Työturvallisuuden edistäminen lähtee työntekijän, työnantajan ja työyhteisön myönteisestä asenteesta työturvallisuutta kohtaan. Metsäalan ammattilaiset työskentelevät hyvin erilaisissa ympäristöissä. Toisilla työympäristö on pääasiassa metsä ja toisilla taas toimisto. Moni myös viettää suuren osan työpäivästään autossa. Eri työympäristöjen vaaratekijät on hyvä tuntea ja tunnistaa. Turvallisuus pitää huomioida kaikissa työtehtävissä ympäristöstä riippumatta.
Tapaturmien taustalla on usein syitä, joihin voidaan puuttua ja joiden esiintymisen todennäköisyyttä voidaan minimoida. Esimerkiksi välttyäkseen tapaturmilta metsureiden pitää huolehtia suojavarusteiden laadun ja kunnon lisäksi myös turvallisista työtavoista.
Turvallinen työn tekeminen on jokaisen työntekijän oikeus ja velvollisuus. Työturvallisuus on osa päivittäistä työskentelyä, ja siitä huolehtiminen vaikuttaa myönteisesti työmotivaatioon.
Jokaisen vastuu ja yhteinen asia
Turvallisuusajattelun sisäistänyt työntekijä osaa toimia odottamattomissakin tilanteissa vastuullisesti turvallisuusasiat huomioiden.
Työturvallisuus on niin työnantajan, työntekijän kuin koko työyhteisön yhteinen asia. On tärkeää, että työpaikalla kaikki näyttävät hyvää esimerkkiä mm. suojavarusteiden oikeanlaisesta käytöstä. Jokaisen työntekijän teoilla on merkitystä.
Havainnoi ympäristöä
Ennakoimisella, vaarojen tunnistamisella ja turvallisella toimimisella niin töissä, työmatkoilla kuin vapaa-ajallakin pysymme terveenä ja estämme tapaturmien syntymisen. Työntekijän on työtä tehdessään tärkeää miettiä turvallisia työtapoja etukäteen ja toimia ennakoiden, koska työympäristön pitää olla turvallinen kaikille. Esimerkiksi puutavarapinojen sijoittelu tulee suunnitella huomioiden kaikki kyseisellä paikalla työskentelevät: Pinojen tulee sijaita sellaisessa paikassa, ettei puiden kasaajan tai hakijan käyttämän koneen mikään osa joudu liian lähelle sähkölinjoja.
Kompastuminen, kaatuminen ja liukastuminen ovat päivittäisiä vaaratilanteita niin metsurille, kuljettajalle kuin toimihenkilöllekin, työympäristöstä riippumatta. Lisäksi esimerkiksi metsäkoneen- ja puutavara-autonkuljettajalle syntyy helposti vaaratilanne hänen siirtyessään koneeseen tai kulkunevoon tai sieltä pois. Siirtyminen tulee tehdä aina harkiten ja turvallisesti.
Tilanteen arvioiminen
Jokapäiväisessä työssä hetkenkin pysähtyminen ja tilanteen arvioiminen etukäteen voivat estää vaaratilanteen syntymisen. Työturvallisuusosaaminen on osa ammattitaitoa. Työnantaja perehdyttää työntekijän havainnoimaan vaaratilanteita, käyttämään oikeanlaisia turvavarusteita ja reagoimaan muuttuviin ympäristöoloihin.
Työntekijän pitää olla tietoinen, kuinka päivittäinen työ tehdään oikein ja turvallisesti. Suojavarusteiden käytön ja turvaohjeiden noudattamisen lisäksi jokaisen pitää ymmärtää, ”miksi jokin asia tehdään tietyllä tavalla”, ei ainoastaan ”mitä tehdään”. Myös ikäviin tapahtumiin varautuminen on ennakoimista ja auttaa toimimaan tilanteissa paremmin.
Lainsäädännön osaamisen lisäksi toiminnan- ja käytännönläheisten ohjeistuksien ja sääntöjen tuntemus on oleellista turvallisen työnteon kannalta.
Sairauspoissaolo
Tapaturmista aiheutuu joskus inhimillisen kärsimyksen lisäksi myös sairauspoissaoloja. Sairauspoissaolot ja erilaiset työkyvyn alenemiset ovat yrityksille myös kustannustekijä.
Poissaolojen aiheuttamat kokonaiskustannukset syntyvät monista asioista. Ne aiheuttavat suorien kustannuksien, kuten esimerkiksi sairasajan palkan lisäksi sekä työpanoksen että tuotannon menetyksen.
Onnettomuuksia ja läheltä piti -tilanteita seuraamalla ja niihin reagoimalla voidaan vaikuttaa onnettomuuksien yleisyyteen ja siten pienentää myös sairauspoissaoloja. Kustannuksia ja tilastoja seuraamalla voidaan havaita, että turvallisuusajattelu, turvallisuuteen panostaminen, on myös kustannustehokasta.
Joudunko olemaan poissa töistä pitkään?
Kuka tuuraa minua?
- Sairauspoissaolojen merkitys on suuri ja kasvaa entisestään, kun sijaistyövoimasta on pulaa. Jos kaikki ammattitaitoiset työntekijät on työllistetty, ei sijaistyövoimaa yksinkertaisesti ole saatavilla.
- Metsäkoneen seisonnasta aiheutuu tuotannon menetystä.
Huolehdi siis omasta ja muiden työturvallisuudesta varaamalla aikaa vaaratilanteiden tunnistamiselle ja estämiselle sekä vastuullisten toimintatapojen kehittämiselle.
Esimerkki poissaolon kustannuksista
Tällä esimerkillä havainnollistetaan työntekijöiden sairaspoissaolojen vaikutusta ja sitä, miksi poissaolojen ennaltaehkäisy on tärkeää myös taloudellisesta näkökulmasta.
Tapaturmavakuutuskeskus tilastoi eri aloilla tapahtuneet onnettomuudet. Tässä esimerkissä metsäalan osalta on otettu huomioon metsätaloustyössä sattuneet tapaturmat vuosilta 2015-2017. Tapaturmien keskimääräiset lukumäärät ilmoitetaan työkyvyttömyyden keston mukaan neljässä eri luokassa: 0-3 pv, 4-30 pv, yli 30 pv tai kuollut.
Ansaittu palkka ja käytetty kulukerroin riippuvat työnantajasta, joten laskelmassa on käytetty keskimääräisiä arvoja. Kun työntekijän bruttopalkka on 2500 €/kk ja kulukerroin 1,7, saadaan työntekijän poissaolon päiväkustannukseksi 234 €.
Mitä vakavampi onnettomuus ja enemmän sairauspoissaoloja, sitä kalliimmaksi poissaolo tulee työnantajalle. Tapaturman seurauksena työntekijä on tilastojen mukaan poissa keskimäärin yleisimmin 0-3 työpäivää. Vaikka pidempiä sairaspoissaoloja on määrällisesti vähemmän kuin lyhyitä, ovat niiden kokonaiskustannukset suuremmat (kuva alla). Pitkistä poissaoloista työnantaja voi hakea korvauksia.
