Sanasto

Sanasto on pääasiassa vanhaa uittosanastoa, joten sanasto sisältää termejä ja kuvauksia tilanteista, jotka eivät ole enää aktiivisesti käytössä.

• Aisata
  Puun kuoriminen osittain pölkyn pituussuuntaisina juovina. Toimenpide edistää pölkyn kuivamista ja parantaa sen uimiskykyä.
• Ajomies
  Uittomies, joka hinaajan kipparin apuna tuuraa häntä ruorissa.
• Akanvirta
  Virtaus, mikä esim. joen poukamassa tai karin takana on kääntynyt päävirtaussuunnan vastaiseksi.
• Antaa löysiä
  viirata, löysätä köyttä kelulta tai vinssiltä esim. jonkin sidoksen avaamiseksi tai köyden kiinnittämiseksi uudelleen, myös lautan ”synnyttämistä” kapeikon läpi on kutsuttu viiraamiseksi.iirata, löysätä köyttä kelulta tai vinssiltä esim. jonkin sidoksen avaamiseksi tai köyden kiinnittämiseksi uudelleen, myös lautan ”synnyttämistä” kapeikon läpi on kutsuttu viiraamiseksi.
• Apupoika
  Kokin kankimies, kokin apulainen ja lähetti.
• Avaus
  Kerralla kanavan sulkuun mahtuva puuerä.
• Avolautta
  Avo-, kehä- tai rinkilautta, irtopuutavarasta kuljetusta varten koottu, tavallisimmin 70-80 puomin ympäröimä puuerä.
• Erillisuitto
  Tietyn puuerän uittaminen erillään muusta sumasta.
• Erottelu
  Lajittelu, sortteeri, vesialue laitteineen, jossa uitettavana ollut suma lajiteltiin omistajittain ja/tai puutavaralajeittain.
• Eväseinämä
  Kuoripuomissa käytetty painoitettu pressu, jonka korkeus on 1 – 1,5 m.
• Haalata
  Hilata, raahata, laahata, raskaan taakan siirtämistä ilmaisevia sanoja. Koneellinen haalaus = puhdistus.
• Haka
  Uittohaka, keksi, puoshaka tukkilaisen tärkein käsityökalu.
• Hakanaula
  Melto, litteähkö naula keksien varteen kiinnittämistä varten.
• Hakavarsi
  Yleisimmin tyvestä 2-2,5″ vahvuinen, 2,5-4 m mittainen ”kuusikeppi”, myös alumiini- tai muoviputkia oli käytössä hakavarsina varsinkin erotteluilla.
• Hamppuköysi
  Hampun kuidusta kierretty köysi.
• Haristua
  Ravistua Kainuussa, veneen kuivuminen kevätahavassa sellaiseksi, ettei se pidä vettä.
• Hinaaja
  Pukseeri, konevoimalla käyvä alus, jonka veto perustuu potkurin työntövoimaan.
• Hinata
  Vetää lauttaa, proomua tms. aluksen potkurin työntövoiman avulla.
• Hinausköysi
  Touvi, köysi, jonka välityksellä hinaaja vetää lauttaa tms; pienehkössä hinaajassa käytettiin kuitu- ja muoviköysiä, suuremmissa käärme- tai teräsköysiä.
• Hirsiarkku
  Suorakaiteen muotoinen vaativissa paikoissa käytetty kiinnike, joka oli salvettu hirsistä kartiomaiseksi ja täytetty kivillä.
• Honka
  Kelo, pystyyn kuivunut ja keloutunut (kuoriutunut) mänty, hyvin kelluva, pitkäikäinen useimpien uittolaitteiden arvokas raaka-aine.
• Hukkupuu
  Hukkutukki, uppotukki, pohjapuu, pohjatukki, yleisesti käytetty nimitys pohjaan painuneelle puulle.
• Hukkupuuponttuu
  Ponttuu, jota on käytetty hukkupuiden nostamiseen ja kuljettamiseen.
• Hukkutukki
  Hukkupuu, uppotukki, pohjapuu, pohjatukki, yleisesti käytetty nimitys pohjaan painuneelle puulle.
