Metsäkoneoppi

Metsäteknologian perusteet

  • Etusivu
  • Metsätyön aikatutkimus
    • Työajan jaottelu ja tutkimuksen toteutus
    • Koneellisen hakkuun työvaihejaottelu
    • Aikatutkimusharjoitus
    • Lähteet
  • Konekustannuslaskenta
    • Tuntikustannusten laskeminen
    • Koneen käyttötuntituotos, käyttötunnit ja vuosituotos
    • Konekustannuslaskennan harjoitukset
    • Lähteet
  • Metsäkoneen pintapaine
    • Metsäkoneen pintapaine yksittäiselle pyörälle
    • Metsäkoneen pintapaine telavarusteiselle telille
    • Pintapaineen laskennassa käytettävät kaavat ja empiiriset mallit
    • Metsäkoneen raiteistumismallit
    • Pintapaineen laskennan harjoitukset
    • Lähteet
  • Metsäkoneen tasapaino
    • Kuormaimen nostomomentin vaikutus nostokuormaan
    • Kuormaimen ja koneen ominaisuuksien vaikutus koneen tasapainoon
    • Tasapainolaskennan harjoitukset
    • Lähteet
Olet täällä: Alkuun / Konekustannuslaskenta / Tuntikustannusten laskeminen
Edellinen - Konekustannuslaskenta
Seuraava - Koneen käyttötuntituotos, käyttötunnit ja vuosituotos

Tuntikustannusten laskeminen

Kun lasketaan koneen tuntikustannusta, täytyy ottaa huomioon kiinteät kustannukset, työvoimakustannukset sekä muuttuvat kustannukset.

Kiinteät kustannukset

Klikkaa otsikoita ja lue lisää eri kiinteiden kustannusten lajeista.

Koneen hinta

Koneen hintana käytetään kustannuslaskelmissa useimmiten koneyksikön uushankintahintaa. Nykyarvoa voidaan kuitenkin käyttää esimerkiksi silloin, kun selvitetään koneen vaihdon kannattavuutta. Koneen hankintakustannuksiin sisällytetään myös välttämättömien lisävarusteiden hinnat sekä asennuskustannukset.

Laskentakausi tai koneen pitoaika (vuosina)

Laskentakautena kustannuslaskelmissa käytetään useimmiten koneen kokonaispitoaikaa vuosina. Koneen pitoaika riippuu vuotuisista käyttömääristä sekä kyseisen konetyypin teknisestä vanhentumisesta. Lisäksi pitoaikaan vaikuttavat käytännössä koneen kunto ja korjaukset sekä työllisyystilanne ja verotus.

Metsäkoneiden pitoajat ovat keskimäärin 4-8 vuotta. Kuormatraktoreilla pitoaika on usein pidempi kuin hakkuukoneilla. Pitoajan käyttötunnit ovat 10 000 – 20 000 tuntia.

Koneen vuotuisena arvonalentumisena käytetään yleensä vakioprosenttia, joka vaihtelee välillä 15-25 %. Arvonalenemisprosentin ja pitoajan avulla saadaan laskettua pitoajan lopussa olevan koneen jäännösarvo.

Pääoman poisto

Pääoman poisto otetaan kustannuslaskelmiin yleensä tasapoistona. Se saadaan vähentämällä koneen hankintahinnasta tai nykyarvosta jäännösarvo ja jakamalla erotus pitoajalla:

D = (P-S)/N,

jossa D = vuotuinen poisto, €
P = hankintahinta (tai nykyarvo), €
S = jäännösarvo, €
N = pitoaika, vuosia.

Korko

Koron laskennassa käytetään usein seuraavaa kaavaa, jossa koron vuotuinen osuus lasketaan keskimäärin sitoutuneesta pääomasta:

AI = (I/100) * [(P+S)/2],

jossa AI = vuotuinen korko, €
I = korkotaso, %
P = hankintahinta, €
S = jäännösarvo, €.

Kiinteistökulut

Koneiden huoltoa- ja korjausta varten tarkoitettujen kiinteistöjen pääoma- ja ylläpitokustannukset.

Vakuutuskulut

Metsäkoneille otetaan yleensä palo- liikenne- sekä vastuuvakuutus.

