Tässä ensimmäisessä osiossa opit, mitä aika- ja tuotostutkimus tarkoittaa ja miten se toteutetaan.
Aikatutkimusta käytetään työn vaatiman panoksen (tässä kohtaa aika) määrittämisen. Aikatutkimukseen liittyy useimmiten myös työn tuotoksen mittaaminen, ja siksi käsitteen aikatutkimus rinnalla käytetään usein käsitettä aika- ja tuotostutkimus. Aikatutkimuksen avulla selvitetään, kuinka suuren panoksen kukin työvaihe vaatii ja miten eri tekijät vaikuttavat ajan menekkiin ja työn tuottavuuteen.
Aikatutkimus toteutetaan joko
- reaaliaikaisesti maastossa tai
- videoimalla työ ja analysoimalla video jälkikäteen.
Työntutkimus vaatii keskittymistä ja sitä tekevät usein tehtävään erikseen koulutetut ja harjaantuneet työntutkijat. Koska maastossa tapahtuvassa suorassa tallennuksessa virheiden vaara on suuri ja lyhyiden työaikojen tallentaminen erityisen hankalaa, on videoiden käyttö tullut viime aikoina hyvin suosituksi.
Videota analysoitaessa voi työntutkija huoletta pysäyttää nauhoituksen ja katsella hankalasti arvioitavat kohdat uudestaan.
Työvaiheiden mittaamiseen ja rekisteröimiseen riittää lomake, kynä ja sekuntikello, mutta tehokkaimmin työvaiheiden rekisteröinti onnistuu tähän tarkoitukseen erikseen suunnitellun elektronisen tallentimen avulla. Työvaiheiden rekisteröinnissä käytetään yleisimmin niin kutsuttua jatkuvan ajan mittausta , jossa kello käy jatkuvasti ja työvaiheen muuttumisen aika kirjataan ylös.
Pidempiaikaisessa aikaseurannassa voidaan käyttää myös niin kutsuttua frekvenssimenetelmää, jossa tietyin aikavälein kirjataan ylös sillä hetkellä tehtävä työvaihe ja saatavan otoksen perusteella luodaan käsitys eri työvaiheiden osuudesta.
Maastossa tapahtuvassa aikatutkimuksessa metsäkoneen eri työvaiheiden ajanmenekki kirjataan helpoiten käsitietokoneen avulla.
Lue lisää koneen automaattisesti tallentamasta informaatiosta sekä aikatutkimusten tulosten yleistettävyydestä klikkaamalla alla olevat palkit auki.
Automaattinen koneen tallentama informaatio
Perinteinen, työntutkijan havainnoima työntutkimus voidaan jossain määrin korvata metsäkoneen automatiikan tallentaman informaation avulla. Automaattisen tiedonkeruun haasteena on kuitenkin se, että työympäristöstä ei välttämättä saada riittävän yksityiskohtaista tietoa. Metsäkoneiden tiedonsiirtostandardiin pohjautuva automaattinen tiedonkeruu (MOM-tiedosto) soveltuu siten kohtuullisen hyvin korjuulohkotason tiedon keräämiseen, jossa käytetty prosessointiaika ja maastoajoaika yhdistetään lohkotason tuotostietoihin.
Hakkuukone rekisteröi koneen työskentelyn prosessoinniksi, kun hakkuulaite ja nosturit ovat aktiivisia. Maastoajossa hakkuulaite ja nosturi ovat passiivisia, mutta ajovoimansiirto on päällä. Koneen tietojärjestelmä rekisteröi keskeytyksen silloin, kun se ei saa pulsseja ajovoimansiirrosta tai hakkuulaitteelta ja nosturilta (Jylhä ym. 2019).
Tulosten yleistettävyys
Työntutkimuksen keskeisin ongelma on tulosten yleistettävyys. Työntekijän ominaisuudet sekä toisaalta työympäristö (ns. leimikkotekijät) vaikuttavat yleensä hyvin voimakkaasti työpanokseen eikä yhden tai muutaman työntekijän työskentelyä tutkimalla saada yleistettäviä tuloksia. Yksi työntutkimuksen klassisia metodeja yleistettävyyden normittamiseksi on ns. normaalisuorituksen määrittäminen sekä työntekijöiden välisten erojen vaikutusten eliminoiminen ns. joutuisuuskertoimen avulla.
Normaalijoutuisuudella työtä tekevän työntekijän taito ja työn intensiteetti ovat keskinkertaisia, työskentelyolosuhteet ovat normaalit ja työssä käytetään normaalimenetelmää. Työn joutuisuuteen vaikuttavat työntekijän taito, työhalukkuus (intensiteetti) ja olosuhteet.
Toinen työntutkimuksen yleistettävyyttä kontrolloiva tekijä on aikatutkimuksen lyhyt kesto ja koetilanteen luoma vaikutus työn suorittamisen nopeuteen ja / tai intensiteettiin.
