Testaa tietosi WoodForcesta

Testissä on 45 kysymystä.

Tervetuloa WoodForce™ ja puunkorjuu -testiin!

Täytä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään, mikäli haluat tuloksen itsellesi. Voit jatkolähettää tuloksen opettajallesi.
HUOM! Tarkista roskapostilaatikko, jos et saa postia hetken kuluttua.

Kirjoita sähköpostisi

Puunhankinnan kokonaisuus (4 kysymystä)

Puunhankinnan kokonaisuus

7) Mitä puunhankinnalla tarkoitetaan?

Puun ostoa yksityismetsistä

Puun ostoa yksityismetsistä ja puutavaran hakkuuta

Puun oston, korjuun, kuljetusten, varastoinnin ja tehdasvastaanoton suunnittelua ja toteutusta

Puun ostoa, hakkuuta, lähikuljetusta, varastointia ja kuljetusta tuotantolaitoksille

Puun ostoa, hakkuuta, lähikuljetusta ja tienvarsivarastointia

Puunhankinnan kokonaisuus

8) Valitse neljä puunhankinnan suunnittelun tärkeintä tavoitetta

Tilausmääriin sopivat varastot, puutoimitusten ajoitukset, puun laadunhallinta, puun tehdashinnan hallinta

Korjuuresurssien työllistäminen, hyvien talvikorjuukelien hyödyntäminen, metsänomistajan tulojen maksimointi, huonolaatuisen puun ohjaus sellun valmistukseen

Puunhankinnan kokonaisuus

9) Mitä kuuluu strategiseen suunnitteluun?

Hankinta-alueiden määrittely, tuotantolaitosten kokonaispuunkäytön huomiointi, puun vastaanotto- ja mittausjärjestelmät, korjuu- ja kuljetusresurssien kokonaisuuden suunnittelu, yrittäjäsopimukset, tietojärjestelmät

Puun osto, korjuun ja kuljetusten suunnittelu, kelirikkoon varautumien, leimikoiden korjuujärjestys, kuljetusten ohjaus

Puunhankinnan kokonaisuus

10) Mitä kuuluu operatiiviseen suunnitteluun?

Korjuun ja kuljetusten suunnittelu, korjuu- ja kuljetusohjelmien kohdentaminen yrittäjille, korjuuolosuhteiden muutosten huomiointi, työohjelmien päivittäminen, koneiden ja puutavara-autojen töiden suunnittelu, leimikoiden korjuujärjestys, kuljetusten ohjaus, varastojen hallinta

Puunkorjuun suunnittelu (4 kysymystä)

Korjuun ohjauksen ja seurannan tavoitteena on laadukas ja kustannustehokas toiminta. Puunkorjuu toteutetaan puunhankintaorganisaation ja korjuuyrittäjien yhteistyönä, jossa puunkorjuuyrityksen oman työn suunnittelun osuus on merkittävä.

Puunkorjuun suunnittelu

11) Mitä tarkoittaa korjuun ohjaus?

Valitse kolme:

Puunhankintaorganisaatio hankkii tehdastoimituksiin sopivia leimikoita ja ohjaa leimikot korjuuyrittäjille, jotka huolehtivat puutavaran hakkuusta ja lähikuljetuksesta.

Metsäyhtiön edustaja ohjaa korjuun toteuttamista mm. suunnittelemalla ajouraverkoston leimikolle.

Metsäyhtiö osoittaa korjuuyrittäjälle yrittäjävarannon, josta korjuuyrittäjän edustaja valitsee yrittäjän tilauksiin sopivia leimikoita.

Korjuuyrittäjän edustaja päättää, miten leimikot kohdennetaan korjuukoneille ja missä järjestyksessä edetään leimikolta toiselle.

Korjuuyrittäjä voi suunnitella toimintonsa aina niin, että leimikkoketjutuksessa siirrytään aina lähimmälle seuraavalle leimikolle.

Korjuun ohjaus voidaan optimoida niin, että puukaupan ehdot eivät aina toteudu.

Puunkorjuun suunnittelu

12) Valitse listalta asiat, jotka on ehdottomasti oltava selviä ennen hakkuun aloittamista.

