Mittaus ja laatu

Metsätehon opas

  • PDF-liitteet
  • Termit
  • Testaa tietosi
  • Sivukartta
  • Käyttöoikeudet
  • Johdanto
    • Puutavaran mittaus
    • Luovutus-, urakointi- ja työmittaus
    • Mittausmenetelmäryhmät
    • Mittausmenetelmille ja -laitteille asetettavat vaatimukset
    • Mittaustarkkuus
    • Mittaaja ja mittauskustannukset
    • Mittauksessa sovittavat asiat
    • Mittausasiakirja
    • Lait ja asetukset
    • Valvonta ja organisointi
    • Mittausmenetelmien osuudet
  • Mittaus maastossa
    • Hakkuukonemittaus
      • Mittausmenetelmä
      • Tyviprofiilifunktiot
      • Mittalaitevaatimukset
      • Mittauksen toteutus
      • Omavalvonta
      • Tarkastusmittaus
      • Perusmittaustuloksen oikaisu
    • Kuormainvaakamittaus
      • Kuormainvaakamittauksen vaiheet
        • Ainespuu
        • Energiapuu
      • Punnitustarkkuuden seuranta
        • Kuormainvaa’an kalibrointi ja säätö
        • Testipunnukset mittaustarkkuuden seurannassa
      • Kuormainvaakojen ominaisuuksia
      • Kuormainvaakamittauksen hyödyt
      • Kuormainvaakamittauksen muistilista
    • Kuitupuun pinomittaus
      • Kehystilavuus
      • Pinotiheystekijät
      • Kiintotilavuusprosentin määritys
    • Energiapuun pinomittaus
    • Puutavarapölkkyjen mittaus
      • Havutukkien mittaus latvasta (latvakiintomittaus)
      • Lehtipuutukkien mittaus latvasta (latvakiintomittaus)
      • Lehtikuusitukkien mittaus latvasta
      • Pikkutukkien mittaus latvasta
      • Tukkien keskuskiintomittaus
      • Kuitupuun mittaus keskeltä
      • Puutavarapölkkyjen tilavuuden mittaus pätkittäin
      • Tukkien kuorilisäys
  • Mittaus tehtaalla
    • Tehdasmittauksen ominaispiirteet
      • Puutavaran tehdasvastaanotto
      • Tehdasmittausilmoitus
      • Mittaustarkkuuden seuranta
      • Valvontamittaus
    • Paino-otantamittaus
      • Punnitus
      • Otanta
      • Tilavuuden mittaus
    • Muut otantaan perustuvat menetelmät
      • Kehysotantamittaus
      • Nippu- ja vaunulukuotanta
      • Laadun toteaminen
      • Kuivamassan otantamittaus
    • Laserskannaukseen perustuva mittaus
    • Laatuotantamittaus
    • Kuitupuun pinomittaus ajoneuvossa
    • Automaattiset mittaus- ja laadutusasemat
    • Tukkien mittaus sahalla
    • Tukkiröntgenit
  • Laatu ja varastointi
    • Puuainemuutosten merkitys
    • Puuraaka-aineen lahoviat
      • Varastolaho
        • Mänty
        • Koivu
        • Kuusi
        • Haapa
      • Tyvilaho
      • Vauriolaho
      • Lyly
    • Lyhytaikainen varastointi
    • Pitkäaikainen varastointi
      • Uitto ja vesivarastointi
      • Kastelu
      • Kylmävarastointi
  • Mittauksen kehittäminen
    • Mittauksen T&K -ohjelma
    • Energiapuun mittaus
Olet täällä: Alkuun / Laatu ja varastointi
Edellinen - Tukkiröntgenit
Seuraava - Puuainemuutosten merkitys

Laatu ja varastointi

Puutavara hakataan puukauppasopimuksessa sovittujen mitta- ja laatuvaatimusten mukaan. Yleisiä puutavaran mitta- ja laatuvaatimuksia ei ole, vaan jokaisella metsäyhtiöllä on omat tehdas- tai tuotekohtaiset puutavaralajinsa, jotka on johdettu raaka-ainevaatimuksista. Vaatimuksista yleisimpiä ovat puutavaralajin minimiläpimitta ja sallitut pituudet sekä puutavarassa sallittu oksaisuus, laho ja muut viat.

