Työn suunnitteluun liittyvät ennakkotiedot ja säännöt ovat paljolti samat sekä kasvatus- että uudistushakkuulla. Hakkuukoneenkuljettaja saa uutta leimikkoa koskevan työmaaohjeen koneelle sähköisen tiedonsiirron välityksellä. Työmaaohjeeseen sisältyvät korjuuohje, apteeraustiedosto sekä karttatiedosto. Tiedot vastaanotetaan ja tallennetaan hakkuukoneen hallinta- ja ohjausjärjestelmään. Vaihtoehtoisesti työmaaohjeet voidaan vastaanottaa paperisena versiona. Kuljettajan tehtävänä on suunnitella työ kohteella näiden ennakkotietojen sekä paikan päällä havaittujen tekijöiden pohjalta.
Korjuuohjeessa mainitaan olennaisimmat korjuun toteutukseen liittyvät asiat, kuten esimerkiksi puutavaran mitta- ja laatuvaatimukset, hakkuuseen, varastointiin ja luontokohteiden huomiointiin liittyvät erityisasiat, ja leimikon rajojen merkinnässä käytetty nauhoitustapa. Leimikkokarttaan puolestaan on merkitty muun muassa leimikon tai lohkon rajat, varastopaikan sijainti, sähkölinjat, pehmeiköt, suuret kaltevuudet, tiet ja ulkoilureitit. Tärkeimmät karttamerkit on tunnettava, sillä karttatiedoista selviävät muun muassa ajourien tekoon ja lähikuljetukseen vaikuttavat maastovaikeustekijät.
| Taulukossa käytetty osaksi Maanmittauslaitoksen peruskarttamerkkejä. | |||
|---|---|---|---|
 | ajotie, este, ajopolku |  | johtokäyrä, välikäyrä, apukäyrä |
 | polku, pitkospuut |  | helppokulkuinen suo: puuton, metsäinen |
 | kuvioraja |  | vaikeakulkuinen suo: puuton, metsäinen |
 | sähkölinja, muuntaja, pylväs |  | rantaviiva, vesialue, laituri |
 | avokallio, louhikko, kivikko, hietikko |  | puro tai oja, virtaussuunta, lähde |
 | maaston erityiskohde |  | varastopaikka |
Pimeällä työskennellessä työohjeeseen perustuva työn suunnittelutaito korostuu, sillä pimeällä työnäkemä rajoittuu työvalojen valaiseman alueen kokoiseksi, eli se voi olla vain 1-2 työpistettä eteenpäin. Sujuvan työrytmin varmistamiseksi työnäkemän tulisi olla 3–5 seuraavan työpisteen verran eteenpäin ja muutaman työpisteen verran taaksepäin siitä pisteestä, jolla työskennellään.
