Kylmävarastointi

Kylmävarastointi (eli lumivarastointi) on varmin käytettävissä oleva menetelmä puun laadun säilyttämiseksi. Rajallinen käyttöaika rajoittaa menetelmän hyödyntämistä. Käytännössä vain joulukuun ja maaliskuun alun välisenä aikana hakattua puuta voidaan kylmävarastoida. Ennen joulukuuta puuta ei yleensä riitä varastointiin, ja maaliskuussa kaadettua puuta ei ainakaan Etelä-Suomessa ehditä varmuudella toimittaa varastoihin ennen lumetuksen kannalta varman talven loppumista. Puutavaran pitkäaikainen varastointi voi tulla kyseeseen myös ennalta-arvaamattomien tapahtumien, kuten laajan myrskytuhon tai tehtaan toiminnan keskeytymisen, vuoksi.

Kylmävarastointia käytetään kuusihiomopuun, koivuvaneri- ja havutukkien laatumuutosten estämiseen. Kylmävarastot tehdään tammi–maaliskuussa ja käytetään heinä–syyskuussa. Varastoitavan puutavaran tulee olla mahdollisimman kylmää. Puutavara pyritään säilyttämään kylmänä ja kosteana, etteivät puuhun laatumuutoksia aiheuttavat sienet ja bakteerit pysty aloittamaan toimintaansa. Kylmävarastoinnissa puu säilyy kosteana ja vaaleana purkamisvaiheeseen asti. Kylmävarastointi helpottaa puun kuoriutumista.

Kylmävarastoinnin käyttöalue

Kylmävarastoinnin taloudellinen käyttöalue on

• heinäkuussa tai sen jälkeen käyttöön otettavalle talvikaatoiselle kuusihiomopuulle, koivutukeille ja havusahatukeille
• elokuussa tai sen jälkeen käyttöön otettavalle kuusisellupuulle – jos tavoitteena on korkea armeerauskyky
• syyskuussa tai sen jälkeen käyttöön otettavalle talvikaatoiselle koivu- ja mäntykuitupuulle
• koivu- ja mäntykuitupuun suurista varastointimääristä johtuen kylmävarastoinnin hyödyntämismahdollisuudet ovat rajalliset
• kylmävarastointi on ainoa varmatoiminen varastointitapa alkutalvella kaadetun puun laadun säilyttäjänä
• kylmävarastointi on ainoa menetelmä saada loppukesällä käyttöön hyvälaatuista talvella kaadettua kuusihiomopuuta ja koivutukkia.

Kuitupuun kylmävarastointi

Kylmävarastointia voidaan käyttää alkutalvella hakatun kuusihiomopuun laadun säilyttämisessä. Kylmävarastoissa saadaan säilymään hiomopuilta vaadittava kosteus ja talvella kaadetun puun hyvä vaaleus aina loppukesään asti.

Havusahatukkien kylmävarastointi

Havusahatukkien kylmävarastointi säilyttää puun laadun varsin hyvin. Se soveltuu kuitenkin vain sellaisille talvikaatoisille erille, jotka tiedetään käytettävän loppukesällä tai syksyllä. Havusahatukkien kylmävarastoinnissa varastoitujen puiden käyttöönotto on erilaista kuin hiomopuiden. Koska sahatukit lajitellaan ja sahataan kokoluokittain, osa kylmävarastoista puretuista tukeista joudutaan säilyttämään suojaamattomana pitkään ennen sahausta. Tällöin tukkeihin on mahdollista tulla ainakin homeita mutta myös värimuutoksia.

Koivutukkien kylmävarastointi

Kylmävarastoinnin ongelmana on varastojen tekoajan lyhyys. Vain ennen maaliskuun alkupuolta hakattavat tukit ehtivät varmuudella varastoihin. Kylmävarastoidut koivutukit säilyttävät laatunsa lähes muuttumattomana. Pientä värivikaa saattaa kuitenkin syntyä aivan tukkien päihin. Koivutukkien kylmävarastojen tekemistä vaikeuttavat tukkien suuri pituusvaihtelu ja tukkien mutkaisuus. Koivutukkikasoja ei saada yhtä tiiviiksi kuin havupuukasat. Sen vuoksi lumi monesti putoaa tukkien välisiin onkaloihin varastoinnin loppupuolella.

Kylmävaraston rakentaminen

Kylmävaraston varastopaikan valinnassa huomioon otettavia seikkoja:

• mielellään asfaltoitu alue
• sulamisvedet on otettava huomioon
• louhokset yms. kannattaa hyödyntää
• hiekkakuoppia tulee välttää kylmävarastopaikkoina.

Varaston sijainti vaikuttaa sekä toteutukseen että mahdollisiin ylimääräisiin siirtokustannuksiin. Ihanteellinen paikka olisi tehdasalueella aivan käyttöpaikan lähellä oleva varjoisa, tuulilta suojassa oleva asvalttipäällysteinen alue. Etua on myös sijainnista satamassa tai rautatieaseman ratapihan välittömässä läheisyydessä.

Lyhytaikaiseen kylmävarastointiin voidaan käyttää kevyempiä rakenteita. Viilennys voidaan saada aikaan esimerkiksi jäädyttämällä vettä varastopinon päälle.