Puutavaran varastointitarpeeseen vaikuttavat etenkin puuraaka-aineen kiertonopeus sekä kausittaisten hakkuu- ja käyttömäärien suhde. Lyhytaikaista, vain muutaman viikon kestävää varastointia aiheutuu lähinnä toimintojen ajoittumisesta ja lievistä toimintahäiriöistä johtuen. Pitkäaikaista varastointia tarvitaan erityisesti hiokkeen ja hierteen valmistukseen käytettävän tuoreen ja väriltään vaalean kuusen saatavuuden turvaamiseksi syyskesällä. Pitkäaikaisen varastoinnin, kuten vesivarastoinnin, uiton ja kylmävarastoinnin tavoitteena onkin raaka-aineen laadun säilyttäminen.

Puun laadun säilyttäminen

Puun laadun säilymistä voidaan parantaa erityisiä varastointimenetelmiä käyttämällä ja kehittämällä. Menetelmää valittaessa tulee kiinnittää huomiota varastointimenetelmästä aiheutuviin kustannuksiin ja toisaalta paremmasta puun laadun säilymisestä saatavaan hyötyyn. Puuainemuutosten nopeus ja määrät vaihtelevat puulajeittain. Havupuussa ei juuri tapahdu muutoksia, jos sen kosteus saadaan säilymään. Sen sijaan koivulla elävät sienet alkavat toimia jo kaatokosteassa puussa.

Ensin ilmestyy värivikaa, sitten kovaa lahoa ja lopuksi pehmeää lahoa. Kesäaikaan hakatussa männyssä värivikaa voi kehittyä jo parin viikon kuluessa. Koivussa muutokset etenevät nopeammin kuin havupuissa. Koivulla ja haavalla sekä männyllä laatumuutoksia on eniten pölkkyjen päissä, kuusella vikoja kehittyy helposti pölkyn koko pituudelle.

Puun laadun säilyttäminen -opas

Varastointitarve

Puutavaralajin varastointitarpeeseen vaikuttavat puuraaka-aineen kiertonopeus sekä kausittaisten hakkuu- ja käyttömäärien suhde. Eri puutavaralajien varaston keskimääräisissä kiertonopeuksissa on eroja:

  • sahatukit, varaston kierto on yli 20 kertaa vuodessa
  • koivuvaneritukit, 6 –12 kertaa vuodessa
  • mäntykuitupuu, 4 – 6 kertaa vuodessa
  • kuusikuitupuu, 12 kertaa vuodessa
  • koivukuitupuu, 4 – 6 kertaa vuodessa.

Koska varastoidusta puusta pääosa on kuitupuuta, on käytännön hyödyntämisen kannalta tärkeätä ottaa huomioon kuitupuiden puuainemuutokset varastoinnin aikana. Sahatukeilla, jotka ovat hakkuiden ajoituksen määrääviä puutavaralajeja, ei yleensä ole pitkäaikaista varastointitarvetta. Koivuvaneritukkien varastointitarve vaihtelee kausittain ja laitoksittain.

Edellinen - Tukkiröntgenit
Seuraava - Puuainemuutosten merkitys

Laatu ja varastointi

  • Puuainemuutosten merkitys
  • Puuraaka-aineen lahoviat
  • Lyhytaikainen varastointi
  • Pitkäaikainen varastointi

Mittaus ja laatu -opas

Toimittanut
Timo Melkas
Metsäteho Oy

Julkaistu
8.5.2018

Puuhuolto.fi

Muut puuhuolto-oppaat löydät pääsivulta:

www.puuhuolto.fi

Yhteystiedot

Puuhuolto-oppaisiin liittyen ota yhteyttä:

Laura Kammonen
Metsäteho Oy
040 570 4777
etunimi.sukunimi@metsateho.fi

Copyright© 2021 METSÄTEHO OY

Käytämme sivustolla evästeitä. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.OKLue lisää