• Humpaaminen
  Ponttuun ja lautan jättäminen tuulen vietäväksi.
• Hännänajo
  Peränajo, rantautuneiden puiden keräys sekä ruuhkien, korvausten ja tilapäisten uittolaitteiden purkaminen niistä irtaantuvien puiden saamiseksi varsinaisen suman mukaan.
• Irtouitto
  Puiden uittaminen yksittäisinä pölkkyinä tai kehälautoissa.
• Jolu
  Jorkale Pohjois-Pohjanmaalla, 9 jalan kaivospuupölkky. Pareittain käytetyt pitkät puut, joita pitkin esim. tukkeja vieritettiin veteen.
• Jolupino
  pino jossa aluspuiden lisäksi on 1,5 – 2 m korkeudessa välialuspuut. Klikkaa ja katso kuva jolupinosta.

• Juntata
  Upottaa juntalla paaluja maahan.
• Juntta
  Paalujuntta, käsi- tai moottorikäyttöinen laite paalujen maahanupottamista varten.
• Jätkä
  Tukkijätkä, uittomiehestä varsinkin Pohjois-Suomessa käytetty nimitys, johon ei juuri sisälly negatiivista vivahdetta.
• Jään tehollinen paksuus
  Teräsjään paksuus + puolet tumman kohvajään paksuudesta.
• Kallistuskoroke
  Kiilamainen koroke, jota on käytetty valmiiksi sidotun nipun pudottamisen helpottamiseksi kuorma-auton pankolta.
• Kanginpesijäiset
  Raisu juhlinta ja ”irrottelu” uiton päätyttyä.
• Kansimies
  Täkkimies, roppumies, hinaajan tai varppaajan apumies, joka tekee sekalaisia töitä aluksella, mm. huolehtii vetovaijerin ropun kiinnittämisestä ja avaamisesta.
• Kaplastus
  Tavallisimmin kolmesta rinnakkaisesta tukista myötävirtaan porrastaen ruotareilla sidottu ”käytävä”, jota yleensä käytettiin pato- ja silta-aukkojen yläpuolella tukkilaisten liikkumista ja työskentelyä varten.
• Karkulainen
  Karkupuu, karkuri Satakunta, puomituksen sisältä karannut tai ennen laskulupaa tulvan mukaan lähtenyt puu.
• Karkupuu
  Karkulainen, karkuri Satakunta, puomituksen sisältä karannut tai ennen laskulupaa tulvan mukaan lähtenyt puu.
• Kaussi
  Kausu, kousu, metallinen (teräs)köysisilmukan vahvistinrengas.
• Kehälautta
  Avo-, kehä- eli rinkilautta, irtopuutavarasta kuljetusta varten koottu, tavallisimmin 70-80 puomin ympäröimä puuerä.
• Keksi
  Uittohaka, haka, tukkilaisen tärkein käsityökalu.
• Kelirikko
  Roudan sulamisen, sateiden, suojailman, lumisateen tai muun ilmastotekijän aiheuttama tien alentunut ajokelposuus.
• Kelo
  Honka, pystyyn kuivunut ja keloutunut (kuoriutunut) mänty, hyvin kelluva, pitkäikäinen useimpien uittolaitteiden arvokas raaka-aine.
• Kelu
  Tappikelu, sarvikelu, veneen keskelle laakaeroitu, vääntötapeilla varustettu pölkyn pätkä, joka ympärille vetoköysi kiertyy.
• Kelumies
  Keluveneen työntekijä.
• Kelumoottori
  Moottorikelu, kätevä Pohjois-Suomi, räkätti Kainuu, pienitehoinen ja -kokoinen avonainen moottorivarppaaja.
• Kelusiima
  Kelun vetoköysi.
• Keluta
  Varpata lauttaa tai esim. kiristää ohje- taikka lautan ympäryspuomia keluvenettä käyttäen.
• Keluvene
  Vene, johon on sijoitettu kelu ankkureineen ja siimoineen ja jota on käytetty pienten lauttojen kuljetukseen lyhyillä matkoilla sekä erilaisiin siirto- ja kiristystehtäviin.
