Viestinnällä vaikutetaan muuan muassa suuren yleisön tietoisuuteen, lisätään päättäjien ymmärrystä ja herätetään kiinnostusta kaikissa kohderyhmissä. Viestinnän ei tarvitse olla pelkkien suurten asioiden tiedottamista, vaan se on myös oman työn, arjen ja kiinnostuksen kohteiden jakamista kaikissa vuorovaikutustilanteissa. Eri viestintäkanavia ovat esim. sähköposti, sosiaalisen median kanavat, uutiskirjeet, toimittajien kanssa juttelu, blogikirjoitukset tai vaikkapa verkkosivut, mutta myös ihmisten väliset kohtaamiset ja päivittäinen keskustelu kanavasta riippumatta.
Mainetta nostavat ammattiylpeys ja alan moniäänisyys
Metsäalan maineeseen vaikuttaa kaikki keskustelu, jota sen ympärillä käydään. Viestintä ja markkinointi ovat osa jokaisen metsäalan ammattilaisen jokapäiväistä työtä, ja jokainen voi vaikuttaa metsäalasta käytävään keskusteluun. Koska metsäala herättää monenlaisia mielipiteitä, on erityisen tärkeää, että alan ammattilaiset ovat keskustelussa mukana tuomassa siihen oman työnsä ja kokemuksensa kautta muodostunutta näkemystään.
Aktiivinen viestintä edesauttaa sitä, että kaikilla metsäalalla työskentelevillä on mahdollisuus jakaa oman työnsä kiinnostavia puolia, nostaa esiin osaamista ja ammattiylpeyttä, lisätä moniäänisyyttä sekä tuoda tietoa metsäalasta. Kysymys ei ole isoista työmääristä; postauksen tekee muutamassa minuutissa ja peukutuksen sitäkin nopeammin.
Ketkä käyvät metsäkeskustelua?
Metsäkeskustelua käyvät muun muassa ympäristöjärjestöjen edustajat, poliittiset puolueet ja päättäjät, tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatiot sekä metsäalan yritykset. Metsäkeskustelijoiden erilaisten intressien takia metsää lähestytään keskusteluissa hyvin erilaisista lähtökohdista. Keskustelussa metsäammattilaisten ääntä olisi hyvä saada kuuluvammaksi, ja metsäalalla voisi olla myös enemmän näkyviä puhehenkilöitä. Etenkin käytännön töiden tekeminen metsässä olisi hyvä saada näkyvämmäksi, jotta niistä olisi tietoa saatavilla. Metsäammattilaisten näkemysten pitäisi tulla paremmin kuulluksi, jotta mielikuvaa metsäalasta eivät loisi muut toimijat. Tällä voi olla vaikutusta koko alan arvostukseen ja houkuttelevuuteen.
Avainsanoja viestinnästä
Kunnioitus: Kunnioittava käytös myös turhauttavissa ja suuttumusta aiheuttavissa tilanteissa on hyvän vuorovaikutuksen perusta.
Myötätunto: Omien ja toisen tunteiden tunnustaminen ja tunnistaminen lisää molemminpuolista ymmärrystä.
Ennakointi: Avoimuus, suoruus ja kysymysten esittäminen lisäävät luottamuksen tunnetta ja ehkäisevät konflikteja.
Rajat: Omien rajojen asettaminen ja puolensa pitäminen lisäävät yleensä molemminpuolista kunnioitusta.