Ennen varastoinnin aloittamista on katsottava, että varaston pohja on mahdollisimman kylmä. Kylmävarastoinnissa puista tehdään aumamainen suuri varastokasa. Puutavara ladotaan kylmävarastoon useita metrejä korkeiksi pinoiksi. Puiden pitäisi olla mahdollisimman samanpituisia, jotta saadaan tiiviisti toisiinsa liittyvät pinot. Puutavara-auton kuormaimella tehdyt pinot kansineen ovat 4,5–5 m korkeat (10 m³/jm) ja materiaalinkäsittelykoneella 6–8 m. Pinot porrastetaan tiiviiksi ainakin päältä ja sivuilta niin, että onkaloita ei syntyisi ja lumi- sekä purukerros säilyvät ehjänä yli kesän. Puutavaran järjestelyssä käytetään kaivukonepohjaista konetta, jolla myös lumikerros tasoitetaan ja tiivistetään.

Puiden päälle laitetaan yleensä samoista puista erillinen päällyskerros, joka peittää pinojen välit. Pinojen päällyskerroksen voi tehdä vähempiarvoisesta puutavaralajista – ei kuitenkaan koivukuitupuusta, joka on liian mutkaista tiiviin rakenteen saamiseksi. Puuauman päälle laitetaan lunta joko lumettamalla tai keräämällä se ympäristöstä. Luonnonlunta kerättäessä tulee varoa hiekan ja kivien mukaantuloa. Lumitykkien vesiputket tulee suojata jäätymiseltä esim. lumella peittämällä. Lumen päälle ajetaan yleisimmin purukerros, mutta myös kuorta voidaan käyttää. Lumen ja purun väliin voidaan laittaa harsoa tai käytettyä viirakangasta. Sen tärkein tehtävä on estää purun putoaminen pinojen väliin lumen sulaessa ja sitä kautta aukkojen syntyminen. Harsolla ja viiralla on vaikutusta myös kosteuden säilymiseen varastoitavassa puutavarassa.

Kylmävaraston peittäminen

Varasto peitetään tykki- tai ajolumella, jota tulee olla tiivistettynä 40–60 cm. Lunta tarvitaan noin 0,7–1,0 kuutiota yhtä puukuutiota kohti. Vettä tarvitaan lunta tykitettäessä 60–90 m³ tunnissa kylmävarastopaikan välittömästä läheisyydestä. Lopuksi varasto peitetään purulla tai kuorimurskeella 20–30 cm paksuudelta. Varastojen lumi- ja purukerroksen paksuus määräytyy varastointiajan pituuden mukaan. Lyhytaikaiseen kylmävarastointiin soveltuu myös ns. jääpatjavarasto, joka tehdään kuten lumivarasto, mutta se peitetään pelkästään kuorella. Kuori ja jääpatja säilyttävät puutavaran kosteuden. Purua ja haketta voidaan käyttää peitemateriaalina useita kertoja. Kuorta tulisi käyttää vain kerran.

Lumetus ja kylmävaraston purkaminen

Varastoitaessa esimerkiksi 20 000 kuutiota puuta, siihen tarvittavan lumen teko kestää laitteistosta riippuen 1–3 viikkoa. Lumetuksen aikana pakkasta tulisi olla vähintään 5–7 °C, mieluimmin 10–15 °C. Peiteaineeksi tarvitaan purua tai kuorta 4 000–5 000 irtokuutiota. Kylmävaraston sisällä lämpötila on pysynyt miinuksen puolella jopa syyskuun alkuun asti. Puiden lämpötilaa on syytä seurata, joten pölkkyjen sisälle tulee asentaa antureita.

Varastoa avataan kerrallaan noin viikon käyttömäärän verran. Yleensä varastoitua puuta otetaan käyttöön suoraan metsästä tulevan tuoreen puun kanssa. Siten kesän ja syyskesän aikainen tuoreen puun tarve saadaan tyydytettyä. Kylmävaraston purkamisen aikana puiden päihin tulee värillisiä homeita. Päiden värivika on aivan pölkyn päässä, joten se ei vaikuta puun laatuun.

Kylmävaraston kustannukset

Kylmävaraston sijainti ja koko vaikuttavat varastoinnin onnistumiseen ja syntyviin kustannuksiin. Periaatteessa mitä suurempi varasto on, sitä alhaisemmat ovat varastoinnin kustannukset varastoitavaa puukuutiometriä kohti. Toisaalta suuren varaston purkaminen kestää kauan ja vaatii tarkan suunnittelun purkamisen aikana tapahtuvien puuainemuutosten estämiseksi.

• Kylmävarastoinnin kustannuksia ovat tekemisen, varastoinnin seuraamisen, purkamisen sekä ylimääräisten kuljetuksien ja puiden käsittelyn aiheuttamat kustannukset.
• Tekemisen (lumetus, tamppaus, eristekerros) kustannukset riippuvat toteutusmenetelmästä – yleisimmin 2,5–3,5 € /m³.
• Purkamisen kustannukset ovat noin 1,5 € /m³.
• Puiden ylimääräisen siirtelyn kustannukset vaihtelevat kohteittain.
• Kylmävaraston koko ja toteutustapa vaikuttavat yksikkökustannuksiin.