Autokuljetukselle on Suomessa hyvät luontaiset edellytykset. Haja-asutussa maassa tieverkko on kattava ja maasto on verraten tasaista. Metsätalouden ja -teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi on tuettu erityisten metsäautoteiden rakentamista.
Pääosaan suurimmista metsäteollisuuden tuotantolaitoksista on ratayhteys. Rautatiekuljetusten käyttömahdollisuuteen vaikuttaa myös puuterminaalien ja kuormauspaikkojen sijainti suhteessa puun hakkuualueeseen. Kotimaisen puun vesitiekuljetukset (aluksilla ja uittaen) suuntautuvat pääosin Itä-Suomen sisävesialueen pohjoisalueilta Kaakkois-Suomen tehtaille. Kotimaan aluskuljetuksia on jonkin verran myös Suomen rannikkoalueella.
Tieverkko
Suomen tieverkon pituus on yli 450 000 km. Pääteitä on 13 000 km ja seutu- ja yhdysteitä 65 000 km. Yli puolet maantieverkosta kuuluu vähäliikenteiseen tieverkkoon, jolla käytetään myös alempaa tien hoitotasoa. Suurimman kunnostuskohteen muodostavat sillat, joita on peruskorjattava ja uusittava.
Tieverkko jakaantuu yleiseen tie- ja katuverkkoon sekä yksityistieverkkoon:
Varsinaisia metsäautoteitä on rakennettu 1950-luvun alusta lähtien 120 000 km, josta yksityistieverkkoon 80 000 km. Tienrakentaminen painottuu nyt iäkkäiden metsäteiden perusparantamiseen. Metsäautoteiden rakentamista on tuettu metsänparannus- ja kestävän metsätalouden edistämisrahoituksen (KEMERA) avulla.
- Väylävirasto: Digiroad – Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä
Puutavarakuljetusten edellytysten turvaamiseksi Väylävirasto on muodostanut yhteistyöryhmän, johon kuuluu metsäalan kuljetusten toimijoiden edustajia. Ryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa ja ottaa kantaa Väyläviraston esityksiin metsätalouden kuljetuksia palvelevan tieverkon kehittämiseksi. Yhteydenpitoa varten on perustettu myös alueelliset metsäyhtiöiden ja ELY-keskusten väliset yhteistyöryhmät. Hyvin tärkeitä yhteistyön muotoja ovat olleet maanteiden kelirikkokohteiden korjausohjelmien laatiminen ja puutavaran välivarastopaikkojen järjestäminen.
Rataverkko
Rataverkko koostuu Väyläviraston hallinnoimasta valtion rataverkosta sekä yksityisraiteista, joita on tehdasalueilla ja satamissa. Rataverkon hyödynnettävyyteen tavarakuljetuksissa vaikuttavat mm. eri rataosuuksien sähköistys, akselipainorajat, nopeusrajoitukset ja junien maksimipituudet.
- Väylävirasto: Rautateiden verkkoselostus
Vesitieverkko
Puuta kuljetetaan sisävesikuljetuksina Vuoksen vesistössä sekä merikuljetuksina rannikon satamiin. Saimaan kanava mahdollistaa puun tuonnin myös sisävesisatamiin. Vuoksen vesistön väyläluokka 2 muodostaa 772 kilometrin syväväyläverkoston, joka mahdollistaa liikennöinnin aluksilla, joissa on lastia maksimissaan 2 500 tonnia. Väyläluokka 3 sopii matalaproomu- ja uittokuljetuksille.
Tutustu myös:
Terminaalit
Puutavaran rautatiekuljetuksia varten Väylävirastolla on vajaat 90 terminaalia ja kuormauspaikkaa. Näiden yhteydessä on merkittävät puuvarastoalueet. Terminaaleissa on tarjolla erillinen puun käsittelykalusto ja käsittelypalvelut. Lastauspaikoissa puu siirretään juniin kuorma-autojen omilla kuormaimilla.
Puun aluskuljetusten lastaamista varten on useita yleisiä ja yksityisiä satamia ja lastauspaikkoja. Saaripuuta voidaan lastata syväykseltään mataliin proomuihin ilman erillistä lastauspaikkaa. Uittopuulle on Järvi-Suomen Uittoyhdistyksen ja Perkaus Oy:n ylläpitämiä uiton pudotuspaikkoja. Puun saapuvat vesikuljetukset otetaan usein vastaan tuotantolaitosten omissa satamissa.
Myös puun autokuljetusketjuissa voidaan hyödyntää ns. erillisterminaaleja, jotka sijaitsevat tienvarsivaraston ja puun käyttökohteen välisellä kuljetusmatkalla. Terminaaleja ja varastopaikkoja omistavat mm. metsäyhtiöt, puun kuljetusyritykset ja metsänhoitoyhdistykset.
Tutustu:
- Metsäteho Oy: Varastointiopas (puuhuolto.fi)