Puutavaran lähikuljetuksessa puutavara kuljetetaan kuormatraktorilla metsästä tienvarsivarastolle. Varastolta puutavara kaukokuljetetaan tehtaalle puutavara-autoilla. Lähikuljetuksen etenemistä voidaan kuvata seuraavan kuvan mukaisesti.
Kokonaisuutena työajanmenekkiin vaikuttavat merkittävimmin:
- hakkuutapa (kasvatus-/uudistushakkuu)
- leimikon keskimääräinen ajomatka (ajouraverkosto)
- leimikon hakkuutyömalli
- puutavaran ajouranvarsitiheys
- kuormatilan koko
- puutavaralajien määrä
- kuljettajan ominaisuudet
Eri tekijöistä kuormatraktorinkuljettaja voi vaikuttaa vain yhteen – omiin taitoihinsa. Taitojen merkitys työn onnistumisen kannalta onkin suuri, sillä kuljettajien väliset erot työn tuottavuudessa voivat olla jopa kymmeniä prosentteja työskenneltäessä samanlaisissa olosuhteissa. Erot syntyvät pääasiassa kuormaimen käsittely- ja työn suunnittelutaidoissa, ammattikuljettajilla etenkin jälkimmäisessä. Eroilla on vaikutuksensa ei vain puunkorjuun vaan koko puunhankinnan logistiseen ketjuun. Esimerkiksi huono hakkuutyöjälki hidastaa kuormatraktorinkuljettajan työtä. Edelleen mikäli kuormatraktorinkuljettaja sijoittaa ja tekee pinot varastolla siten, että eri puutavaralajien erottelu on huono, tai että pinot ovat vaikeasti kaukokuljetettavissa, vaikeutuu kuorma-autonkuljettajan työ.
Kuljettajien välisiä eroja on mahdollista kuroa umpeen. Taitojen kehittymisen kannalta ensin on opittava kuormaimen käytön perusteet ja saavutettava tietty liikkeiden automaatiotaso, jotta ajatuskapasiteettia jää myös samaan aikaan tehtävälle ympäristön havainnoinnille ja työn suunnittelulle. Näin ollen opettelussa tulee lähteä liikkeelle aluksi kuormaimen hallinta-asioista ja edetä vasta sitten vaativampien työn osien opetteluun. Omien taitojen kehittymistä kannattaa seurata tavoitteiden avulla. Riittävän taitotason saavuttamista voi mitata esimerkiksi taakka-ajan avulla.
Tarkan aikarajan sijaan suoriutumista kannattaa mitata ylä- ja alarajat määrittävän aikaikkunan kautta. Aikaikkunan rajoina voidaan pitää esimerkiksi 25–40 sekuntia: opettelun alkuvaiheessa tavoite on lähempänä ylärajaa, ja taitojen kehittyessä sitä voidaan asteittain kiristää. Lyhyellä aikavälillä tavoitetta ei kuitenkaan saa asettaa liian korkealle, jotta aikaa jää myös työn suunnittelulle.
Tässä oppaassa puutavaran lähikuljetuksen perusteet on jaoteltu kolmeen työmalliin:
- Kuorman keräämisen työmalli
- Kuorman purkamisen työmalli
- Kuormatraktorityön suunnittelun työmalli
Kuorman keräämisen ja purkamisen työmallit pohjautuvat työpisteajatteluun keskittyen työnäkemätasolla (taktinen taso) ja työpistetasolla (operatiivinen taso) tapahtuvaan toimintaan. Suunnittelun työmalli puolestaan perustuu työskentelyyn leimikkotasolla (strateginen taso). Kukin työmalli soveltuu muutamia eroavaisuuksia lukuun ottamatta kasvatus- ja uudistushakkuulle.
Työn suunnittelutasojen osaamisella on suuri vaikutus lähikuljetustyön tehokkuuteen. Mitä useamman, mutta ennen kaikkea laajemman kokonaisuuden suunnittelun kuljettaja hallitsee, sitä todennäköisemmin hän on työssään myös tuottava. Kuljettaja voi olla esimerkiksi taitava koneenkäsittelijä, joka kykenee hallittuun ja tehokkaaseen toimintaan työpiste- ja työnäkemätasoilla. Ollakseen tuottava pidemmällä aikavälillä kuormatraktorinkuljettajan on kuitenkin osattava ottaa haltuun myös leimikkotasolla tapahtuva toiminta: miten puut tulisi ajaa metsästä, jotta tienvarteen toimitettavaa puutavaraa (m3) kohti kulutettu polttoainemäärä olisi mahdollisimman pieni.