Valitse 6 olennaisinta seuraavista:

saavutettavuus (kuljetus- ja korjuukelpoisuus)

varastointipaikat

leimikolle siirtyminen (kokoojaura)

kantavimmat ja pehmeimmät kohdat

hakkuutapa

tarkat puutavaralajikohtaiset kertymät

ennakkoraivausarve

ajourien suunnittelu

vaaranpaikat

ympäristökohteet

säästöpuuryhmien merkitseminen

riistatiheiköt

poistettavien puiden valinta

Puunkorjuun suunnittelu

13) Mitkä väittämät pitävät paikkansa, kun tehdään leimikoiden ketjutuksia?

Valitse 6 olennaisinta seuraavista:

Leimikon kertymät vastaavat puun toimitustarpeisiin.

Leimikon kuljetus- ja korjuukelpoisuudet sopivat ajankohtaan.

Siirryttäessä leimikolta toiselle vältetään pitkiä ja turhia siirtoja.

Siirrytään aina lähimmälle leimikolle.

Vältetään siirtymistä avohakkuulta harvennushakkuulle.

Pienialainen kesäkorjuuleimikko voidaan korjata talvella talvileimikon yhteydessä.

Pienialainen ensiharvennuskohde voidaan korjata järeällä hakkuukoneella avohakkuuleimikon vierestä.

Talvikorjuukelpoinen leimikko voidaan korjata aina myös kesäaikana, jos käytetään kantavia teloja.

Leimikoiden välisellä etäisyydellä ei ole juurikaan merkitystä puunkorjuun kannattavuuteen, koska korjuuyrittäjät käyttävät omia siirtolavetteja.

Pieni yrittäjävaranto heikentää puunhankinnan tehokkuutta ja aiheuttaa korjuuyrittäjälle enemmän siirtokustannuksia.

Puunkorjuun suunnittelu

14) Mitä paikkatietoaineistoja suunnitellaan ja hallitaan WoodForcessa?

Valitse 6 olennaisinta seuraavista:

hakkuulohkojen rajaukset

varastopisteet

vaarapaikkojen sijainti

ympäristökohteiden sijainti

rajapyykkien sijainti

kiinteistörajat

koneiden huoltopaikat

puutavara-autojen kääntöpaikat

siirtoauton purkupaikka

koneenkuljettajien autojen pysäköinti

Puunkorjuun toteutus (37 kysymystä)

Puunkorjuu toteutetaan korjuuyrittäjien toimesta. Korjuuyrittäjät toimivat sopimussuhteessa metsäyhtiöiden kanssa ja työnjako, vastuut sekä tehtävät muotoutuvat organisaatioiden ja yritysten toimintamallien mukaan. Toimijoina ovat mm. metsäyhtiön toimihenkilöt, korjuuyrittäjä ja korjuuyrityksen henkilöstö. Koneresursseista vastaavat yksinomaan korjuuyrittäjät, ja koneiden kuljettajat toimivat korjuuyrityksen työntekijöinä.

Puunkorjuun toteutus

15) Mitä tarkoittaa termi tavaralajimenetelmä?

Puutavarat katkotaan mahdollisimman pitkiksi kappaleiksi metsässä ja apteeraus tehdään varastopaikalla.

Harvennushakkuun puutavara katkotaan n. 5 metrin pölkyiksi ja se lajitellaan tavaralajeiksi terminaaleissa.

Puutavara katkotaan ja lajitellaan tehdaskohtaisiksi tavaralajeiksi leimikolla ja kuljetetaan ja varastoidaan pääosin tavaralajikohtaisina erinä.

Puunkorjuun toteutus

16) Mitä tarkoittaa termi osarunkomenetelmä?

Menetelmässä kuituosa katkotaan tavaralajimenetelmällä, ja tukkiosa katkotaan lopullisiin mittoihin katkaisuasemalla.

Tukkiosa karsitaan ja toimitetaan sahalle 12-20 metrin osarunkona. Kuituosa toimitetaan tehtaalle karsimattomana.

Metsuri kaataa ja karsii rungot.

Valtamerkit - omapaino

Hakkuukoneiden omamassa (koneen oma paino) vaihtelee noin 10 000 kg (10 tonnin) ja runsaan 20 000 kg välillä. Kuormatraktoreiden omamassa vaihtelee runsaan 10 000 kg ja lähes 30 000 kg välillä. Yleensä valmistajan suosituksen mukaan kuormatraktori voi kantaa vähän omaa painoaan pienemmän kuorman. Siis kuormatraktori kuormattuna on hakkuutyömaan koneista raskaampi. Lisäksi kuormatraktorin painojakauma (etuteli vs. takateli) vaihtelee sen mukaan, miten paljon puita on kuormatilassa.

