Tässä oppaassa pureudutaan puuhuollon ja erityisesti puunhankintaoperaatioiden energiatehokkuuteen. Oppaaseen on koottu ajantasaista tietoa ja hyviä käytänteitä esimerkkeinä siitä, mitä kukin voi tehdä omassa työssään energiatehokkuuden parantamiseksi.
Opas on tarkoitettu kaikille puuhuollon parissa toimiville ja alaa opiskeleville. Oppaan on toteuttanut Metsäteho Oy yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi on hyödynnetty lukuisia tutkimusjulkaisuja ja muita lähteitä, jotka on koottu Lähdeluetteloon.
Mitä energiatehokkuus on?
Tässä oppaassa energiatehokkaalla työskentelyllä tarkoitetaan energian käytön tehostamista niin, että samalla energiamäärällä saadaan tuotettua totuttua enemmän työsuoritteita. Tai yksi työsuorite saadaan aikaan aiempaa pienemmällä energiamäärällä. Ensin mainittu tapa noudattelee energiatehokkuuden virallista määritelmää, joka ilmaistaan suoritteena energiayksikköä kohden, esim. kiintokuutiota per litra tai tonnikilometriä per kWh. Käänteinen ja monille tutumpi tapa on esittää energiankulutus suoriteyksikköä kohti, esim. litraa/m3 tai kWh/tkm. Tästä esitystavasta käytetään joskus myös nimitystä energiaintensiivisyys.
Energiatehokkuuden edistäminen on osa jokaisen organisaation ja yksilön vastuullista toimintaa. Se on myös osa kansallista ja EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaa, jolla pyritään pienentämään energiankulutusta, vähentämään hiilidioksidipäästöjä sekä tuottamaan kustannussäästöjä.
Energiatehokas toiminta säästää luonnonvaroja ja yrityksen resursseja sekä luo vihreää kasvua vahvistaen uusiutuvien luonnonvarojen ja puhtaan teknologian markkinoita.
Kuka vastaa energiatehokkuuden kehittämisestä?
Puunhankintaprosessin energiatehokkuuden parantaminen vaatii kaikkien osapuolten panosta. Kuljettajan rooli on keskeinen mutta parhaaseen lopputulokseen pääsemiseksi myös palvelun tilaajan ja tuottajan sekä palvelun tuottamiseen käytettävän kaluston valmistajan pitää tunnistaa ne valinnat ja toimet, joilla kukin voi omalta osaltaan vaikuttaa energiatehokkuuteen. Useimmiten kyse on samoista tekijöistä, joilla parannetaan joko yksittäisen osaprosessin tai koko toimitusketjun tuottavuutta.
Palvelun tilaajan vastuulla on useita tekijöitä, joiden vaikutukset ulottuvat koko toimitusketjuun. Esimerkiksi puutavaralajivalikoima ja siitä leimikkotasolla käyttöön otettava osa vaikuttaa merkittävästi sekä korjuu- että kuljetusvaiheen tuottavuuteen ja energiatehokkuuteen, ja sen merkitys korostuu kertymältään pienissä leimikoissa.
Palvelun tuottajan eli yrittäjän vastuulla on nykyään paljon operaatioiden ohjaukseen liittyviä, energiatehokkuuden kannalta keskeisiä tekijöitä, mm. konesiirtojen ja keräilyajon organisointi.
Kone- ja autovalmistajien panostukset esimerkiksi edistyneiden kuljettajaa opastavien järjestelmien (ADAS) kehitystyöhön auttavat käyttämään ja huoltamaan kalustoa energiatehokkaalla tavalla.
Myös eri tahojen yhteistyöllä voidaan vaikuttaa energiatehokuuteen, esimerkiksi yrittäjän sopiessa kaluston ja niihin sisältyvien järjestelmien käyttökoulutuksesta ja ”säätöpäivistä” valmistajan kanssa.
