Puutavaralajin varastointitarpeeseen tehdasalueella vaikuttavat puuraaka-aineen kiertonopeus sekä kausittaisten hakkuu- ja käyttömäärien suhde. Pidempiaikaisessa varastoinnissa voidaan hyödyntää kastelu- ja kylmävarastointia sekä uittopuuta vastaanottavilla tehtailla vesivarastointia. Varastointia tehdasalueella voivat rajoittaa
- varastointialueen pieni koko (laajentumismahdollisuudet varsinkin taajama-alueilla voivat olla hyvin rajalliset)
- puun käsittelyyn liittyvät rajoitukset (esim. kuljetuksista ja puunkäsittelystä syntyvä melu lähellä asutusta).
Tuotantolaitoksilla on omia ohjeitaan ja koulutusta puun varastointiin liittyen, joten varastointia suunnittelevien ja varastoon puuta siirtävien tahojen tulee tutustua ko. materiaaleihin.
Vesi-, kastelu- ja kylmävarastoinnin hyödyntäminen eri puutavaralajeilla
Muun muassa lämpötilat vaikuttavat varastoinnin maksimikestoon ja ajankohtaan.
| Vesivarastointi | Kasteluvarastointi | Kylmävarastointi (lumivarastointi) | |
|---|---|---|---|
| Kuusihiomopuu | Viimeistään heinäkuun alussa käyttöön otettava puu (uiton jatkona) | Lopputalvella ja keväällä hakattu puu, joka otetaan käyttöön kesäkuussa tai sen jälkeen | Joulu- ja maaliskuun välisenä aikana hakattu puu (käyttöönotto heinäkuussa tai sen jälkeen) |
| Kuusitukki | Soveltuu lyhytaikaiseen varastointiin | – | – |
| Havutukki | – | Kesällä varastoitava puu | Joulu- ja maaliskuun välisenä aikana hakattu puu (käyttöönotto heinäkuussa tai sen jälkeen) |
| Koivuvaneritukki | Soveltuu | Kesällä varastoitava puu | Joulu- ja maaliskuun välisenä aikana hakattu puu (käyttöönotto heinäkuussa tai sen jälkeen) |
| Mäntykuitu | Kesäaikana varastoitava puu | Talvi- ja kevätkaatoinen puu | Talvikaatoinen puu (käyttöönotto syyskuussa tai sen jälkeen) |
| Kuusikuitu | Kesäaikana varastoitava puu | Talvi- ja kevätkaatoinen puu | Joulu- ja maaliskuun välisenä aikana hakattu puu (käyttöönotto elokuussa tai sen jälkeen) |
| Koivukuitu | – | Talvi- ja kevätkaatoinen puu | Talvikaatoinen puu (käyttöönotto syyskuussa tai sen jälkeen) |