Uitto työllistää välittömästi ja välillisesti ja uitto koskettaa monia vesistönkäyttäjiä kuten ranta-asukkaita, kesämökkiläisiä, kalastajia ja veneilijöitä. Uiton infrastruktuurin eli esimerkiksi uittopaikkojen ja uittolaitteiden rakentamiseen, muutoksiin ja purkuihin liittyvät lupa-asiat käsittelee vesilain mukainen lupaviranomainen (aluehallintovirasto eli AVI). Valvonnasta vastaavat ELY-keskukset.
Uiton suhdetta elinkeinoelämään ja vesistöjen virkistyskäyttöön ohjataan lainsäädännöllä. Jo vuoden 1902 vesioikeuslaissa määriteltiin lauttaussääntö:
”Uittoa ja lauttausta saadaan harjoittaa luonnollisessa vesistössä, joka on avoin, mutta jos siinä käy jonkin arvoinen liikenne tai siinä on sulku, arvokas laitos tai siinä harjoitetaan melkoista kalastusta, ei uittoon tai lauttaukseen saa ryhtyä, ennen kuin sen toimittamisen tapa ja järjestys on vahvistettu lauttaussäännöllä.” Säädös sisälsi määräyksen muodostettavasta lauttausyhdistyksestä, joka huolehti hankalien paikkojen yhteisuitosta.
Uittoyhteisöt
Nykyään voimassa oleva vesilaki (581) astui voimaan 2011. Vesilain 9. luvussa annetaan määräykset uittoyhteisöistä. Järvi-Suomen Uittoyhdistys (JSU) on ainoa tällä hetkellä uittotoimintaa harjoittava vesilain mukaan toimiva uittoyhteisö.
Vesilain mukaan Varkauden ja Joensuun pohjoispuolisilla alueilla uittotoiminnasta vastaa Järvi-Suomen Uittoyhdistys. Eteläpuolinen alue on yksityisuittoaluetta, jossa uittotoiminnasta vastaa Perkaus Oy. Juridisesti ja hallinnollisesti JSU ja Perkaus Oy ovat kaksi eri organisaatiota, mutta operatiivinen toiminta on täysin integroitu. Perkaus Oy:llä ja Järvi-Suomen Uittoyhdistyksellä on yhteinen johto (www.uittoyhdistys.fi).
Uittoyhtiöiden toimialue on jaettu kahtia. JSU:n vastuulla on Vuoksen vesistöalueen pohjois-osat: Kallavesi, Pielinen, Laitaatsalmi Savonlinnassa sekä Kymijoen vesistöalue. Aktiivinen uittotoiminta on Kymijoen vesistöalueella lakannut, mutta uittosääntö on edelleen voimassa. Perkaus Oy taas toimii uittajana Vuoksen vesistön yksityisuittoalueella = Saimaa. Vuoksen vesistöalueella on yhtiöiden käytössä noin 40 pudotuslaituria. Tämän lisäksi uittoyhtiöt pitävät yllä kymmeniä suojasatamia ja käsittelyalueita, joilla hinauslauttoja kootaan ja järjestellään sekä tarpeen mukaan myös välivarastoidaan tasoittamaan puiden syöttöä tehtaille.
Järvi-Suomen Uittoyhdistys (JSU)
Järvi-Suomen Uittoyhdistys (JSU) on lakisääteinen yhteisuitto-organisaatio, joka tarjoaa jäsenilleen raakapuun kuljetuspalveluita tasapuolisesti ja mahdollisimman edullisesti.
Vuonna 1993 perustettu JSU on Suomen ainoa toimiva uittoyhdistys. Se on syntynyt kolmen uittoyhdistyksen fuusiosta: Pohjois-Karjalan Uy, Savon Uy ja Kymin Uy. JSU hoitaa hinaukset Pielisen vesistöalueella Kuhasaloon (Joensuu) saakka ja Kallaveden vesistöalueella Varkauden alapuolelle Siitinselkään saakka. Jäseniä ovat ne puutavaran omistajat, joiden puutavaraa on asianomaisena vuonna uitossa.
Viime vuosina jäseniä ovat olleet:
- Metsähallitus Metsätalous Oy
- Metsäliitto Osuuskunta
- Stora Enso Oyj
- UPM-Kymmene Oyj
Uittoyhdistyksen hallinnon muodostaa yleinen kokous, sen valitsema hallitus ja hallituksen valitsema uittopäällikkö, joka toimii toimitusjohtajan valtuuksin.
Uittoyhdistyksen yleisissä kokouksissa ovat edustettuina kaikki ne yhtiöt, joiden puutavaraa on asianomaisena vuonna uitettu, sekä vesilain mukaisen lupaviranomaisen (aluehallintovirasto) määräämä metsänomistajien edustaja. Myös hallituksessa on yleisen kokouksen valitsemien henkilöiden lisäksi mukana lupaviranomaisen määräämä metsänomistajien edustaja.
