Sanasto

Puun kuoriminen osittain pölkyn pituussuuntaisina juovina. Toimenpide edistää pölkyn kuivamista ja parantaa sen uimiskykyä.

Uittomies, joka hinaajan kipparin apuna tuuraa häntä ruorissa.

Virtaus, mikä esim. joen poukamassa tai karin takana on kääntynyt päävirtaussuunnan vastaiseksi.

viirata, löysätä köyttä kelulta tai vinssiltä esim. jonkin sidoksen avaamiseksi tai köyden kiinnittämiseksi uudelleen, myös lautan ”synnyttämistä” kapeikon läpi on kutsuttu viiraamiseksi.iirata, löysätä köyttä kelulta tai vinssiltä esim. jonkin sidoksen avaamiseksi tai köyden kiinnittämiseksi uudelleen, myös lautan ”synnyttämistä” kapeikon läpi on kutsuttu viiraamiseksi.

Kokin kankimies, kokin apulainen ja lähetti.

Kerralla kanavan sulkuun mahtuva puuerä.

Avo-, kehä- tai rinkilautta, irtopuutavarasta kuljetusta varten koottu, tavallisimmin 70-80 puomin ympäröimä puuerä.

Tietyn puuerän uittaminen erillään muusta sumasta.

Lajittelu, sortteeri, vesialue laitteineen, jossa uitettavana ollut suma lajiteltiin omistajittain ja/tai puutavaralajeittain.

Kuoripuomissa käytetty painoitettu pressu, jonka korkeus on 1 – 1,5 m.

Hilata, raahata, laahata, raskaan taakan siirtämistä ilmaisevia sanoja. Koneellinen haalaus = puhdistus.

Uittohaka, keksi, puoshaka tukkilaisen tärkein käsityökalu.

Melto, litteähkö naula keksien varteen kiinnittämistä varten.

Yleisimmin tyvestä 2-2,5″ vahvuinen, 2,5-4 m mittainen ”kuusikeppi”, myös alumiini- tai muoviputkia oli käytössä hakavarsina varsinkin erotteluilla.

Hampun kuidusta kierretty köysi.

Ravistua Kainuussa, veneen kuivuminen kevätahavassa sellaiseksi, ettei se pidä vettä.

Pukseeri, konevoimalla käyvä alus, jonka veto perustuu potkurin työntövoimaan.

Vetää lauttaa, proomua tms. aluksen potkurin työntövoiman avulla.

Touvi, köysi, jonka välityksellä hinaaja vetää lauttaa tms; pienehkössä hinaajassa käytettiin kuitu- ja muoviköysiä, suuremmissa käärme- tai teräsköysiä.

Suorakaiteen muotoinen vaativissa paikoissa käytetty kiinnike, joka oli salvettu hirsistä kartiomaiseksi ja täytetty kivillä.

Kelo, pystyyn kuivunut ja keloutunut (kuoriutunut) mänty, hyvin kelluva, pitkäikäinen useimpien uittolaitteiden arvokas raaka-aine.

Hukkutukki, uppotukki, pohjapuu, pohjatukki, yleisesti käytetty nimitys pohjaan painuneelle puulle.

Ponttuu, jota on käytetty hukkupuiden nostamiseen ja kuljettamiseen.

Hukkupuu, uppotukki, pohjapuu, pohjatukki, yleisesti käytetty nimitys pohjaan painuneelle puulle.

Ponttuun ja lautan jättäminen tuulen vietäväksi.

Peränajo, rantautuneiden puiden keräys sekä ruuhkien, korvausten ja tilapäisten uittolaitteiden purkaminen niistä irtaantuvien puiden saamiseksi varsinaisen suman mukaan.

Puiden uittaminen yksittäisinä pölkkyinä tai kehälautoissa.

Jorkale Pohjois-Pohjanmaalla, 9 jalan kaivospuupölkky. Pareittain käytetyt pitkät puut, joita pitkin esim. tukkeja vieritettiin veteen.

pino jossa aluspuiden lisäksi on 1,5 – 2 m korkeudessa välialuspuut. Klikkaa ja katso kuva jolupinosta.

Upottaa juntalla paaluja maahan.

