Mittaus ja laatu

Metsätehon opas

  • PDF-liitteet
  • Termit
  • Testaa tietosi
  • Sivukartta
  • Käyttöoikeudet
  • Johdanto
    • Puutavaran mittaus
    • Luovutus-, urakointi- ja työmittaus
    • Mittausmenetelmäryhmät
    • Mittausmenetelmille ja -laitteille asetettavat vaatimukset
    • Mittaustarkkuus
    • Mittaaja ja mittauskustannukset
    • Mittauksessa sovittavat asiat
    • Mittausasiakirja
    • Lait ja asetukset
    • Valvonta ja organisointi
    • Mittausmenetelmien osuudet
  • Mittaus maastossa
    • Hakkuukonemittaus
      • Mittausmenetelmä
      • Tyviprofiilifunktiot
      • Mittalaitevaatimukset
      • Mittauksen toteutus
      • Omavalvonta
      • Tarkastusmittaus
      • Perusmittaustuloksen oikaisu
    • Kuormainvaakamittaus
      • Kuormainvaakamittauksen vaiheet
        • Ainespuu
        • Energiapuu
      • Punnitustarkkuuden seuranta
        • Kuormainvaa’an kalibrointi ja säätö
        • Testipunnukset mittaustarkkuuden seurannassa
      • Kuormainvaakojen ominaisuuksia
      • Kuormainvaakamittauksen hyödyt
      • Kuormainvaakamittauksen muistilista
    • Kuitupuun pinomittaus
      • Kehystilavuus
      • Pinotiheystekijät
      • Kiintotilavuusprosentin määritys
    • Energiapuun pinomittaus
    • Puutavarapölkkyjen mittaus
      • Havutukkien mittaus latvasta (latvakiintomittaus)
      • Lehtipuutukkien mittaus latvasta (latvakiintomittaus)
      • Lehtikuusitukkien mittaus latvasta
      • Pikkutukkien mittaus latvasta
      • Tukkien keskuskiintomittaus
      • Kuitupuun mittaus keskeltä
      • Puutavarapölkkyjen tilavuuden mittaus pätkittäin
      • Tukkien kuorilisäys
  • Mittaus tehtaalla
    • Tehdasmittauksen ominaispiirteet
      • Puutavaran tehdasvastaanotto
      • Tehdasmittausilmoitus
      • Mittaustarkkuuden seuranta
      • Valvontamittaus
    • Paino-otantamittaus
      • Punnitus
      • Otanta
      • Tilavuuden mittaus
    • Muut otantaan perustuvat menetelmät
      • Kehysotantamittaus
      • Nippu- ja vaunulukuotanta
      • Laadun toteaminen
      • Kuivamassan otantamittaus
    • Laserskannaukseen perustuva mittaus
    • Laatuotantamittaus
    • Kuitupuun pinomittaus ajoneuvossa
    • Automaattiset mittaus- ja laadutusasemat
    • Tukkien mittaus sahalla
    • Tukkiröntgenit
  • Laatu ja varastointi
    • Puuainemuutosten merkitys
    • Puuraaka-aineen lahoviat
      • Varastolaho
        • Mänty
        • Koivu
        • Kuusi
        • Haapa
      • Tyvilaho
      • Vauriolaho
      • Lyly
    • Lyhytaikainen varastointi
    • Pitkäaikainen varastointi
      • Uitto ja vesivarastointi
      • Kastelu
      • Kylmävarastointi
  • Mittauksen kehittäminen
    • Mittauksen T&K -ohjelma
    • Energiapuun mittaus
Olet täällä: Alkuun / Laatu ja varastointi / Puuraaka-aineen lahoviat / Tyvilaho
Edellinen - Haapa
Seuraava - Vauriolaho

Tyvilaho

Tyvilaho on puun arvokkaimmassa tyviosassa esiintyvä laho. Se on seuraus kasvavan puun juurista tai tyveltä alkuun lähteneestä lahottajasienitartunnasta. Tyvilahoa on sekä havu- että lehtipuilla. Taloudellisesti merkittävin on kuusentyvilaho, josta aikaisemmin käytettiin myös nimeä maannousema. Puun vastaanotossa tyvilaho tulee erottaa varastolahosta.

