Terminologia

Hakkuukonemittauksen ja oikeana pidettävän vertailuarvon (saksimittauksen) välisen mittaeron todentaminen. HUOM! Ei sisällä mittalaitteen viritystä (kts. viritys).

Työn suorittajan tekemä näyte-erän mittaaminen kalibrointia (mittaeron todentamista) varten esim. satunnaisotannan perusteella (kts. kohta 5.1 Hakkuukoneen mittaustarkkuuden ylläpito -suositus) mittausolosuhteiden jyrkästi muuttuessa tai mittauslaitteen huollon yhteydessä.  Toteutetaan mittauslaitevalmistajan ohjeiden mukaisesti.

Mittausosapuolella tarkoitetaan tahoja, joita hakkukonemittauksella määritetty mittaustulos koskee, kuten myyjä, ostaja, urakanantaja, urakoitsija, työnantaja tai työn suorittaja.

Mitatun arvon ja todellisen (oikeana pidettävän) arvon yhtäpitävyys.

Tarkastusmittauksessa mittaustuloksen oikaisuprosentti lasketaan seuraavasti:
(saksimittaus – hakkuukonemittaus ) / hakkuukonemittaus *100.
(Huom! On eri asia, kun tarkastusmittauksessa laskettava tilavuuden mittaero!)

Työn suorittajan tekemät toimenpiteet, joihin kuuluvat jatkuva mittauksen seuranta, kalibrointimittaukset, mittauslaitteen viritys ja edellisten dokumentointi.

Yhteenveto hakkuukoneella ja mittasaksilla mitattujen pölkkyjen mittaeroista ja mittaerojen vaihtelusta sekä tehdyistä mittauslaitteen virityksistä.

Usean puutavaralajin yhdistelmä, johon on koottu esim. kaikki yhden puulajin järeät tukkipuutavaralajit (kuten esim. tyvitukit, sorvitukit, välitukit, latvatukit ect.). Tyypillinen puutavaralajien ryhmittely: MäT/KuT/KoT/MäK/KuK/ LeK/Laho. Pikkutukki ja parru yhdistetään yleensä ko. puulajin kuitupuuhun tai tukkiin. Pylväät tarkastellaan tarvittaessa erikseen. Sekapuustossa voi olla tarpeen yhdistää havupuulajien tai jopa kaikkien puulajien puutavaralajiryhmät keskenään, silloin käytetään termiä rungonosaluokka, esim: HaT/LeT/HaK/LeK tai vain Tukki/Kuitupuu. Huom! Tässä suosituksessa käytetään vain termiä puutavaralajiryhmä, koska se on tavanomaisin tarkasteluyksikkö hakkuukonemittauksessa.

Mittauslaitteen satunnaisesti arpoma näyterunko mittaustarkkuuden valvontaa varten.

Mittausta toistettaessa suunnaltaan ja tasoltaan vaihteleva virhe. Virheen on pysyttävä mittausmenetelmälle tyypillisissä rajoissa eli pienempänä kuin suurin sallittu poikkeama.

Jokaisella hakkuukoneella hakatulla rungolla on sama todennäköisyys tulla valituksi näyterungoksi.

Mittauksen tarkkuusvaatimus, mittauserän mittaustuloksen suurin sallittu tilavuuden mittaero oikeana pidettävään vertailuarvoon nähden. Jotta mittaustarkkuus pysyisi aina lain asettamissa vaatimuksissa (± 4 %), kts. kohta 3.2 Mittauksen suurimmat sallitut poikkeamat, Maa- ja metsätalousministeriön asetus puutavaran mittauksen mittausmenetelmäryhmien ja mittausmenetelmien tarkemmasta sisällöstä sekä mittauslaitteiden käytöstä, on tässä suosituksessa asetettu käytön aikaiselle seurannalle tiukempi mittaustarkkuusvaatimus (± 3 %).

Mittausta toistettaessa samansuuntaisena pysyvä virhe. Mittauksessa ei sallita systemaattista virhettä. Mikäli jollakin läpimitta-alueella tai pituudessa havaitaan systemaattista virhettä, mittauslaite viritetään.

Yhdellä tarkastelukerralla tarkastellaan juuri mitattuja (vähintään 6 pölkkyä) ja edellisellä mittauskerralla mitattuja (vähintään 6 pölkkyä) näyterunkoja yhdessä. Mikäli ko. hakkuulohkon pääpuulajiin ei kerry näyterunkoja riittävästi kahden viimeisen tarkastelukerran aikana, kasvatetaan tarkastelujaksoa taaksepäin aina niin pitkälle, että pääpuulajiin kertyy vähintään 12 näytepölkkyä. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun pääpuulaji vaihtuu tarkastelukertojen välillä.

Tarkastusmittaus on ulkopuolisen tahon tekemä mittaustarkkuuden seuranta vähintään puolivuosittain.

(hakkuukonemittaus – saksimittaus) / saksimittaus * 100

Hakkuukoneen kuljettaja

Muun kuin työn suorittajan tekemä valvonta. Esimerkiksi urakanantajan suorittama tarkastusmittaus.

Mittauslaitteen toiminnan asettaminen käyttöolosuhteisiin sopivaksi ja tuottamaan oikea mittaustulos.