Paalujuntta, käsi- tai moottorikäyttöinen laite paalujen maahanupottamista varten.

Tukkijätkä, uittomiehestä varsinkin Pohjois-Suomessa käytetty nimitys, johon ei juuri sisälly negatiivista vivahdetta.

Teräsjään paksuus + puolet tumman kohvajään paksuudesta.

Kiilamainen koroke, jota on käytetty valmiiksi sidotun nipun pudottamisen helpottamiseksi kuorma-auton pankolta.

Raisu juhlinta ja ”irrottelu” uiton päätyttyä.

Täkkimies, roppumies, hinaajan tai varppaajan apumies, joka tekee sekalaisia töitä aluksella, mm. huolehtii vetovaijerin ropun kiinnittämisestä ja avaamisesta.

Tavallisimmin kolmesta rinnakkaisesta tukista myötävirtaan porrastaen ruotareilla sidottu ”käytävä”, jota yleensä käytettiin pato- ja silta-aukkojen yläpuolella tukkilaisten liikkumista ja työskentelyä varten.

Karkupuu, karkuri Satakunta, puomituksen sisältä karannut tai ennen laskulupaa tulvan mukaan lähtenyt puu.

Karkulainen, karkuri Satakunta, puomituksen sisältä karannut tai ennen laskulupaa tulvan mukaan lähtenyt puu.

Kausu, kousu, metallinen (teräs)köysisilmukan vahvistinrengas.

Avo-, kehä- eli rinkilautta, irtopuutavarasta kuljetusta varten koottu, tavallisimmin 70-80 puomin ympäröimä puuerä.

Uittohaka, haka, tukkilaisen tärkein käsityökalu.

Roudan sulamisen, sateiden, suojailman, lumisateen tai muun ilmastotekijän aiheuttama tien alentunut ajokelposuus.

Honka, pystyyn kuivunut ja keloutunut (kuoriutunut) mänty, hyvin kelluva, pitkäikäinen useimpien uittolaitteiden arvokas raaka-aine.

Tappikelu, sarvikelu, veneen keskelle laakaeroitu, vääntötapeilla varustettu pölkyn pätkä, joka ympärille vetoköysi kiertyy.

Keluveneen työntekijä.

Moottorikelu, kätevä Pohjois-Suomi, räkätti Kainuu, pienitehoinen ja -kokoinen avonainen moottorivarppaaja.

Kelun vetoköysi.

Varpata lauttaa tai esim. kiristää ohje- taikka lautan ympäryspuomia keluvenettä käyttäen.

Vene, johon on sijoitettu kelu ankkureineen ja siimoineen ja jota on käytetty pienten lauttojen kuljetukseen lyhyillä matkoilla sekä erilaisiin siirto- ja kiristystehtäviin.

Joilla esim. väylän laitossa ja ruuhkien purussa käytetyssä veneissä oli tavallisimmin kolme työntekijää, joista keulatuhdon haltijaa kutsuttiin keulamieheksi.

Aurinkoinen ja tuulinen sää kevättalvella.

Sulkupuomi, luikkupuomi, vastuuseen kuuluva tai joelle kosken yläpuolelle sijoitettu puomi, jolla säännösteltiin puiden laskua väylään.

Koneistettu laite puiden vedestä nostoa varten.

Perämiehen yötyövuoro hinaajalla tai varppaajalla.

Koplukka, pieni, muutamasta tukista tehty lautta vesillä liikkumista ja työskentelyä varten.

Hyvin uiva puu, joka pitää huonommin uivia puita pinnalla esim. tukkinipussa.

uittoväylin varren taloista uittotyöväen käyttöön varattu majoituspaikka.

Esim. keksiä varteen kiinnitettäessä varren läpi lyödyn hakanaulan taivuttaminen kahteen kertaan ja sen pään upottaminen varren sisään.

Kausu, kaussi, metallinen (teräs)köysisilmuksan vahvistinrengas.

Puumassan valmistukseen tarkoitettu puutavara.
Lähde: Puu- ja metsäteknologian peruskäsitteitä ja termejä

Kuljetustyön määrä, joka saadaan kuljetetun tavaramäärän ja kuljetusmatkan pituuden mukaan (m³ * km = m³km).