Hallintokulut

Yrityksen johtamiseen liittyvät kirjanpito-, rahaliikenne- ja tietoliikennekustannukset.

Johtamisen kulut (yleiskustannus)

Työmaiden suunnitteluun, valvontaan ja johtamiseen liittyvä suunnittelutyö ja työmaakäynnit.

Työvoimakustannukset

Työvoimakustannusten suurin erä ovat luonnollisesti työ- eli palkkakustannukset. Tähän kuuluvat tuntityö- tai suoritepalkat, vuorotyölisät sekä välilliset palkkakustannukset. Nämä saadaan metsäkonealan työehtosopimusten asianomaisista säädöksistä.

Työnantaja määrittelee, kulkeeko työntekijä omalla autolla vai käyttääkö hän liikkumiseen työnantajan ajoneuvoa. Kulkemiskorvaukset korvataan työehtosopimuksen mukaisesti. Näiden lisäksi maksetaan työehtosopimusten määrittelemät mahdolliset ateria- ja ylläpitokorvaukset.

Muuttuvat kustannukset

Poltto- ja voiteluainekustannukset saadaan määrittämällä koneen kuluttama polttoaine- ja voiteluaine- sekä hydrauliöljymäärä käyttötuntia kohti ja kertomalla tämä koneen vuotuisilla käyttötunneilla. Muuttuviin kustannuksiin kuuluvat myös hakkuukoneen teräketju- ja laippakustannukset sekä värimerkkauskustannukset.

Korjaus- ja huoltokustannukset pyritään määrittämään pitoajan perusteella vuosikeskiarvona. Niihin kuuluvat varaosista aiheutuneet sekä korjauksista ja huolloista ulkopuolisille työpalkkoina maksettavat kustannukset.

Maksuperustelaskelmiin lisätään yleensä 5 % yrittäjän riskiä eli toimintaylijäämää.

Esimerkkejä tuntikustannuslaskelmista

Alta voit ladata itsellesi Excel-esimerkit sekä hakkuukoneen että kuormatraktorin tuntikustannuslaskelmista.

Lataa Hakkuukoneen-tuntikustannuslaskelma-2022.xlsx
Lataa Metsakuljetuksen-tuntikustannuslaskelma-2022.xlsx
Edellinen - Konekustannuslaskenta
Seuraava - Koneen käyttötuntituotos, käyttötunnit ja vuosituotos

Sivut

  • Etusivu
  • Metsätyön aikatutkimus
    • Työajan jaottelu ja tutkimuksen toteutus
    • Koneellisen hakkuun työvaihejaottelu
    • Aikatutkimusharjoitus
    • Lähteet
  • Konekustannuslaskenta
    • Tuntikustannusten laskeminen
    • Koneen käyttötuntituotos, käyttötunnit ja vuosituotos
    • Konekustannuslaskennan harjoitukset
    • Lähteet
  • Metsäkoneen pintapaineen laskenta
    • Metsäkoneen pintapaine yksittäiselle pyörälle
    • Metsäkoneen pintapaine telavarusteiselle telille
    • Pintapaineen laskennassa käytettävät kaavat ja empiiriset mallit
    • Metsäkoneen raiteistumismallit
    • Pintapaineen laskennan harjoitukset
    • Lähteet
  • Metsäkoneen tasapainon laskenta
    • Kuormaimen nostomomentin vaikutus nostokuormaan
    • Kuormaimen ja koneen ominaisuuksien vaikutus koneen tasapainoon
    • Tasapainolaskennan harjoitukset
    • Lähteet

Opastuotanto

Tämän Metsäkoneopin oppimisympäristön avulla tutustut eräisiin metsäkonetyön keskeisimpien tekijöiden ominaisuuksiin ja niiden laskentaan. Oppaassa on useita laskentakaavioita, joiden avulla voit tehdä laskelmia omilla luvuillasi.

Oppaan työryhmä

Julkaistu: 4.11.2022

Puuhuolto.fi

Muut puuhuollon oppaat löydät pääsivulta:
puuhuolto.fi

Rahoittajat

Tämä oppimisympäristö rakennettu Metsämiesten Säätiön tuella. Lisätietoa www.mmsaatio.fi

Copyright© 2023 Uusitalo, J & Kivinen, V-P sekä METSÄTEHO OY