Uitto ja siihen liittyvä vesivarastointi ovat vanhimpia sekä huokeimpia puun laadun säilyttävistä varastointimenetelmistä. Vesivarastointi sopii kesäaikana varastoitavalle sellukäyttöön menevälle mänty- ja kuusikuitupuulle. Vesivarastointi (uiton jatkona) soveltuu myös alkukesällä käyttöön otettavalle kuusihiomopuulle. Joillakin vaneritehtailla koivuvaneritukkeja siirretään vesivarastointiin ilman puun uittamista. Vesivarastointia on mahdollista käyttää myös lyhytaikaisesti kuusitukkien varastoinnissa.
Vesivarastossa olevien puiden laadun säilymiseen vaikuttavat veden lämpötila ja puhtaus. Mitä lämpimämpää vesi on, sitä nopeammin ja helpommin muutokset käynnistyvät. Kosteus estää sieniperäiset väriviat, mutta ei bakteerien aiheuttamia. Vedessä olevaan puun osaan ei tule lahoa. Nippujen pintaosiin on mahdollista tulla värivikaa, lahoa ja kuivumishalkeamia. Pinnan yläpuolella olevat puut tuleekin kastella. Vesivarastointipaikat ovat olleet samassa käytössä mahdollisesti vuosikymmeniä. Näin veteen on muodostunut edellisten vuosien varastoinneista bakteerikanta, joka nopeuttaa värimuutoksia.
Vesivarastoinnin kustannukset:
- Uittopuun vesivarastointi ei aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia (lähinnä vedessä olevien puiden kastelun kustannukset).
- Mahdollisen erillisen vesivarastoinnin kustannukset koostuvat veteen laitosta, nostamisesta ja ylimääräisistä siirroista. Erillisen vesivarastoinnin kustannukset ovat 3–4 €/m3.
Vesivarastoinnin vaikutukset eri puutavaralajeilla
Eri puutavaralajeissa tapahtuvien värivikojen syntynopeus sekä nippujen pinnalla pysyminen ratkaisevat vesivarastoinnin maksimikeston. Pitkäaikainen säilytys lämpimässä vedessä aiheuttaa kuusella tanniinivärjäytymistä. Tavoiteltavaa on käyttää kuusihiomopuu viimeistään heinäkuun alussa, jotta massan vaaleus säilyy hyvänä. Kuusihiomopuuta tulisi myös kierrättää varastointiajan lyhentämiseksi. Koivulla vesivarastointi estää kuivumishalkeamia.
Kuusitukkien pitkäaikainen vesivarastointi aiheuttaa rakennemuutoksia, jotka näkyvät kuultovärjäyksessä. Kuusitukkien turvallinen säilytysaika on enintään 6 viikkoa, kun veden lämpötila on yli 15 astetta. Kauemmin kesäaikaisessa lämpimässä vedessä varastoituihin tukkeihin tulee permeabiliteettivaurioita. Lisäksi myöhemmässä käsittelyssä kuoren irtoamisesta saattaa aiheutua ongelmia kuljettimien tukkeutumien ja valokennojen peittymisen vuoksi. Tukkien vesivarastoinnissa tulee huolehtia siitä, etteivät pinnan yläpuolella olevat puut tai puun osat pääse kuivumaan ja siten altistumaan sinistäjäsienten aiheuttamille värivioille.
Vesivarastointi on vanhimpia koivutukkien säilytysmuotoja. Sillä säilytetään ja jopa lisätään puiden kosteutta sekä pyritään vähentämään värivikaa. Joskus kosteuden säilyttäminen onnistuu niin hyvin, että pitempiaikaisen varastoinnin aikana osa varastoitavasta puusta uppoaa. Siksi koivutukit laitetaan vesivarastoon nippuina, mahdollisesti muuta puulajia olevien ”korkkipuiden” kanssa. Tämä vähentää uppoamisia ja helpottaa uponneiden puiden löytämistä ja nostamista. Vesivarastossa olevien koivutukkinippujen pintaosien puita pitäisi kastella, jotta ne eivät pääse kuivumaan. Koivunipuissa ei tosin ole monia pinnalla olevia puita.
Vesi-, kastelu- ja kylmävarastoinnin hyödyntäminen eri puutavaralajeilla
Muun muassa lämpötilat vaikuttavat varastoinnin maksimikestoon ja ajankohtaan.
| Vesivarastointi | Kasteluvarastointi | Kylmävarastointi (lumivarastointi) | |
|---|---|---|---|
| Kuusihiomopuu | Viimeistään heinäkuun alussa käyttöön otettava puu (uiton jatkona) | Lopputalvella ja keväällä hakattu puu, joka otetaan käyttöön kesäkuussa tai sen jälkeen | Joulu- ja maaliskuun välisenä aikana hakattu puu (käyttöönotto heinäkuussa tai sen jälkeen) |
| Kuusitukki | Soveltuu lyhytaikaiseen varastointiin | – | – |
| Havutukki | – | Kesällä varastoitava puu | Joulu- ja maaliskuun välisenä aikana hakattu puu (käyttöönotto heinäkuussa tai sen jälkeen) |
| Koivuvaneritukki | Soveltuu | Kesällä varastoitava puu | Joulu- ja maaliskuun välisenä aikana hakattu puu (käyttöönotto heinäkuussa tai sen jälkeen) |
| Mäntykuitu | Kesäaikana varastoitava puu | Talvi- ja kevätkaatoinen puu | Talvikaatoinen puu (käyttöönotto syyskuussa tai sen jälkeen) |
| Kuusikuitu | Kesäaikana varastoitava puu | Talvi- ja kevätkaatoinen puu | Joulu- ja maaliskuun välisenä aikana hakattu puu (käyttöönotto elokuussa tai sen jälkeen) |
| Koivukuitu | – | Talvi- ja kevätkaatoinen puu | Talvikaatoinen puu (käyttöönotto syyskuussa tai sen jälkeen) |