Mittaus ja laatu

Metsätehon opas

  • PDF-liitteet
  • Termit
  • Testaa tietosi
  • Sivukartta
  • Käyttöoikeudet
  • Johdanto
    • Puutavaran mittaus
    • Luovutus-, urakointi- ja työmittaus
    • Mittausmenetelmäryhmät
    • Mittausmenetelmille ja -laitteille asetettavat vaatimukset
    • Mittaustarkkuus
    • Mittaaja ja mittauskustannukset
    • Mittauksessa sovittavat asiat
    • Mittausasiakirja
    • Lait ja asetukset
    • Valvonta ja organisointi
    • Mittausmenetelmien osuudet
  • Mittaus maastossa
    • Hakkuukonemittaus
      • Mittausmenetelmä
      • Tyviprofiilifunktiot
      • Mittalaitevaatimukset
      • Mittauksen toteutus
      • Omavalvonta
      • Tarkastusmittaus
      • Perusmittaustuloksen oikaisu
    • Kuormainvaakamittaus
      • Kuormainvaakamittauksen vaiheet
        • Ainespuu
        • Energiapuu
      • Punnitustarkkuuden seuranta
        • Kuormainvaa’an kalibrointi ja säätö
        • Testipunnukset mittaustarkkuuden seurannassa
      • Kuormainvaakojen ominaisuuksia
      • Kuormainvaakamittauksen hyödyt
      • Kuormainvaakamittauksen muistilista
    • Kuitupuun pinomittaus
      • Kehystilavuus
      • Pinotiheystekijät
      • Kiintotilavuusprosentin määritys
    • Energiapuun pinomittaus
    • Puutavarapölkkyjen mittaus
      • Havutukkien mittaus latvasta (latvakiintomittaus)
      • Lehtipuutukkien mittaus latvasta (latvakiintomittaus)
      • Lehtikuusitukkien mittaus latvasta
      • Pikkutukkien mittaus latvasta
      • Tukkien keskuskiintomittaus
      • Kuitupuun mittaus keskeltä
      • Puutavarapölkkyjen tilavuuden mittaus pätkittäin
      • Tukkien kuorilisäys
  • Mittaus tehtaalla
    • Tehdasmittauksen ominaispiirteet
      • Puutavaran tehdasvastaanotto
      • Tehdasmittausilmoitus
      • Mittaustarkkuuden seuranta
      • Valvontamittaus
    • Paino-otantamittaus
      • Punnitus
      • Otanta
      • Tilavuuden mittaus
    • Muut otantaan perustuvat menetelmät
      • Kehysotantamittaus
      • Nippu- ja vaunulukuotanta
      • Laadun toteaminen
      • Kuivamassan otantamittaus
    • Laserskannaukseen perustuva mittaus
    • Laatuotantamittaus
    • Kuitupuun pinomittaus ajoneuvossa
    • Automaattiset mittaus- ja laadutusasemat
    • Tukkien mittaus sahalla
    • Tukkiröntgenit
  • Laatu ja varastointi
    • Puuainemuutosten merkitys
    • Puuraaka-aineen lahoviat
      • Varastolaho
        • Mänty
        • Koivu
        • Kuusi
        • Haapa
      • Tyvilaho
      • Vauriolaho
      • Lyly
    • Lyhytaikainen varastointi
    • Pitkäaikainen varastointi
      • Uitto ja vesivarastointi
      • Kastelu
      • Kylmävarastointi
  • Mittauksen kehittäminen
    • Mittauksen T&K -ohjelma
    • Energiapuun mittaus
Olet täällä: Alkuun / Laatu ja varastointi / Pitkäaikainen varastointi / Kylmävarastointi
Edellinen - Kastelu
Seuraava - Mittauksen kehittäminen

Kylmävarastointi

Kylmävarastointi on varmin käytettävissä oleva menetelmä puun laadun säilyttämiseksi (kuva Olof Thesslund).