• Keulamies
  Joilla esim. väylän laitossa ja ruuhkien purussa käytetyssä veneissä oli tavallisimmin kolme työntekijää, joista keulatuhdon haltijaa kutsuttiin keulamieheksi.
• Kevätahava
  Aurinkoinen ja tuulinen sää kevättalvella.
• Kielipuomi
  Sulkupuomi, luikkupuomi, vastuuseen kuuluva tai joelle kosken yläpuolelle sijoitettu puomi, jolla säännösteltiin puiden laskua väylään.
• Kiramo
  Koneistettu laite puiden vedestä nostoa varten.
• Koiravahti
  Perämiehen yötyövuoro hinaajalla tai varppaajalla.
• Kopukka
  Koplukka, pieni, muutamasta tukista tehty lautta vesillä liikkumista ja työskentelyä varten.
• Korkkipuu
  Hyvin uiva puu, joka pitää huonommin uivia puita pinnalla esim. tukkinipussa.
• Kortteeri
  uittoväylin varren taloista uittotyöväen käyttöön varattu majoituspaikka.
• Kotkata
  Esim. keksiä varteen kiinnitettäessä varren läpi lyödyn hakanaulan taivuttaminen kahteen kertaan ja sen pään upottaminen varren sisään.
• Kousu
  Kausu, kaussi, metallinen (teräs)köysisilmuksan vahvistinrengas.
• Kuitupuu
  Puumassan valmistukseen tarkoitettu puutavara.
  Lähde: Puu- ja metsäteknologian peruskäsitteitä ja termejä
• Kuljetussuorite
  Kuljetustyön määrä, joka saadaan kuljetetun tavaramäärän ja kuljetusmatkan pituuden mukaan (m3 * km = m3km).
• Kulkumies
  Lentojätkä, kulkuspoika, usein Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen tullut koditon kulkuri, joka keväällä ilmestyi uittotyömaille kuten muuttolinnut maaseudulle.
• Kuorma
  Nippulautta, monikka, nipuista muodostettu lautta.
• Kuormavaijeri
  Määrämittainen teräsköysi, joilla irtoniput yhdistetään nippujonoiksi ja jotka liitetään yhteen lautan vetovaijereiksi.
• Kupopuomi
  Paksuhkon teräsköyden ympärille peräkkäin kolmittain, latvat samansuuntaisesti, pultattujen tukien muodostama puomi, jota on käytetty paitsi suurta lujuutta vaativissa paikoissa, myös eräänlaisena syväpuomina.
• Kymppi
  Yleisimmin käytetty nimitys töihin osallistuvasta työnjohtajan apulaisesta, jolla on komennossaan kymmenkunta tukkilaista.
• Kytkin
  Lenkki, puomisiteen yleisnimitys.
• Laakonki
  Lankonki, parista lankusta yhdistetty käytävä esim. halkojen proomuun lastaamista ja siitä purkamista varten.
• Lanssi
  Välilanssi, laani, pirssi, puutavaran välivarasto maalla tai jäällä.

• Lauttaus
  • puiden uittaminen sidotuissa lautoissa,
  • ennen vanhaan käytetty, ruotsinkielen yksipuolisesta käännöksestä johtunut uiton yleisnimitys, joka käsitti myös irtouiton.

• Lautturi
  Uittajista varhemmin käytetty yleisnimitys, joka ei suinkaan liity yksinomaan lauttojen uittoon, vaan on yksipuolinen käännös ruotsinkielestä.
• Lenkki
  Kytkin, puomisiteen yleisnimitys.
• Lentojätkä
  Kulkumies, kulkuspoika, usein Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen tullut koditon kulkuri, joka keväällä ilmestyi uittotyömaille kuten muuttolinnut maaseudulle.
• Linjahinaaja
  Tehokas hinaaja, joka vetää lauttoja selkävesillä.
• Lintulenkki
  Yleisimmin käytetty patenttilenkki, jonka ”lukko” muistuttaa lintua.
• Loma
  Loso, puuponttuun tasoittamiseen käytetty halkaistu ranka.