Kuusentyvilahoa aiheuttavat useat sienet, joista yleisin on Etelä-Suomessa kuusenjuurikääpä; muita yleisiä ovat mesisieni ja männynjuurikääpä. Juurikääpälahoa on noin 80 % kuusentyvilahon kokonaistilavuudesta Etelä- Suomen päätehakkuuikäisissä kuusikoissa. Mesisienen osuus on noin 8 %. Sekä juurikääpä että mesisieni ovat valkolahottajia.

Juurikääpä

Yläkuvassa lajiteltuja tyvilahopölkkyjä. Rengasmainen violetinvärinen värivika rungon tyvellä on ensimmäinen merkki juurikääpätartunnasta.
Värivikaa seuraa yläkuvassa näkyvä kova laho ja alakuvassa juurikäävän lopuksi aiheuttamaa pehmeää lahoa (korroosiolahoa).

Kuusen runkoon nouseva juurikääpälaho näkyy aluksi tyven sahauspinnalla violetinvärisenä rengasmaisena tai kaarenmuotoisena värivikana sydän- ja mantopuun rajalla. Värivika täyttää renkaan, joka vähitellen sienen hajotustoiminnan edetessä muuttuu kovaksi sydänpuuhun rajoittuvaksi vaaleanruskeaksi lahoksi.

Myöhemmin laho pehmenee ja juurikääpä voi levitä myös elävään mantopuuhun. Laho on tyypiltään ruskehtavaa valkolahoihin kuuluvaa korroosiolahoa. Puuhun päästyään juurikääpä etenee keskimäärin 30 cm vuodessa ja nousee useita metrejä korkealle runkoon.

Juurikääpätuhojen tunnistaminen ja torjunta

Mesisieni

Mesisienilahon ja raja terveeseen puuhun on jyrkkä ja se aiheuttaa tummareunaisen onkalon.

Mesisienilaho on tummanruskeaa ja raja terveeseen puuhun on jyrkkä. Lahon läpimitta on pienehkö, eikä laho yleensä nouse metriä korkeammalle runkoon. Pitkälle edenneenä mesisienilaho saa aikaan kartiomaisen tummareunaisen onkalon, muun osan rungosta ollessa tervettä. Onkalosta löytyy nauhamaisia rihmastojänteitä, joiden avulla sieni leviää. Mesisieni ja juurikääpä voivat lahottaa samaa puuta. Tällaisessa puussa lahon eteneminen on nopeaa.

Sellun raaka-aineena pehmeä laho aiheuttaa laatumenetyksiä ja kemikaalien kulutuksen lisääntymistä sekä keitossa että valkaisussa.

Edellinen - Haapa
Seuraava - Vauriolaho

Laatu ja varastointi

  • Puuainemuutosten merkitys
  • Puuraaka-aineen lahoviat
    • Varastolaho
    • Tyvilaho
    • Vauriolaho
    • Lyly
  • Lyhytaikainen varastointi
  • Pitkäaikainen varastointi

Mittaus ja laatu -opas

Toimittanut
Timo Melkas
Metsäteho Oy

Julkaistu
8.5.2018

Puuhuolto.fi

Muut puuhuolto-oppaat löydät pääsivulta:

www.puuhuolto.fi

Yhteystiedot

Puuhuolto-oppaisiin liittyen ota yhteyttä:

Laura Kammonen
Metsäteho Oy
040 570 4777
etunimi.sukunimi@metsateho.fi

Copyright© 2021 METSÄTEHO OY

Käytämme sivustolla evästeitä. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.OKLue lisää