Kuitupuu

Kylmävarastointi on yleisesti käytössä alkutalvella hakatun kuusihiomopuun laadun säilyttämisessä. Kylmävarastoissa saadaan säilymään hiomopuilta vaadittava kosteus ja talvella kaadetun puun hyvä vaaleus aina loppukesään asti.

Kylmävaraston sijainti ja koko vaikuttavat varastoinnin onnistumiseen ja syntyviin kustannuksiin. Periaatteessa mitä suurempi varasto on, sitä alhaisemmat ovat varastoinnin kustannukset varastoitavaa puukuutiometriä kohti. Toisaalta suuren varaston purkaminen kestää kauan ja vaatii tarkan suunnittelun purkamisen aikana tapahtuvien puuainemuutosten estämiseksi.

Varaston sijainti vaikuttaa sekä toteutukseen että mahdollisiin ylimääräisiin siirtokustannuksiin. Ihanteellinen paikka olisi tehdasalueella aivan käyttöpaikan lähellä oleva varjoisa, tuulilta suojassa oleva asvalttipäällysteinen alue. Etua on myös sijainnista satamassa tai rautatieaseman ratapihan välittömässä läheisyydessä. Vettä tarvitaan lunta tykitettäessä 60 – 90 m³ tunnissa kylmävarastopaikan välittömästä läheisyydestä.

Havusahatukit

Havusahatukkien kylmävarastointi säilyttää puun laadun varsin hyvin. Se soveltuu kuitenkin vain sellaisille talvikaatoisille erille, jotka tiedetään käytettävän loppukesällä tai syksyllä. Havusahatukkien kylmävarastoinnissa varastoitujen puiden käyttöönotto on erilaista kuin hiomopuiden. Koska sahatukit lajitellaan ja sahataan kokoluokittain, osa kylmävarastoista puretuista tukeista joudutaan säilyttämään suojaamattomana pitkään ennen sahausta. Tällöin tukkeihin on mahdollista tulla ainakin homeita, mutta myös värimuutoksia.

Koivutukit

Kylmävarastoinnin ongelmana on varastojen tekoajan lyhyys. Vain ennen maaliskuun alkupuolta hakattavat tukit ehtivät varmuudella varastoihin. Kylmävarastoidut koivutukit säilyttävät laatunsa lähes muuttumattomana. Pientä värivikaa saattaa kuitenkin syntyä aivan tukkien päihin.

Koivutukkien kylmävarastojen tekemistä vaikeuttavat tukkien suuri pituusvaihtelu ja tukkien mutkaisuus. Koivutukkikasoja ei saada yhtä tiiviiksi kuin havupuukasat. Sen vuoksi lumi monesti putoaa tukkien välisiin onkaloihin varastoinnin loppupuolella.

Kylmävaraston rakentaminen

Kylmävarastoinnissa puista tehdään aumamainen suuri varastokasa. Puutavara ladotaan kylmävarastoon useita metrejä korkeiksi pinoiksi. Puutavara-auton kuormaimella tehdyt pinot kansineen ovat 4,5 -5 m korkeat (10 m³/jm) ja materiaalinkäsittelykoneella 6-8 m. Pinot porrastetaan tiiviiksi ainakin päältä ja sivuilta niin, että onkaloita ei syntyisi ja lumi- sekä purukerros säilyvät ehjänä yli kesän. Puutavaran järjestelyssä käytetään kaivukonepohjaista konetta, jolla myös lumikerros tasoitetaan ja tiivistetään.

Puiden päälle laitetaan yleensä samoista puista erillinen päällyskerros, joka peittää pinojen välit. Puuauman päälle laitetaan lunta joko lumettamalla tai keräämällä se ympäristöstä. Lumen päälle ajetaan yleisimmin purukerros, mutta myös kuorta voidaan käyttää. Lumen ja purun väliin voidaan laittaa harsoa tai käytettyä viiraa. Sen tärkein tehtävä on estää purun putoaminen pinojen väliin lumen sulaessa ja sitä kautta aukkojen syntyminen. Harsolla ja viiralla on vaikutusta myös kosteuden säilymiseen varastoitavassa puutavarassa.