• Luikku
  Karsina, ”lokero”, joita erottelussa oli joka merkille tai merkkiryhmälle ja joihin erotellut puut ohjattiin.
• Luikkupuomi
  Kielipuomi, sulkupuomi, vastuuseen kuuluva tai joelle kosken yläpuolelle sijoitettu puomi, jolla säännösteltiin puiden laskua väylään.
• Luppoaika
  Volna, aika, jolloin töitä ei ole tarjolla, esim. odotellaan metsä- ja parkkuutöiden jälkeen uittojen alkamista.
• Löpö
  Käsikäyttöisen juntan paksu kuituköysi.
• Löysi
  Löyssi, työvuoro esim. hinaajalla tai varppaajalla.
• Makkara
  Sykkyrälle kiertynyt valmiiksi väännetty närelenkki.
• Mennä tupelle
  Töiden pysähtyminen esim. erottelutyömaalla sen vuoksi, että jossain työpisteessä hommat eivät suju normaalisti.
• Merkkikirves
  Työkalu uittomerkkien tekoa varten; kirveen hamarapuolella saattoi olla ko. uittomerkin muotoinen leikkaava (korkkaava) terä, jolla voitiin lyödä hakkomerkin lisäksi merkki tukin pintaan tai tyssäävä merkki, jolloin merkki lyötiin pölkyn päähän.
• Merkkivasara
  Merkkikirvestä vastaava työkalu, jossa sekä hamara- että teräpuolella oli tietty uittomerkki.
• Metsätuholaki
  Laki metsätuhojen torjunnasta (1087/2013) astui voimaan 2013. Lakia sovelletaan metsässä ilmeneviin metsätuhoihin, terminaali- ja tehdasvarastoihin sekä alueen sijainnista riippumatta puutavaran hakkuupaikkoihin ja välivarastoihin.
• Moottorikelu
  Kelumoottori, kätevä Pohjois-Suomi, räkätti Kainuu, pienitehoinen ja -kokoinen avonainen moottorivarppaaja.
• Morkku
  Perkka Keski-Suomi, asuntoproomu.
• Mullikka
  Puomin ympäröimä nippupyräs.
• Naara
  Hara, köyteen yhdistetty koukkupäinen väline jolla naarataan.
• Naarata
  Etsiä haraamalla pohjaan pudonnutta tai jäänyttä esinettä.
• Naula
  Poola, rantaan isketty ”tappi” otvan kiinnittämistä varten.
• Nenästää
  Kiinnittää esim. otva rantaan vetämällä sen pää maalle.
• Neulapato
  Pato, jonka sulkulaitteina ovat puiset ”parrut”.
• Nilapuu
  Pohjois-Pohjanmaa, keväällä nilan aikaan kuorittu täysin kuoreton puu.
• Nippu
  Tukeista, kuitupuusta tai rangoista puristettu tai ladottu ja tavallisimmin rautalangoilla sidottu 15-20 m3:n suuruinen ”paketti”.
• Nippu-uitto
  Puiden uittaminen nipuiksi sidottuna.
• Nippujen uittopaikka (aiemmin nippujen pudotuspaikka)
  Laiturialue, jossa maakuljetusajoneuvoon lastatut niput voidaan pudottaa tai siirtää veteen.
• Nippukalusto
  Käsittää erilaisia nippu-uitossa käytettäviä koneita ja laitteita.
• Nippukettinki
  Nippujen sitomiseen useaan kertaan käytettävä kettinki.
• Nippulangan kiristäjä
  Tartuntaleuoilla varustettu vipu nippulankojen kiristämistä varten.
• Nippulanka
  Nipun sitomiseen käytetty 5,5 mm paksu rautalanka, jossa valmiiksi silmukka toisessa päässä nipun sitomista varten.
• Nippunosturi
  Koneistettu laite, jolla nippuja nostettaan patojen yli.
• Niputuskone
  Konevoimainen laite tukkien tai kuitupuun niputtamista varten.
• Näre
  Kataja, kuusitukeista esim. erotteluilla yleensä käytetty nimitys, jotta ei tulisi sekaannusta vastaavan lukusanan kanssa.
