Jokaisella metsäyhtiöllä on omat, tehdas-, asiakas- tai tuotekohtaisista tarpeista johdetut puutavaralajit ja niiden mukaiset mitta- ja laatuvaatimukset. Vaatimuksiin sisältyvät muun muassa eri puutavaralajien minimiläpimitat, tyven maksimiläpimitat, sallitut pituudet sekä sallitut laatuviat, kuten oksaisuus, laho, mutkat ja muut viat. Lisäksi puutavaralajeja voi määritellä esimerkiksi niiden käyttömuodon (esim. pylväät) tai muiden tekijöiden perusteella (esim. joukkokäsitelty kuitupuu, pystykarsittu puu).
Puutavaran katkonnassa noudatettavat mitta- ja laatuvaatimukset kerrotaan korjuuohjeessa. Ohjeessa mainitaan myös perustuuko puutavaralajien erottelu värimerkintään vai onko lajittelussa käytettävä hyväksi muita menetelmiä.
Värimerkintään perustuvassa lajittelussa puutavaralajit erotetaan toisistaan pölkkyjen päihin ruiskutettavien värien avulla. Värimerkintää käytettäessä rungot kannattaa tehdä niin, että katkottujen pölkkyjen päihin tehdyt värimerkinnät ovat kuormatraktorinkuljettajan nähtävissä.
Laatumääreisiin perustuvassa lajittelussa puutavaralajien tunnistus lähikuljetusvaiheessa perustuu kuljettajan silmämääräisiin arvioihin pölkkyjen pituus- ja läpimitoista. Hakkuukoneenkuljettaja voi helpottaa tunnistusta prosessoimalla pölkyt siten, että päät ovat kasoissa tasan ja kuormatraktorinkuljettajan helposti nähtävissä.
Hakkuumuodostelmiin perustuvassa lajittelussa puutavaralajit erotellaan toisistaan tekemällä kukin omaan kasaan riittävän etäälle muista. Talvisin ja lumisissa olosuhteissa puutavaralajit on tunnistettava pääsääntöisesti tähän lajittelutapaan perustuen. Lähikuljetuksen helpottamiseksi kasoista kannattaa tehdä mahdollisimman isoja. Vältä tekemästä niin sanottuja ”majavan pesiä”, joissa useita eri puutavaralajeja on aseteltu päällekkäin ristiin.
Yksi tapa erotella eri puutavaralajit toisistaan on prosessoida eri puutavaralajit kasoihin porrastetusti. Esimerkiksi uudistushakkuun sivullepäin kaato -työmallissa yhden puutavaralajin kasat voidaan tehdä lähimmäksi konetta, toisen hieman kauemmaksi ja kolmannen yhä kauemmaksi. Tällöin pölkkykasojen etäisyys koneesta ilmaisee mitä puutavaralajia kussakin kasassa on.
Korjuutyön laatu tulee pitää hyvänä. Laadun takeena ei riitä että valmistetun puutavaran laatu on kohdallaan, vaan kuljettajan tulee ajatella myös jäävää puustoa ja ympäristöä. Runkovaurioita ei saa olla yli neljässä prosentissa jääviä puita.
Visuaalisesti hyvään korjuujälkeen pääsemistä edistää, mikäli leimikko on ennakkoraivattu. Ennakkoraivaamattomilla leimikoilla voidaan käyttää harvesteripään ”raivaustoimintoa” pienten risujen ja puiden kaatoon. Toinen vaihtoehto on kaataa haittaava risukko ja puusto painamalla hakkuulaitteen avulla maahan. Hakkuun aikana raivattua puustoa ei saa jättää puoliksi pystyyn, vaan puut on kaadettava esimerkiksi kevyellä hakkuulaitteen painalluksella maahan. Ajouralle puoliksi pystyyn jääneet aluskasvospuut voivat tunkeutua koneeseen ja rikkoa laitteita. Näin ollen ne kannattaa painaa sivuille, jolloin ajaminen molempiin suuntiin uralla on mahdollista.