Kylmävaraston peittäminen

Varasto peitetään tykki- tai ajolumella, jota tulee olla tiivistettynä 40- 60 cm. Lunta tarvitaan noin 0,7 – 1,0 kuutio yhtä puukuutiota kohti. Lopuksi varasto peitetään purulla tai kuorimurskeella 20 – 30 cm paksulti. Varastojen lumi- ja purukerroksen paksuus määräytyy varastointiajan pituuden mukaan. Lyhytaikaiseen kylmävarastointiin soveltuu myös ns. jääpatjavarasto, joka tehdään kuten lumivarasto, mutta se peitetään pelkästään kuorella. Kuori ja jääpatja säilyttävät puutavaran kosteuden. Puru ja hake -peitemateriaalia voidaan käyttää useita kertoja. Kuorta tulisi käyttää vain kerran.

Lumetus ja kylmävaraston purkaminen

Varastoitaessa esimerkiksi 20 000 kuutiota puuta, siihen tarvittavan lumen teko kestää laitteistosta riippuen 1 – 3 viikkoa. Lumetuksen aikana pakkasta tulisi olla vähintään 5 – 7 °C, mieluimmin 10 – 15 °C. Peiteaineeksi tarvitaan purua tai kuorta 4 000 – 5 000 irtokuutiota. Kylmävaraston sisällä lämpötila on pysynyt miinuksen puolella jopa syyskuun alkuun asti. Varastoa avataan kerrallaan noin viikon käyttömäärän verran. Yleensä varastoitua puuta otetaan käyttöön suoraan metsästä tulevan puun kanssa. Siten kesän ja syyskesän aikainen tuoreen puun tarve saadaan tyydytettyä.

Kylmävaraston hyödyntäminen

Kylmävarastointi on varmin käytettävissä oleva menetelmä puun laadun säilyttämiseksi. Rajallinen käyttöaika rajoittaa menetelmän käyttöä. Käytännössä vain joulukuun ja maaliskuun alun välisenä aikana hakattua puuta voidaan kylmävarastoida. Ennen joulukuuta puuta ei yleensä riitä varastointiin, ja maaliskuussa kaadettua puuta ei ainakaan Etelä-Suomessa ehditä varmuudella toimittaa varastoihin ennen lumetuksen kannalta varman talven loppumista.

Puutavaran pitkäaikainen varastointi voi tulla kyseeseen myös ennalta arvaamattomien tapahtumien, kuten laajan myrskytuhon tai tehtaan toiminnan keskeytymisen vuoksi. Ruotsissa on viime vuosina varastoitu miljoonia kuutiometrejä myrskytuhometsistä korjattua puutavaraa kasteluvarastoissa. Suomessa poikkeuksellinen vesivarastoinnin hyödyntäminen tuli kyseeseen keväällä 2005 työselkkaukseen liittyneen tehtaiden seisokkien vuoksi.

Edellinen - Kastelu
Seuraava - Mittauksen kehittäminen

Laatu ja varastointi

  • Puuainemuutosten merkitys
  • Puuraaka-aineen lahoviat
  • Lyhytaikainen varastointi
  • Pitkäaikainen varastointi
    • Uitto ja vesivarastointi
    • Kastelu
    • Kylmävarastointi

Mittaus ja laatu -opas

Toimittanut
Timo Melkas
Metsäteho Oy

Julkaistu
8.5.2018

Puuhuolto.fi

Muut puuhuolto-oppaat löydät pääsivulta:

www.puuhuolto.fi

Yhteystiedot

Puuhuolto-oppaisiin liittyen ota yhteyttä:

Laura Kammonen
Metsäteho Oy
040 570 4777
etunimi.sukunimi@metsateho.fi

Copyright© 2021 METSÄTEHO OY

Käytämme sivustolla evästeitä. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.OKLue lisää