• Närelenkki
  Närelavi, puomivaula, tiheikössä kasvaneesta kuusenkarahkasta väännetty puomiside.
• Ohjepuomi
  Puomi, jolla ohjataan puiden kulkua.
• Otva
  Otvo, rantaan nenästetty, naulaan sidottu tai koivukaskella maihin yhdistetty, myötävirtaan vinosti asetettu pitkä tukki puiden ohjaamiseksi väylässä; nopeasti virtaavalla mutkaisella väylänosalla otvia oli asetettava melkein vieri viereen.
• Paalujuntta
  Juntta, käsi- tai moottorikäyttöinen laite paalujen maahan upottamista varten.
• Paaluryhmä
  Poola, tikstaali, ukko, yksi tai useampi puinen maahan juntattu puomikiinnike.
• Palikkalenkki
  Karttulenkki, yksinkertaisena käytettävä kettinki, jonka toisessa päässä on iso rengas ja toisessa lukitseva poikkipiena.
• Pappi(tukki)
  Osittain upponneen puun yksi monista yleisnimityksistä.
• Perämies
  Kelu- tai työveneen nokkamies, jonka paikka oli veneen perätuhdolla.
• Peränajo
  Hännänajo, rantautuneiden puiden keräys sekä ruuhkien, korvausten ja tilapäisten uittolaitteiden purkaminen niistä irtaantuvien puiden saamiseksi varsinaisen suman mukaan.
• Petlata
  Yhdistää puita, lähinnä tukkeja tai rankoja, köysilenkeillä eli siansilmukoilla.
• Pinotavara
  Kuitupuu: Puumassan valmistukseen tarkoitettu puutavara.
  Lähde: Puu- ja metsäteknologian peruskäsitteitä ja termejä
• Pitsata
  Pleissata, plitsata, säistää, jatkaa tai liittää köysiä taikka tehdä silmukoita niiden päihin köyden säikeitä punomalla.
• Pleissata
  Pitsata, plitsata, säistää, jatkaa tai liittää köysiä taikka tehdä silmukoita niiden päihin köyden säikeita punomalla.
• Pohjapuu
  Uppotukki, pohjatukki, hukkupuu, lieko(puu)
• Pohjatukki
  Uppotukki, pohjapuu, hukkupuu, lieko(puu)
• Poiju
  Pohjaan ankkuroitu koho, jota on käytetty veneiden tai uittolaitteiden kiinnittämiseen.
• Pokara
  Lyhytvartinen haka. Haka on koukkumallinen väline, jolla tartutaan esim. puuhun.
• Pollari
  Aluksen kannen tai laiturin reunassa oleva ”tolppa”, josta taikka johon alus köydellä kiinnitetään.
• Ponttoo, ponttuu
  Ponttuu, pitkistä tukeista, mieluimmin hongista, tehty 100-200 m2:n lautta, jota käytettiin mies- tai hevosvoimin lauttojen kuljetukseen; ponttuiksi kutsuttiin myös erilaisia teräslevyistä valmistettuja ”laatikkoja”.
• Propsi
  Pinotavarapölkky, tavallisimmin kaivospuu.

• Pukseeri
  • hinaaja, konevoimalla käyvä alus, jonka veto perustuu potkurin työntövoimaan.
  • hinausköysi

• Puoliperävaunu
  Yhdellä akselilla tai telillä varustettu peräajoneuvo. Olellinen osa kuormituksesta kohdistuu vetävään ajoneuvoon.
  Lähde: Puu- ja metsäteknologian peruskäsitteitä ja termejä
• Puomi
  Yksittäinen molemmista päistään rei’itetty pitkä tukki, joita yhteen sidottuna käytetään lauttojen ympäröimiseen tai puiden kulun ohjaamiseen.
• Puomikaira
  2,5 – 3″:n kaira puominsilmien tekoa varten.
• Puomikirves
  Seiska, pitkä- ja kapealapainen kirves sellaisten puominsilmien tekoa varten, joihin mahtuu moninkertainen närelenkki.
