Hakkuukoneen mittaustarkkuuden ylläpito

Metsätehon opas

  • Etusivu
  • Johdanto
  • Työohjeet
    • Mittaustarkkuuden omavalvonta
      • Toimenpiteet ennen hakkuun aloittamista
      • Mittaustarkkuuden seurannan vaiheet omavalvonnassa
      • Mittaustarkkuuden seurannan vaiheet olosuhteiden muuttuessa
    • Mittauslaitteen kalibrointi ja viritys
      • Kalibroinnin ja virityksen vaiheet
    • Ulkopuolisen tahon tekemä tarkastusmittaus
    • Käytännön mittausohjeet
      • Mittavälineiden tarkastaminen
      • Pituuden mittaus
      • Läpimitan mittaus
      • Mittauskohdat tyvipölkyllä
      • Mittauskohdat muilla kuin tyvipölkyllä
      • Saksimittauksen erikoistilanteet
  • Vastuut ja työnjako
  • Terminologia
  • Testaa tietosi
Edellinen - Toimenpiteet ennen hakkuun aloittamista
Seuraava - Mittaustarkkuuden seurannan vaiheet olosuhteiden muuttuessa

Mittaustarkkuuden seurannan vaiheet omavalvonnassa

Kahdeksanvaiheinen kuva omavalvonnan toteuttamisestaSatunnaisen näyterungon arvonta

Hakkuun edetessä hakkuukoneen mittausjärjestelmä arpoo satunnaisia näyterunkoja keskimäärin yhden (1) näyterungon kahta (2) työpäivää kohden.
Näyterunkoja maassa

Ilmoitus kuljettajalle satunnaisesta näyterungosta

Arvonnan osuttua kohdalle, hakkuukoneen järjestelmä ilmoittaa kuljettajalle ensimmäisen pölkyn katkaisun yhteydessä, että kyseessä on satunnainen näyterunko.
Hakkuukoneen näyttö

Satunnaisen näyterungon hakkaaminen

Satunnainen näyterunko käsitellään normaalisti loppuun niin, että kaikki näyterungosta katkotut pölkyt tunnistetaan myöhemmin, kun kuljettaja tekee saksimittauksen.
Hakkuulaite työssään

Kuljettajan valitsemat näyterungot

Satunnaisen näyterungon hakkaamisen jälkeen, ennen saksimittausta valitaan ja hakataan vastaavasti lähimmistä puista vielä yksi tai useampi pääpuulajin näyterunko niin, että pölkkyjä kertyy kerrallaan mitattavaksi yhteensä vähintään 6 kpl pääpuulajista.
Kuljettajan valitsema näyterunko hakattuna

Runkoja valittaessa on kiinnitettävä huomiota niiden edustavuuteen sekä laadun (=oksaisuuden) että kokoluokan suhteen. Kun arvontaparametrit on asetettu oikein, käyttöviikon kuluessa kertyy yhteensä vähintään (2 x 6 =) 12 näytepölkkyä, sekapuustossa enemmänkin. Vaihtoehtoisesti näytepölkkyjen kokonaismäärä voidaan laskea MMM:n asetuksessa esitetyllä kaavalla. Kaikkien puulajien on oltava arvonnan piirissä.

periaatekuva_kuusileimikot_3_update
Yksi pääpuulaji (kolme leimikkoa)

Näyterungon hylkääminen

Mikäli näyterunko joudutaan hylkäämään (esim. rungon vian, konevian tai muun painavan syyn takia), syy kirjataan ja kuljettaja valitsee tilalle näyterungon samasta puulajista mahdollisimman pian. Vaihtoehtoisesti hakkuukoneen mittauslaite voi automaattisesti arpoa seuraavan satunnaisen näyterungon tihennetyllä arvontavälillä. Arvontaa ei saa kytkeä koskaan pois päältä, jos työ-, urakointi- tai luovutusmittaus perustuu hakkuukonemittaukseen.
Hylätty näyterunko