Puunkorjuun toteutus

17) Mikä on kuormatraktorin (omapaino 20 t) kantokyky kuutiometreissä?

15 m³

20 m³

25 m³

Puunkorjuun toteutus

18) Mikä on pienen kuormatraktorin (sermin pinta-ala 3,5 m²) kuormatilan kehystilavuus, jos kuljetetaan keskimäärin 4 metrin puutavaranippua?

10 m³

14 m³

18 m³

Puunkorjuun toteutus

19) Mikä on suuren kuormatraktorin (sermin pinta-ala 6 m²) kuormatilan kehystilavuus, jos kuljetetaan keskimäärin 4,5 metrin puutavaranippua?

20 m³

24 m³

27 m³

Puunkorjuun toteutus

20) Mikä on hakkuukoneen kuormaimen ulottuvuus harvennus- ja avohakkuukoneilla?

harvennuskoneilla jopa 11,5 m

tyypillisesti 10 m

avohakkuukoneilla tarvitaan 12 m ulottuma

Puunkorjuun toteutus

21) Ajouran leveys on 4 metriä ja hakkuukoneen puomi ulottuu 11 metriin. Mikä on ensiharvennuksella teoreettinen ajourien määrä hehtaarilla?

Ajourat tulevat n. 20 metrin välein ja uria on neljä hehtaaria tai sataa metriä kohden, jolloin ajourien pinta-ala on 4 x 4 x 100 m eli 1600 m², joka on n 16 % hakkuualasta.

Ajourat tulevat n. 20 metrin välein ja uria on viisi hehtaaria tai sataa metriä kohden, jolloin ajourien pinta-ala on 5 x 4 x 100 m eli 2000 m², joka on 20 % hakkuualasta.

Ajourat tulevat n. 15 metrin välein ja uria on kuusi hehtaaria tai sataa metriä kohden, jolloin ajourien pinta-ala on 6 x 4 x 100 m eli 2400 m², joka on 30 % hakkuualasta.

Puunkorjuun toteutus

22) Hakkuukoneen suoritemäärä ensiharvennuksella on n. 120 runkoa tunnissa.

Mikä on koneen tuottavuus työvuorossa (8 h), kun tehollinen työaika työvuorossa on 7 h?

650 runkoa työvuorossa

840 runkoa työvuorossa

1200 runkoa työvuorossa

Puunkorjuun toteutus

23) Hakkuukoneen suoritemäärä harvennuksella on n. 80 runkoa tunnissa.

Mikä on koneen tuottavuus työvuorossa (8 h), kun tehollinen työaika työvuorossa on 7 h?

65 m³ kuutiometriä työvuorossa, kun poistettavan puuston keskikoko on 150 litraa (dm³)

84 m³ kuutiometriä työvuorossa, kun poistettavan puuston keskikoko on 150 litraa (dm³)

115 m³ kuutiometriä työvuorossa, kun poistettavan puuston keskikoko on 150 litraa (dm³)

Puunkorjuun toteutus

24) Hakkuukoneen suoritemäärä avohakkuulla on n. 60 runkoa tunnissa.

Mikä on koneen tuottavuus työvuorossa (8 h) kun tehollinen työaika työvuorossa on 7 h?

0,5 ha työvuorossa, kun kokonaispuuston määrä ennen hakkuuta on 450 runkoa/ha

1 ha työvuorossa, kun kokonaispuuston määrä ennen hakkuuta on 450 runkoa/ha

1,5 ha työvuorossa, kun kokonaispuuston määrä ennen hakkuuta on 450 runkoa/ha

Puunkorjuun toteutus

25) Ensiharvennuksella käytetään pientä kuormatraktoria (sermin pinta-ala 3,5 m²).

Kuinka monta kuutiometriä tuodaan puuta työvuorossa? Työvuoron tehollinen aika on 7 h, yhden kuorman kuljettamiseen tarvitaan 1 h ja puutavaranipun pituus on 4 m.

50 m³

70 m³

100 m³

Puunkorjuun toteutus

26) Harvennushakkuulla käytetään keskikokoista kuormatraktoria (sermin pinta-ala 4,5 m²).

Kuinka monta kuutiometriä tuodaan puuta työvuorossa? Työvuoron tehollinen aika on 7 h, yhden kuorman kuljettamiseen tarvitaan 1 h ja puutavaranipun pituus on 4,5 m.