• Puomilitka
  Litka, lenkitetyistä puomeista niiden siirtoa varten surriköysillä sidottu muutaman pölkyn pituinen, leveydeltään vaihteleva ”puomilautta”.
• Puominsilmä
  Puomin päähän kairalla tai kirveellä tehty reikä.
• Puoshaka
  Keksi, uittohaka, tukkilaisen tärkein käsityökalu.
• Purouitto
  Irtotuittoa puroissa (pieni joki).
• Puskurivarasto
  Välivarasto maalla tai jäällä, johon puita ajetaan odottamaan esim. uiton alkua.
• Puutavaralaji
  Puun käyttötarkoituksen mukaiset mitta- ja/tai laatuvaatimukset täyttävä puun osa.
  Lähde: Puu- ja metsäteknologian peruskäsitteitä ja termejä
• Pylkkäri
  Kekkapää, osittain uponnut puu, jonka toinen pää on vielä veden pinnan yläpuolella.
• Pylpyrä
  Ploki, väkipyörä, akselilla pyörivä, köysiuralla varaustettu taittopyörä.
• Pyräs
  Pieni kehälautta.
• Päämerkki
  Pölkkyjen päässä. Varsinaisesti kuitupuun pinotavaran uittomerkkejä, mutta niitä käytettiin myös tukkien merkinnän varmistamiseen.
• Rampa(puu)
  Utju, huonosti uiva, uppoamaisillaan oleva puu.
• Ranka
  Vapaamittainen kuitupuu.
• Rannankeruu
  Irtopuiden keruu esim. suurten järvien rannoilta muulloinkin kuin hännänajon yhteydessä.
• Rasiinkaato
  Koivujen kaato keskikesällä ja karsiminen sekä pölkyttäminen vasta syksyllä vaneritukkien uimiskyvyn parantamiseksi.
• Ravistua
  Haristua, veneen kuivuminen kevätahavassa sellaiseksi, ettei se pidä vettä.
• Repsikka
  Passaripoika ponttuulla, 2. mies, joka sahoilla syötti tukit vedestä kuljettimelle, joka vei ne sahaan.
• Riippakiinnike, riippapollari
  Töveli, hongasta tai muusta hyvin kelluvasta pölkystä tehty kiinnike yhdistämällä pölkky kettingillä ankkurina toimiviin kivipainoihin.
• Rinkilautta
  Avolautta, kehälautta, irtopuutavarasta kuljetusta varten koottu, tavallisesti 70-80 puomin ympäröimä puuerä.
• Rokuli
  Vastatuulen tms. ulkoisen syyn työnteolle aiheuttama keskeytys.
• Rosvohotu
  Saaren, saarekkeen tai karin pääväylästä erottama kapea sivuväylä, johon vesi virtasi varsinkin tulvan aikana ja johon puiden ajautumista pyrittiin kaikin keinoin estämään.
• Rovi
  Moottorialuksen runko.
• Ruoteli
  Ruori, aluksen peräsin.
• Ruuhi
  Eeka, tavallisimmin laudoista tehty tasapohjainen veneen korvike.
• Ruuvisakkeli
  Sakkeli, U:n muotoinen väline esim. silmukoidun teräsköyden yhdistämiseksi ankkuriin.
• Saappaani
  Saapponi, kaplastusta leveämpi ja tukevampi käytävä, jolla tukkilaiset työskentelivät syöttäessään puita uittoruuheen tai pato- tai silta-aukkoon.
• Sahatukki
  Sahattavaksi tarkoitettu mänty- tai kuusitukki.
• Sakkeli
  Ruuvisakkeli, U:n muotoinen väline esim. silmukoidun teräsköyden yhdistämiseksi ankkuriin.
• Saparo
  Kierrejousen muotoinen teräslangan pätkä nippujen/nippusiteiden kiinnitämiseksi vetovaijeriin.
• Sestoa
  Kulkea pölkyn päällä vedessä sauvoimelle meloen.
• Settipato
  Pato, jonka sulkulaitteina ovat ”parrut”.
• Sinkilä
  Aspi, määrly, U:n muotoinen teräslangan pätkä rautalangan ja vaijerin puuhun kiinnittämistä varten.