Perkaus
Perkaus Oy on itsenäinen osakeyhtiö, joka toimii uittajana Vuoksen vesistöalueen yksityisuittoalueella. Perkaus Oy on perustettu jo vuonna 1931 hoitamaan vesikuljetusten edellytysten parantamista rakentamalla, kunnostamalla ja kunnossapitämällä väyliä, laitteita ja rakenteita Vuoksen vesistöalueilla. Vuonna 2000 yhtiön toiminta laajennettiin kattamaan myös puutavaran uiton, vesikuljetuksen ja puutavaran varastokäsittelyn.
Perkaus Oy hoitaa nippu-uiton Varkaus-Joensuu -eteläpuolisella vesistöalueella eli käytännössä Saimaalla. Se toimii omakustannusperusteisesti omistajayhtiöiden yhteisenä uitto-organisaationa keskinäisen osakassopimuksen perusteella.
Omistajia ovat tasaosuuksin:
- Metsäliitto Osuuskunta
- Stora Enso Oyj
- UPM-Kymmene Oyj
Yrittäjät
Varsinaiset uittotyöt on urakoitu yrittäjille. Urakoitsijoiten tehtäviin kuuluvat seuraavat:
- Puskurivarastojen purku uittoon (pääosin uittoyhdistys hoitaa puutavaran omistajien puolesta)
- Nippujen siirto veteen
- Hinauslauttojen kokoaminen
- Hinaus
Uittajat
Puutavaraa uittavat tällä hetkellä UPM-Kymmene Oyj ja Metsähallitus Metsätalous Oy ja Stora Enso Oyj.
- Valtaosa uittopuusta menee selluloosan valmistukseen:
- mäntykuitupuuta
- kuivunutta kuusikuitupuuta
- pieniä määriä lehtikuitupuuta (koivu ja haapa)
- Toinen merkittävä uittopuun käyttökohde on havuvaneri, johon käytetään kuusitukkia.
- Lisäksi uitetaan pieniä määriä:
- tuoretta kuusikuitupuuta hiomoille
- kuusi- ja mäntytukkia sahoille
- satunnaisesti koivutukkeja vaneritehtaille
Liikenneviranomaiset
Väylävirasto vastaa virallisesta laivaväyläverkostosta, joka muodostaa samalla osan uittoväylästöstä. Sen toimialueeseen kuuluvat:
- Laivaväylien rakennuttaminen ja ylläpito
- Kanavat ja niiden toiminta
- Kanaviin ja laivaväyliin välittömästi liittyvät uittojohteet.
Traficom valvoo liikennöintiä ja siihen liittyviä toimia myös sisävesillä. Traficom katsastaa myös uiton hinaajat ja uittomoottorit, joita koskevat kauppa-alusten katsastus- ja miehitysmääräykset.
Fintrafficiin kuuluva Fintraffic VTS tarjoaa vesiliikenteen alusliikennepalveluita ja ylläpitää turvallisuusradiotoimintaa.
Valvovat viranomaiset
Vesilain mukainen lupaviranomainen (Aluehallintovirasto, AVI)
- voi uittajan hakemuksesta antaa oikeuden uiton toimintapaikan käyttämiseen myös puutavaran muuta vesitse tapahtuvaa kuljettamista varten
- voi hakemuksesta antaa luvan yksityisuittoon tietyllä alueella
- käsittelee uittoyhteisön mahdolliset esitykset selvitystoimista.
Vesilain mukainen valtion valvontaviranomainen (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY)
- Määrää metsänomistajien edustajan uittoyhteisöjen hallintoon (yleinen kokous ja hallitus)
- Vastaa toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen uiton loputtua tietyillä alueilla.
Muut vesistön käyttäjät
Ranta-asukkaita koskettaa lähinnä uittopaikkatoiminta. Ympäristöhaitat pyritään pitämään minimissään erilaisin toimenpitein. Meluhaittoja rajoitetaan ajoaikarajoituksilla ja kuoriaineksen ajautumista rannoille estetään kuorisuojapuomein. Rantoja puhdistetaan tarpeen mukaan.
Veneilijät
Veneilijöitä koskevat ohjeet on koottu Turvallisuus-osioon.
Kalastajat
Hinaajilla on oikeus kalanpyydysten siirtoon tai poistoon vahingon välttämiseksi. Tällöin pyydykset nostetaan esimerkiksi lähirannalle näkyvälle paikalle tai otetaan hinaajalle mukaan. Verkko-/lupamerkeistä selviää pyydyksen omistaja.
Kalastajien tulee ottaa huomioon seuraavat seikat:
- Hinaajat eivät käytä vain merkittyjä väyliä, vaan ne toimivat myös merkityn väylästön ulkopuolella.
- Pyydykset on merkittävä kalastuslain edellyttämällä tavalla. Hinaajalta havaitaan lainmukainen lippumerkki, mutta ei välttämättä pientä muovipulloa tai -kanisteria.
- Pyydyksiä ei pidä asettaa ahtaissa väyläpaikoissa aivan väylän reunaan, sillä hinauslautta saattaa oikaista väylän ulkopuolelta.
Mikäli kalastaja haluaa laskea pyydyksensä väyläalueelle tai sen välittömään läheisyyteen, voi hän tiedustella hinausten aikataulua Järvi-Suomen Uittoyhdistyksen/Perkauksen edustajalta tai suoraan hinaajalta.