100 m³

140 m³

180 m³

Puunkorjuun toteutus

27) Avohakkuulla käytetään suurta kuormatraktoria (sermin pinta-ala 6 m²).

Kuinka monta kuutiometriä tuodaan puuta työvuorossa? Työvuoron tehollinen aika on 7 h, yhden kuorman kuljettamiseen tarvitaan 1 h ja puutavaranipun pituus on 4,5 m.

130 m³

160 m³

200 m³

Tutustu lähteeseen ja vastaa:

Vastaukset seuraavaan kolmeen kysymykseen löytyy lähteestä:

Koneellinen hakkuu; Jylhä ym. Luonnonvara ja biotalouden tutkimus. 2019 (Luke 2019)

Puunkorjuun toteutus

28) Mikä tai mitkä ovat keskeisimmät koneellisen hakkuun ajanmenekkiä selittävät tekijät?

Koneenkuljettajan ammattitaito

Korjuun suunnittelun onnistuminen

Rungon keskitilavuus ja hakkuutapa

Puunkorjuun toteutus

29) Hakkuukoneiden yhteenlasketun ajankäytön perusteella laskettu tekninen käyttöaste oli keskimäärin

80 %

90 %

95 %

Puunkorjuun toteutus

30) Hakkuun tuottavuus

on noussut harvennuksilla suhteellisesti enemmän kuin päätehakkuilla.

on laskenut harvennuksilla suhteellisesti enemmän kuin päätehakkuilla.

on pysynyt suhteellisesti samana niin harvennus- kuin päätehakkuilla.

Tutustu lähteeseen ja vastaa:

Vastaukset seuraavaan kolmeen kysymykseen löytyy lähteestä:

Puunkorjuuresurssien tehokas käyttö – metsäkoneyritysten toimintaympäristö ja operatiiviset toimintamallit. Mäkelä Timo. Helsingin yliopisto. 2017

Puunkorjuun toteutus

31) Mikä on hakkuukoneiden maksimi käyttötuntimäärä vuodessa?

2200 h

2500 h

> 3000 h

Puunkorjuun toteutus

32) Mikä on hakkuukoneiden maksimituotos (m³) vuodessa?

20 000 m³

40 000 m³

> 80 000 m³

Puunkorjuun toteutus

33) Mitä asioita korjuuyritykset pitävät edellytyksinä tehokkaalle toiminnalle sekä korkealle koneiden käyttöasteelle?

Kattava leimikkovaranto, leimikoita tulisi hakata maantieteellisesti ryhminä, pitkiä siirtomatkoja tulee välttää, puun vastaanoton tulisi olla tasaista.

Koneiden määrää tulisi lisätä, metsäyhtiön tulisi ohjata tarkemmin korjuujärjestystä, korjuutaksojen tulisi olla korkeampia, kolmivuorotyöskentely.

Leimikon ominaisuudet

Leimikon ominaisuuksista tärkeimpiä asioita ovat korjuu- ja kuljetuskelpoisuus. Näillä määritellään millaisissa olosuhteissa leimikko on saavutettavissa eli milloin korjuu ja kaukokuljetus on mahdollista tehdä.

Puunkorjuun toteutus

34) Miksi oikea korjuu- ja kuljetuskelpoisuuden määrittely on tärkeää?

Vältetään maasto- ja puustovaurioita.

Vältetään maaperän kulumista ja eroosiota.

Puut voidaan toimittaa tehtaille suunnitellusti.

Vältetään metsätiestön vaurioitumista.

Kohdennetaan puunkorjuu ja kuljetus kelirikkoaikana kantaville kohteille.

Puunkorjuun toteutus

35) Mitkä tekijät vaikuttavat turvemaan kantavuusluokitukseen?

Puuston määrä

Pohjaveden syvyys

Turvekerroksen paksuus

Kuivan/märän kauden pituus ennen hakkuuta

Puunkorjuun toteutus

36) Alla väittämiä kääntöpaikoista. Valitse oikeat.

Kääntöpaikka voi olla silmukan tai T-muotoinen.

Silmukan muotoisen kääntöpaikan minimisäde on 15 m, mieluummin 20-30 m.

T-kääntöpaikka voi olla osittain sivukaltevalla alustalla.

Kääntöpaikan peruutushaaran suunnalla ei ole merkitystä.

Peruutushaaran pituuden tulee olla ajoneuvoyhdistelmän mittainen.