• Sinkki
  Siima, keluveneen vetoköytenä käytetty teräsvaijeri.
• Sorvitukki
  Vanerin valmistuksessa käytettävä tukki.
• Sulkupuomi
  Kielipuomi, luikkupuomi, vastuuseen kuuluva tai joelle kosken yläpuolelle sijoitettu puomi, jolla säännösteltiin puiden laskua väylään.
• Suoltua
  Pölkkyjen luisuminen esim. puomin alitse kehälautasta tai siteiden alitse nipuista.
• Surrata
  Kiertää jokin kohde köydellä moneen kertaan.
• Syväpuomi
  Puomi, joka siihen tehtyjen erilaisten seinärakenteiden ansiosta estää puiden menon puomin alitse silloinkin, kun puomi on asetettava melko jyrkästi poikkivirtaan.
• Taivaltaa
  Vetää vene kosken ohi tai maakannaksen poikki.
• Tappikelu
  Kelu, sarvikelu, veneen keskelle laakaeroitu, vääntötapeilla varustettu pölkyn pätkä, joka ympärille vetoköysi kiertyy.
• Tavaralajimenetelmä
  Tavaralajimenetelmä on pohjoismaissa yleisin puunkorjuumenetelmä, jossa runko valmistetaan palstalla puutavaralajeiksi eri käyttökohteisiin sopivien mitta- ja laatuvaatimusten mukaan esimerkiksi sahatukeiksi ja kuitupuuksi.
  Lähde: Finnforest
• Tela
  Pinon tai kasan aluspuu, myös veneen aluspuu.
• Teli
  Veslalautan osa, myös jäälautta.
• Teräsjää
  Lujaa yhtenäistä jäätä. Myös vesittämällä saatu luja yhtenäinen jää on teräsjäätä. Teräsjää luetaan kokonaisuudessaan jään teholliseen paksuuteen.
• Tiikka
  (työntötiikka, vetotiikka) keksin työntö- tai vetopiikki.
• Tikkeli
  Puomiin tai puuhun lyötävä metallipiikki, jonka toisessa päässä on lenkki pujotettavaa köyttä varten.
• Tikstaali
  Poola, paaluryhmä, ukko, yksi tai useampi puinen maahan juntattu puomikiinnike.
• Touvi
  Hinausköysi, köysi, jonka välityksellä hinaaja vetää lauttaa tms; pienehköissä hinaajissa käytettiin kuitu- ja muoviköysiä, suuremissa käärme tai teräsköysiä.
• Trukkipurkuohjelma
  Suunnitelma jolla ohjataan puiden uittoonajoa uittopaikoille.
• Tuhto
  Teljo, veneen keula- ja peräistuimet.
• Tukki
  Järeähkö pyöreä puutavara, joka on tarkoitettu jalostettavaksi mekaanisesti työstämällä, esim. sahaamalla, sorvaamalla tai veistämällä.
  Lähde: Puu- ja metsäteknologian peruskäsitteitä ja termejä
• Tukkisuma
  Tiheäksi matoksi esim. vastuuseen kasantuneet puut; myös koko uitettavaa puuerää saatettiin kutsua sumaksi.
• Tumma kohvajää
  Syntynyt tiivistetyn lumen ja veden jäätyessä. Jos tumma kohvajää on jäätynyt kiinni teräsjäähän, voidaan puolet tumman kohvajään paksuudesta laskea mukaan jään teholliseen paksuuteen. Jos kohvajää on vaaleata eli syntynyt lumen sekaisesta vedestä, ei sen paksuutta lueta lainkaan mukaan jään teholliseen paksuuteen.
• Täkkimies
  Kansimies, roppumies, hinaajan tai varppaajan apumies, joka tekee sekalaisia töitä aluksella, mm. huolehtii vetovaijerin ropun kiinnittämisestä ja avaamisesta.
• Täysperävaunu
  Puukuljetuksissa tyypillisimmin ajoneuvoyhdistelmä, jonka vetoauto on vetokytkimellä varustettu kuorma-auto ja perävaunu varsinainen perävaunu.