Mittaustietojen siirto mittasaksille

Kun riittävä määrä pölkkyjä (6 kpl/pääpuulaji) on mitattu hakkuukoneella ja aseteltu (video) niin, että ne pystytään tunnistamaan saksimittauksessa, siirtyvät/siirretään mittaustiedot hakkuukoneen mittaus- ja tiedonsiirtojärjestelmästä elektronisille mittasaksille.
Kuva näytöltä mittaustietojen siirrosta mittasaksille

Pölkkyjen mittaus elektronisilla mittasaksilla

Näyterungot ja niistä tehdyt pölkyt mitataan hakkuujärjestyksessä mittasaksiohjelman opastusta hyödyntäen.

  • Mittavälineiden tarkastaminen
  • Pituuden mittaus
  • Läpimitan mittaus
  • Mittauskohdat tyvipölkyllä
  • Mittauskohdat muilla kuin tyvipölkyllä
  • Saksimittauksen erikoistilanteet
Kuljettaja ja mittasakset

Mittaustietojen siirto hakkuukoneen järjestelmään

Saksimittauksen jälkeen tiedot mitatuista näytepölkyistä siirretään hakkuukoneen järjestelmään.

Tulosten vertailu omavalvontaraportin avulla

Jokaisen arvonnan ja saksimittauksen (mittauskerta) jälkeen kyseisellä tarkastelukerralla (kaksi kertaa käyttöviikon aikana) tarkastellaan näyterunkojen mittaustuloksia esim. omavalvontaraportin tai koneen oman mittaustarkkuuden seurantaohjelmiston avulla. Jokainen mittauskerta on myös tarkastelukerta. Tarkastelukerralla tarkastelujaksoa kasvatetaan taaksepäin aina niin pitkälle, että kyseisen hakkuulohkon pääpuulajiin kertyy vähintään 12 näytepölkkyä. Samalla  tilavuuden mittaustarkkuutta tarkastellaan erikseen kaikissa niissä pää- ja sivupuulajin puutavaralajiryhmissä, joihin on kertynyt edellä mainitulla tarkastelujaksolla vähintään 4 pölkkyä. Tarkastelukerran tulos, esimerkiksi omavalvontaraportti, taltioidaan ja arvioidaan lisätoimenpiteiden (lisärunkojen mittaus/viritys) tarve.

Kuva omavalvontaprosessin etenemisestä pääpuulajin vaihtuessa leimikoittain
Monta pääpuulajia (neljä leimikkoa)
Edellinen - Toimenpiteet ennen hakkuun aloittamista
Seuraava - Mittaustarkkuuden seurannan vaiheet olosuhteiden muuttuessa
  • Työohjeet
  • Mittaustarkkuuden omavalvonta
    • Toimenpiteet ennen hakkuun aloittamista
    • Mittaustarkkuuden seurannan vaiheet omavalvonnassa
    • Mittaustarkkuuden seurannan vaiheet olosuhteiden muuttuessa
  • Mittauslaitteen kalibrointi ja viritys
    • Kalibroinnin ja virityksen vaiheet
  • Ulkopuolisen tahon tekemä tarkastusmittaus
  • Käytännön mittausohjeet
    • Mittavälineiden tarkastaminen
    • Pituuden mittaus
    • Läpimitan mittaus
    • Mittauskohdat tyvipölkyllä
    • Mittauskohdat muilla kuin tyvipölkyllä
    • Saksimittauksen erikoistilanteet

Hakkuukoneen mittaustarkkuuden ylläpito

Toimittanut
Timo Melkas
Asko Poikela
Metsäteho Oy

Julkaistu
15.9.2015

Puuhuolto.fi

Tietosuojaseloste
Lisätietoa evästeistä

Muut puuhuolto-oppaat löydät pääsivulta:
puuhuolto.fi

Yhteystiedot

Oppaaseen liittyen ota yhteyttä:

Timo Melkas
Metsäteho Oy
040 709 2901
etunimi.sukunimi@metsateho.fi

Rekisteriseloste

Copyright© 2025 METSÄTEHO OY