Silmukan keskelle voidaan varastoida puutavaraa.

Hyvä kääntö- ja varastopaikka mahdollistaa yhtäaikaisen toiminnan korjuun aikana.

Puunkorjuun toteutus

37) Mitä huomioit, kun suunnittelet varastopaikkaa?

Paikka osoitetaan alustavasti kartalle suunnitellun korjuuajankohdan ja leimikon olosuhteiden perusteella.

Epäselvyydet ja muutostekijät tulee selvittää etukäteen ennen korjuuta.

Varastopaikat määritellään tarkasti ja niistä ei saa poiketa korjuussa.

Sijoittelussa huomioidaan, että kuljetusmatka leimikolta olisi mahdollisimman lyhyt ja reitti olisi mahdollisimman kantava.

Varaston sijainnin tulee olla sellainen, että suunniteltu puumäärä mahtuu hyvin ja puutavaran kuormaus olisi sujuvaa ja turvallista.

Puunkorjuun toteutus

38) Mitkä seuraavista pätevät varastopaikan sijoitteluun korjuun toteutuksessa?

Suunniteltuun sijaintiin ei saa tehdä muutoksia korjuussa.

Mikäli olosuhteet ovat muuttuneet ja suunniteltu varastopiste ei ole paras mahdollinen, voidaan paikkaa muuttaa, jos muutos ei ole puukauppasopimuksen tai varastointiohjeiden vastainen.

Hakkuukoneenkuljettajan tulee valmistella riittävän laaja varastointipaikka jo korjuun aloituksessa.

Mikäli varastopaikka täyttyy ennen leimikon valmistumista, kuormatraktorin kuljettaja voi muodostaa lisävarastopisteitä, jos varastolle löytyy sopivaa tilaa.

Kuormatraktorin kuljettajan tulee arvioida varaston täyttymistä ja tarvittaessa pyytää hakkuukoneen kuljettajaa laajentamaan varastoaluetta viimeistään ennen leimikolta poistumista.

Mikäli varastopaikka on täyttymässä ja hakkuukone on jo poistunut, kuormatraktorin kuljettajan tulee pyytää puutavaran jatkokuljetusta ajoissa.

Varastopaikkaa voidaan laajentaa tarvittaessa taimikoihin tai kasvavien puiden väliin.

Varastopaikka tulee ensisijaisesti suunnitella niin, että puutavaran purku voidaan tehdä metsän puolelta.

Puunkorjuun toteutus

39) Pinon keskipisteen etäisyys tien kantavasta reunasta voi olla korkeintaan

7 metriä

5 metriä

3 metriä

Puunkorjuun toteutus

40) Varastopaikan kohdalla sijaitsevat pienpuusto ja kivet

raivataan erikseen raivaussahalla ja kivet poistetaan kaivinkoneella.

hakkuutähde poistetaan, pienpuusto painetaan pinojen alle ja mahdollisesti poistetaan kiviä puutavarakuormaimella.

hakkuutähteet ja kivet eivät haittaa työskentelyä ja ne voidaan jättää pinojen alle.

Puunkorjuun toteutus

41) Mikä sähkölinjoja ja puutavaran varastointia koskevista väitteistä pitää paikkansa?

Puutavaraa saa varastoida puhelinkaapelilinjan alle.

Mikäli sähkölinja on yli 6 metrin korkeudella, varastointi linjan alle on mahdollista.

Sähkö- ja puhelinlinjojen alle ei saa tehdä puutavaravarastoa, mutta mikäli näin on menetelty, kuormausta ei saa tehdä ja asiasta tulee ilmoittaa puunhankintaorganisaatioon.

Puunkorjuun toteutus

42) Mitkä maakaasu- ja vesilinjoja sekä maakaapeleita koskevista väitteistä pitävät paikkansa?

Yllä luetellut asiat eivät vaikuta varastopaikan valintaan.

Varastointi niiden päälle voi olla mahdollista, mikäli linjan tai kaapelin omistaja on niin erikseen määritellyt.

Maakaasulinjan lähellä (alle 5 m) varastointi on kielletty, ja linjan ylityspaikat on useimmiten merkitty maastoon.

Maasähkökaapelin sijainti on tarkkaan selvitettävä, mikäli puutavaran kuormausta tehdään alueella.

Puunkorjuun toteutus

43) Mitkä varastopaikan pinomuodostelmien järjestystä koskevista väitteistä pitävät paikkansa?