• Uiton suorittaja
  Organisaatio joka toimittaa uittamisen (Järvi-Suomen Uittoyhdistys ja Perkaus Oy).
• Uitosta vastaava
  Henkilö tai organisaatio, joka vastaa uiton toimittamisesta.
• Uittaja
  Uittopuun omistaja
• Uittohaka
  Keksi, puoshaka, tukkilaisen tärkein käsityökalu.
• Uittolanka
  Laittolanka, kiinnitys- ja sitomistarkoituksiin varsinkin joen laitossa käytetty 3 mm:n rautalanka.
• Uittomerkki
  Puutavarassa oleva omistajan merkki.
• Uittopäällikkö
  Uittoyhdistyksen toimitusjohtaja.
• Uittosääntö
  Tietylle väylälle tai väylänosalle vesilain mukaisesti vahvistetut uittajien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat säännökset.
• Uittoyhdistys
  Puutavaran omistajien muodostama vesilain mukainen yhdistys, jonka tehtävänä on huolehtia uiton toimittamisesta uittosäännöissä määritellyllä tavalla.
• Uittoyksikkö
  Laskennallinen yksikkö, joiden perusteella uittokustannukset yhteis(irto)uitossa jaettiin; uittoyksikkömäärä johdettiin kunkin puutavaralajin tilavuusyksiköstä väylittäin uittohankaluuskertoimia käyttäen.
• Uppotukki
  Hukkutukki, hukkupuu, pohjapuu, pohjatukki, yleisesti käytetty nimitys pohjaan painuneelle puulle.
• Vaneritukki
  Vanerin raaka-aineeksi tarkoitettu tukki.
• Varastopuomi
  Jatkuvaan käyttöön tietyllä alueella tarkoitettu puomi.
• Varpata
  Kuljettaa moottorialukseen kiinnitettynä lauttaa varppivinssin ja -köyden avulla pohjaan heitetyn ankkurin luo.
• Varppaaja
  Konevoimainen alus, jolla vintturin välityksellä vedettiin lauttaa.
• Varppausvintturi
  Varppaajan koneen käyttämä vinssi (pyöritettävä kela).
• Vastuu
  Uittolaite, jonka avulla puut voidaan pysäyttää väylälle.
• Vastuupuomi
  Vaadittavasta lujuudesta riippuen rakanteeltaan hyvin vaihteleva puomi puiden väylälle pysäyttämistä tai kokoamista varten.
• Vesikorvaus
  Selkäkorvaus, väylälle, kariin tai matalikolle tarttunut puuerä.
• Vesilaki
  Vuonna 2011 uudistettu laki (587/2011), jonka 9. luku koskee puutavaran uittoa.
• Vesioikeuslaki
  VOL, 1902 annettu vesilain edeltäjä (31/02).
• Vesivarasto
  Vesivarastolla tarkoitetaan veteen uiton jälkeen jätettävää tai veteen puun laatumuutosten vähentämiseksi pitempiaikaiseen säilytykseen laitettavaa puuta.
• Vetotiikka
  Keksin vetopiikki
• Viirata
  Antaa löysiä, löysätä köyttä kelulta tai vinssiltä esim. jonkin sidoksen avaamiseksi tai köyden kiinnittämiseksi uudelleen, myös lautan ”synnyttämistä” kapeikon läpi on kutsuttu viiraamiseksi.
• Vinssata
  Kiristää tai vetää (teräs)köyttä vintturin avulla.
• Vinssi
  Vintturi, ruonankelu, tappikelun keluveneissä korvaava rautainen, hammasvälistyksellä varustettu käsikäyttöinen laite.
• Vyörytys
  Vieritys, sekaanpano, veteenpano, puiden siirtämistä maalta uittoväylään.
• Vänkäri
  Työkalu raskaiden pölkkyjen kierittämistä varten.
• Yhteisuitto
  Uittoyhdistyksen toimittama eri omistajien puiden uittaminen yhteiseen lukuun.
• Yksityisuitto
  Puutavaranomistajien itse suorittama omien puittensa uitto.