Puutavaran autokuljetus perustuu Suomessa yksityisten yrittäjien tarjoamiin kuljetuspalveluihin. Perinteisessä toimintamallissa kuljetuksenantaja on ohjannut puutavarakuljetuksia, monesti reitityksiä myöten, organisaatiokohtaisella kuljetuksenohjausjärjestelmällään. Kuljetusten suunnittelun ja ohjauksen toimintamalli on uudistumassa osana voimakasta, digitalisaation ajamaa laajempaa puuhuollon toimintamallien muutosta. Esimerkiksi aikaisempaa laajemmat kuljetuskokonaisuudet ja palvelujen sisällöt sekä moniasiakkuus ovat tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Verkostomaisen toiminnan hallitseminen on keskeisin menestystekijä. Lisäksi esimerkiksi hyvä henkilöstöhallinto on merkittävä osa tuloksellista toimintaa. Puutavara-autokuljetusyrittäjät ovat muodostaneet yhteistyörenkaita, jotka pystyvät vastaamaan laajoista palvelukokonaisuuksista.
Puutavaran autokuljetussopimuksen pituus on tyypillisesti 1–3 vuotta ja niissä on yleensä polttoaineindeksiin perustuva tarkistusehto. Jokaiselle kuormalle määritetään kuljetusmaksu matkan sekä kuorman painon tai tilavuuden mukaan. Kuljetusten suunnittelun ja toteutuksen uusiksi työkaluiksi ovat tulleet kuljetuksenantajasta riippumattomat, kaupalliset kuljetuksenohjausjärjestelmät (esimerkiksi LogForce).
Puutavaran autokuljetusyrityksiä on Suomessa noin 650. Tyypillisimpiä ovat 1–3 puutavara-autoa omistavat perheyritykset. Osakeyhtiömuotoisten kuljetusyritysten osuus on yli puolet, muut toimivat henkilöyhtiöinä tai yksityisinä yrittäjinä. Noin puolella yrityksistä on vain yksi puutavara-auto ja kahden auton yrityksiä on noin viidennes. Suuria, vähintään 10 auton, yrityksiä on vajaat parikymmentä.
Puutavara-autoja käytetään varsin tehokkaasti, pääosin 2-3-vuoroajon mukaan. Tämä merkitsee autokohtaisesti yli 180 000 km:n ajosuoritetta ja yli 60 000 m3:n kuljetusmäärää vuodessa. Autokohtainen vuosilaskutus nousee jopa yli 400 000 euroon. Puutavaran autokuljetussektorin vuotuiseksi liikevaihdoksi arvioidaan 400 milj. €.
Puutavarakuljetuksen kustannusrakenteesta karkeasti yksi kolmasosa muodostuu työvoimakustannuksista, toinen kolmasosa polttoainekustannuksista ja viimeinen kolmasosa kaluston kunnossapidosta, poistoista, vakuutuksista ja muista kuluista.
Kuljetustoiminta on monien erilaisten säädösten alaista. Ne koskevat mm. kalustoa, polttoaineita, kuorman sijoittamista ja sitomista, tiestöä, varastointia, liikennöintiä, työturvallisuutta, liiketoimintaa, verotusta, työehtoja, koulutusta sekä ajo- ja lepoaikoja. Esimerkkejä lainsäädännöstä ovat:
- Ajo- ja lepoaika-asetus EY 561/2006
- Tieliikennelaki 729/2018
- Laki liikenteen palveluista 320/ 2017
- Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä 503/2005
- Yksityistielaki 560/2018
Kuljetuksen antajilla ja kuljetusyrityksillä voi olla käytössään laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmiä. Niissä kuvataan laatu-, ympäristö- ja turvallisuustavoitteiden mukaisia toimintamalleja, joiden tulee usein koskea myös ostettujen palveluiden tuottajia. Tavoitteiden ja toimintamallien toteutumista seurataan auditoinneilla.
Tutustu myös:
- Työsuojeluhallinto: Ajo- ja lepoajat
- Metsäurakoinnin yhtenäiset auditointikriteerit
- SKAL: Kuljetusyrittäjäksi-kirjasarja