Pinomuodostelmilla ei ole merkitystä, kunhan puutavara saadaan siirrettyä mahdollisimman nopeasti pois leimikolta.

Puutavara on voitava kuljettaa varastosta halutussa järjestyksessä, mihin vaikuttaa ensisijaisesti tehtaiden toimitustarpeet.

Erityisesti kesällä on varmistettava, että tuoreena toimitettava puutavara on ensin kuljetettavissa.

Leimikon päätavaralajille on syytä valita paras ja laajin varastointialue.

Vähimmäistavaralajeja voidaan varastoida tilapäisesti päätavaralajin viereen useisiin pieniin kasoihin, mutta ne tulee koota yhteen isompaan pinoon ennen leimikolta poistumista.

Kolmen metrin puutavaraa voidaan varastoida peräkkäisiin pinoihin, kunhan takimmaisen pinon etäisyys tiestä ei kasva liian suureksi.

Eri tavaralajeja voidaan pinota päällekkäin, jos arvellaan, että päällimmäinen tavaralaji kuljetetaan ensiksi.

Puunkorjuun toteutus

44) Mitkä varastopaikan vaatimaa tilaa koskevista väitteistä pitävät paikkansa?

Tilavaade arvioidaan kertymäarvion perusteella, eikä varastopaikkaa saa muuttaa, vaikka todellinen kertymä kasvaisi arvioidusta.

Hakkuukoneen kuljettaja valmistelee varastopaikan jo hakkuun alkuvaiheessa kertymäarvion perusteella, mutta tarvittaessa tilaa voidaan laajentaa hakkuun lopuksi, jos kertymä on arvioita suurempi.

Karkea sääntö varastopaikan tilan määrittämiseksi on: jos puutavara puretaan tien puolelta, tulee 5 metrin nipulle olla syvyyttä 6 metriä ja pinon leveyttä 2 metriä kymmentä kuutiometriä kohden, ja 3 metrin nipulle syvyyttä 4 metriä ja pinon leveyttä 3 m kymmentä kuutiometriä kohden.

Koska puutavaralajeja on useimmiten useita, varastopaikan kokonaisleveys kasvaa, ja pinojen väliin tulee laskea lisätilaa 2 metriä pinoa kohden.

Mikäli puutavara puretaan metsän puolelta, varastopaikan syvyyteen tulee vähintään 6 metriä lisää.

Puunkorjuun toteutus

45) Mikä on varastopaikan tilantarve, kun leimikossa on 200 m³ kuusitukkia, 50 m³ kuusikuitupuuta, 30 m³ kuusilahoa sekä 80 m³ koivukuitupuuta ja puutavara puretaan tien puolelta?

Koivukuitupuun keksipituus on 3 metriä, muiden puutavaralajien keskipituus on 4,5 m.

Kokonaispuumäärä on yhteensä 360 m³, joten tilantarve on: syvyys 6 m ja pinojen kokonaisleveys 36 x 2 m = 72 m.

Kokonaispuumäärä on 360 m³, joten tilantarve on: syvyys 7 m ja pinojen kokonaisleveys 36 x 2 m = 72 metriä ja jokaista tavaralajia kohden lisätään 2 metriä, joten kokonaisleveys on 36 x 2 m + 4 x 2 m = 80 m, mikäli 3 metrin tavaralajeja voidaan pinota peräkkäin.

Metsätehon taulukon mukaan kuusitukin pinon leveyden tilantarve on 30 m, kuusikuidun n. 13 m, kuusilahon n. 12 m ja koivukuidun tilantarve 28 m ja lisäksi lisätään 2 m tavaralajia kohden eli kokonaisleveystarve on 30+13+12+28+ 4 x 2 m = 91 m, mikäli puutavaraa ei voida varastoida peräkkäin.

Puunkorjuun toteutus

46) Mitkä pinojen merkitsemistä koskevat väittämät pitävät paikkansa?

Puutavarapinojen merkintä on metsäyhtiön toimihenkilön vastuulla.

Kuormatraktorin kuljettaja merkitsee pinot metsäyhtiön ohjeistuksen mukaisesti heti, kun puutavaraa on saatu varastopinoihin.

Pinot merkitään maalimerkinnöillä sekä pinotavaralapuilla, ja niistä ilmenee metsäyhtiö sekä puutavaralajin ja puukaupan numerokoodit.

