsutaan myös pölkyksi.

  • Turvaetäisyys

    Koneellisen puunkorjuun työmaalla käytettävä välimatka, jota kauempana on turvallista oleskella metsäkoneen ollessa käynnissä. Peukalosääntönä voidaan pitää, että hakkuukoneella turvaetäisyys on 70 metriä ja kuormatraktorilla 20 metriä.

  • Työmalli

    Kuvaus järjestelmällisestä tavasta tehdä työtä, millä päästään kohtuullisella ponnistuksella hyvään lopputulokseen.

  • Työnäkemä

    Kuljettajan työpisteestä näkemä alue, jonka verran kuljettaja kykenee suunnittelemaan työtään eteenpäin. Sujuvan työrytmin varmistamiseksi työnäkemän tulisi olla 3–5 seuraavan työpisteen verran eteenpäin ja muutaman työpisteen verran taaksepäin siitä pisteestä, jolla työskennellään.

  • Työnäkemätaso

    Puunkorjuutyön suunnittelun keskimmäinen taso, joka käsittää työnäkemäalueella tapahtuvan toiminnan. Käytetään myös termiä ”taktinen taso”.

  • Työpiste

    Paikka ajouralla, johon kone pysähtyy työskentelyn ajaksi. Lähikuljetuksessa työpiste on myös paikka varastolla, johon kuormatraktori pysähtyy kuorman purkamisen ajaksi.

  • Työpistetaso

    Puunkorjuutyön suunnittelun ”alin” taso, joka käsittää yksittäisellä työpisteellä tapahtuvan toiminnan. Käytetään myös termiä ”operatiivinen taso”.

  • Työsektori

    Puomin tai kuormaimen ulottuvuusalue, jolla yletytään työskentelemään työpisteestä peruskonetta liikuttamatta. Työsektori jakaantuu ajouraan sekä etu- ja sivusektoreihin.

  • Uudistus- eli päätehakkuu

    Uudistuskypsän metsän hakkuu, joka tähtää uuden puusukupolven perustamiseen. Uudistushakkuussa käytettäviä menetelmiä ovat avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu.

  • Vähemmistöpuutavaralaji

    Puutavaralaji, jota valmistuu leimikolla vähän kuutiometrimääräisesti suhteessa muihin puutavaralajeihin.

  • Väljennyshakkuu

    Lähes uudistuskypsässä metsässä tehtävä hakkuu, jonka tavoitteena on puuston järeytyminen, tulevien siemen- ja suojuspuiden totuttaminen tuuleen ja taimettumisen edistäminen.

  • Valtapituus

    Metsikön sadan paksuimman puun keskipituus (m) hehtaaria kohden.

  • Yhden puutavaralajin kuorma

    Vain yhtä puutavaralajia sisältävä kuormatraktorin pölkkykuorma.

  • Yläharvennus

    Harvennustapa, jossa ”metsästä poistetaan huonolaatuiset ja vaurioituneet puut sekä suurimpia valtapuita harvennusmallien mukaisesti”. (Maa- ja metsätalousministeriö)

  • Ylispuiden poisto

    Kasvatushakkuisiin luokiteltava hakkuu, jossa siemenpuu- ja suojuspuut tai itsestään taimettuneet metsikön ylispuut poistetaan, kun alla oleva ja kasvamaan jätettävä taimiaines on vakiintunut (ks. suojuspuuhakkuu).

Edellinen - Opettajalle
Seuraava - Käyttöoikeudet

Strateginen taso

Puunkorjuutyön suunnittelun ”ylin” taso, joka käsittää leimikolla tapahtuvan toiminnan. Esimerkiksi ajouraston suunnittelu (hakkuukone) tai puiden ajojärjestyksen suunnittelu (kuormatraktori).

Taktinen taso

Puunkorjuutyön suunnittelun keskimmäinen taso, joka käsittää työnäkemäalueella tapahtuvan toiminnan. Käytetään myös nimitystä työnäkemätaso.

Operatiivinen taso

Puunkorjuutyön suunnittelun ”alin” taso, joka käsittää yksittäisellä työpisteellä tapahtuvan toiminnan. Käytetään myös nimitystä työpistetaso.

Koneellinen puunkorjuu -opas

Toimittanut
Heikki Ovaskainen
Metsäteho Oy

Julkaistu
1.11.2012

Puuhuolto.fi

Muut puuhuolto-oppaat löydät pääsivulta:

www.puuhuolto.fi

Yhteystiedot

Puuhuolto-oppaisiin liittyen ota yhteyttä:

Laura Kammonen
Metsäteho Oy
040 570 4777
etunimi.sukunimi@metsateho.fi

Copyright© 2021 METSÄTEHO OY

Käytämme sivustolla evästeitä. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.OKLue lisää