Puutavaran rautatiekuljetuksia varten Väylävirastolla on vajaat 90 ja VR Transpointilla muutama (Hankasalmi, Isokoski, Keveli ja Riihimäki) terminaali ja kuormauspaikka. Näiden yhteydessä on merkittävät puun varastointialueet.
Metsäyhtiöt suunnittelevat junakuljetusten käyttöä ensin vuositasolla. Kuukausikohtaisten hankintasuunnitelmien pohjalta laaditaan kuormauspaikkakohtainen kuljetussuunnitelma. Tämän pohjalta metsäyhtiöt laativat junakuljetusoperaattorille junaohjelman, johon sisältyy myös lastausajankohdat kuormauspaikoittain.
Eri kuormauspaikkojen käyttö on melko vakiintunutta, ja kuormauspaikkojen yhteydessä on eri metsäyhtiölle vuokratut puun varastointialueet. Yhtiökohtaisesti vuokrattua alueen kokoa tarkistetaan muutaman vuoden välein pidettävissä katselmuksissa (tarvittaessa myös erikseen sovitusti). Metsäyhtiöt näkevät kuormauspaikkakohtaiset varastoalueensa Väyläviraston Alfresko-palvelusta.
Kuormauspaikkojen varastoalueet ovat ensisijaisesti junalla kuljettavan puun varastointiin. Eräissä kuormauspaikoissa on pienempiä alueita, joissa voi varastoida lyhytaikaisesti autokuormien yhteydessä tulevia pieniä ns. sivulajieriä (esim. tukkipuuta) ennen niiden yhdistämistä täysiksi autokuormiksi. Joissakin kuormauspaikoissa on raidealueen ulkopuolella tilaa esimerkiksi kelirikkoajan puskurivarastointiin.
Varastoalueen käytön ohjaamisessa on varmistettava, että puun varastointiaika ei ole pitkä ja heikennä siten puun laatua. Kuhunkin junaan kuormattava puu tulee olla lastauskoneen saavutettavissa. Kuljetussuunnittelijoiden tulee tarkentaa autokuljetusyritykselle kunkin puukuorman purkupaikka.
Terminaaleissa on tarjolla erillinen puun käsittelykalusto ja -palvelut. Kuormauspaikoissa puu siirretään juniin kuorma-autojen omilla kuormaimilla. Puu voidaan kuormata joko suoraan junaan tai varastoida se ensin varastoalueelle. Joissakin kuormauspaikoissa samaa junaa voivat lastata sekä lastausoperaattori että puutavarayhdistelmien kuljettajat. Kunkin terminaalin lastauspalvelun metsäyhtiöt kilpailuttavat yhdessä. Väylävirasto tilaa alueen kunnossapidon usein samalta palveluntarjoajalta.
Joistakin kuormauspaikoista on säännöllisiä puun junakuljetusyhteyksiä, jolloin junien lastaus- ja purkuaikataulut ovat pitkältä ajalta etukäteen tiedossa (esim. Lapin pendeliliikenne). Monien kuormauspaikkojen junaliikenne sovitaan tilanteen mukaisesti. Metsäyhtiöt toimittavat kuormausyrittäjälle junaohjelman mukaisen lastaustilauksen. Kuormausyrittäjä on yhteydessä junakuljetusoperaattoriin tarkemmista lastausajankohdista. Tarvittaessa kuormausyrittäjä ja puun kuljetusyritykset ovat yhteydessä junan lastaukseen liittyvistä yksityiskohdista.
Varsinkin uudet terminaalit sijaitsevat niin, että niissä voidaan toimia 24/7-periaatteella. Esimerkiksi asutuksen lähellä sijaitsevissa terminaaleissa voi olla toimintarajoituksia yöaikaan tai viikonloppuisin.
Terminaali
Omistus
Väylävirasto / VR Transpoint
Operointi
Rautatiekuljetusyritys / kuormausyrittäjä
Varastoalueen koko
30.000–50.000 m2*
Vuosittainen volyymi
300.000–700.000 m3*
Raiteet
2–4, min. 550 m pituus*
Kuormaus- ja purkukalusto
Terminaalikalusto
Terminaalipalvelut
Tavoite 1 juna/pv
Alueen kunnossapito
Vuokraaja / omistaja
Henkilöstö
Terminaalihenkilöstöä
Kuormauspaikka
Omistus
Väylävirasto / VR Transpoint
Operointi
Kuormausyrittäjä / autonkuljettaja
Varastoalueen koko
1.000–8.000 m2*
Vuosittainen volyymi
< 300.000 m3*
Raiteet
1–2*
Kuormaus- ja purkukalusto
Kuorma-auton oma kuormain
Terminaalipalvelut
Epäsäännöllistä
Alueen kunnossapito
Vuokraaja / omistaja
Henkilöstö
Ei terminaalihenkilöstöä
*Iikkanen & Sirkiä 2011
Tutustu myös:
- Väylävirasto:
- Rataverkon raakapuun kuormauspaikkaverkon tilanne ja tulevaisuuskuva
- Rautateiden verkkoselostus: Raakapuun kuormauspaikat verkkoselosteiden (pdf noin 8 Mb) liitteissä