Metsänomistajalle jäävä puutavara on syytä merkitä erityisen selkeästi, jotta vältytään sekaannuksilta ja virheellisen puutavaran toimituksilta tehtaalle.

Puunkorjuun toteutus

47) Mitkä väittämät korjuuajankohdasta pitävät paikkansa?

Korjuuajankohdan määrää ensisijaisesti maaston ja tiestön kantavuus sekä hakkuutapa ja puulaji.

Korjuuajankohta riippuu pelkästään tehtaiden puuntarpeesta.

Suunniteltu korjuuajankohta voidaan joutua muuttamaan, mikäli sääolosuhteet ovat poikkeukselliset.

Jos maa ei jäädy kunnolla, tehtaiden pitämiseksi käynnissä voidaan joutua muuttamaan valmiita korjuuohjelmia nopeastikin ja hakemaan korjuuseen sopivampia leimikoita.

Kelirikkokohteiksi soveltuvat erityisesti kuusikoiden harvennushakkuut.

Puunkorjuun toteutus

48) Kelirikkoaikana tehtävässä puunkorjuussa voidaan vähentää maasto- ja puustovaurioita

hyödyntämällä tehokkaasti maaston kantavimmat kohdat ajouraverkostossa.

ajamalla metsäkoneita pelkillä kumirenkailla ilman teloja.

hajauttamalla varastopaikkoja ja käyttämällä useita kokoojauria.

jättämällä hakattu puutavara palstalle odottamaan maan jäätymistä ja metsäkuljetusta.

käyttämällä mahdollisimman pientä korjuukalustoa.

hakkaamalla hakkuutähteet ajouralle mahdollisimman tarkasti.

käyttämällä kantavia teloja metsäkoneissa.

Puunkorjuun toteutus

49) Mitkä väittämät puutavaralajien mitta- ja laatuvaatimuksista pitävät paikkansa?

Yleisiä puutavaran mitta- ja laatuvaatimuksia ei ole, vaan jokaisella metsäyhtiöllä on omat puutavaralajinsa nimikkeineen ja koodeineen.

Puutavaralajin mitta- ja laatuvaatimuksissa määritellään sallitut pituudet.

Puutavaralajin mitta- ja laatuvaatimuksissa määritellään vaadittu katkontatarkkuus.

MTK ja Metsäteollisuus ry. sopivat kaikkia sitovista puutavaran mitta- ja laatuvaatimuksista.

Laatuvikoja voi puutavaraan muodostua puun kasvu, puunkorjuun tai varastoinnin aikana.

Luonnonvarakeskus vahvistaa alueelliset puutavaran mitta- ja laatuvaatimukset.

Puutavaralajin mitta- ja laatuvaatimuksissa määritellään sallitut viat ja ominaisuudet.

Puunkorjuun toteutus

50) Hiihtolatu, luontopolku tai muu karttaan tai maastoon merkitty yleinen kulkureitti menee hakkuutyömaan läpi tai työmaan rajaa myöten. Miten silloin toimitaan?

Työmaakarttaan merkitty yleinen kulkureitti riittää varatoimenpiteeksi, jolloin hakkuutyömaalla työskentelevät tietävät varoa yleisellä kulkureitillä liikkuvia.

Kulkureitin varteen on laitettava selkeät varoitusmerkit.

Työmaa on merkittävä rajoitusmerkein ja korjuutyön aikana tulee yleiselle kulkureitille järjestää jatkuva valvonta.

Puunkorjuun toteutus

51) Kuka on vastuussa työmaan vaaratekijöiden tiedottamisesta?

Jokaisen hakkuutyömaalla työskentelevän tulee itse selvittää työmaan vaara- ja haittatekijät.

Puunkorjuutyömaan haltijana olevan työnantajan on huolehdittava, että kaikki työmaalla toimivat saavat tarpeelliset tiedot vaara- ja haittatekijöistä.

Puunhankinnan kokonaisuus (4 kysymystä)

Puunkorjuun suunnittelu (4 kysymystä)

Puunkorjuun toteutus (37 kysymystä)

Vastaukset seuraavaan kolmeen kysymykseen löytyy lähteestä:

Vastaukset seuraavaan kolmeen kysymykseen löytyy lähteestä:

Leimikon ominaisuudet

Linkit harjoitusympäristöihin

Linkit Trimblen esittelysivustoille

Puuhuolto-oppaat

Hankkeen rahoitus

Materiaalin käyttöoikeudet