Lentojätkä, kulkuspoika, usein Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen tullut koditon kulkuri, joka keväällä ilmestyi uittotyömaille kuten muuttolinnut maaseudulle.

Nippulautta, monikka, nipuista muodostettu lautta.

Määrämittainen teräsköysi, joilla irtoniput yhdistetään nippujonoiksi ja jotka liitetään yhteen lautan vetovaijereiksi.

Paksuhkon teräsköyden ympärille peräkkäin kolmittain, latvat samansuuntaisesti, pultattujen tukien muodostama puomi, jota on käytetty paitsi suurta lujuutta vaativissa paikoissa, myös eräänlaisena syväpuomina.

Yleisimmin käytetty nimitys töihin osallistuvasta työnjohtajan apulaisesta, jolla on komennossaan kymmenkunta tukkilaista.

Lenkki, puomisiteen yleisnimitys.

Lankonki, parista lankusta yhdistetty käytävä esim. halkojen proomuun lastaamista ja siitä purkamista varten.

Välilanssi, laani, pirssi, puutavaran välivarasto maalla tai jäällä.

1. puiden uittaminen sidotuissa lautoissa,
2. ennen vanhaan käytetty, ruotsinkielen yksipuolisesta käännöksestä johtunut uiton yleisnimitys, joka käsitti myös irtouiton.

Uittajista varhemmin käytetty yleisnimitys, joka ei suinkaan liity yksinomaan lauttojen uittoon, vaan on yksipuolinen käännös ruotsinkielestä.

Kytkin, puomisiteen yleisnimitys.

Kulkumies, kulkuspoika, usein Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen tullut koditon kulkuri, joka keväällä ilmestyi uittotyömaille kuten muuttolinnut maaseudulle.

Tehokas hinaaja, joka vetää lauttoja selkävesillä.

Yleisimmin käytetty patenttilenkki, jonka ”lukko” muistuttaa lintua.

Loso, puuponttuun tasoittamiseen käytetty halkaistu ranka.

Karsina, ”lokero”, joita erottelussa oli joka merkille tai merkkiryhmälle ja joihin erotellut puut ohjattiin.

Kielipuomi, sulkupuomi, vastuuseen kuuluva tai joelle kosken yläpuolelle sijoitettu puomi, jolla säännösteltiin puiden laskua väylään.

Volna, aika, jolloin töitä ei ole tarjolla, esim. odotellaan metsä- ja parkkuutöiden jälkeen uittojen alkamista.

Käsikäyttöisen juntan paksu kuituköysi.

Löyssi, työvuoro esim. hinaajalla tai varppaajalla.

Sykkyrälle kiertynyt valmiiksi väännetty närelenkki.

Töiden pysähtyminen esim. erottelutyömaalla sen vuoksi, että jossain työpisteessä hommat eivät suju normaalisti.

Työkalu uittomerkkien tekoa varten; kirveen hamarapuolella saattoi olla ko. uittomerkin muotoinen leikkaava (korkkaava) terä, jolla voitiin lyödä hakkomerkin lisäksi merkki tukin pintaan tai tyssäävä merkki, jolloin merkki lyötiin pölkyn päähän.

Merkkikirvestä vastaava työkalu, jossa sekä hamara- että teräpuolella oli tietty uittomerkki.

Laki metsätuhojen torjunnasta (1087/2013) astui voimaan 2013. Lakia sovelletaan metsässä ilmeneviin metsätuhoihin, terminaali- ja tehdasvarastoihin sekä alueen sijainnista riippumatta puutavaran hakkuupaikkoihin ja välivarastoihin.

Kelumoottori, kätevä Pohjois-Suomi, räkätti Kainuu, pienitehoinen ja -kokoinen avonainen moottorivarppaaja.

Perkka Keski-Suomi, asuntoproomu.

Puomin ympäröimä nippupyräs.

Hara, köyteen yhdistetty koukkupäinen väline jolla naarataan.

Etsiä haraamalla pohjaan pudonnutta tai jäänyttä esinettä.

Poola, rantaan isketty ”tappi” otvan kiinnittämistä varten.

Kiinnittää esim. otva rantaan vetämällä sen pää maalle.

Pato, jonka sulkulaitteina ovat puiset ”parrut”.

Pohjois-Pohjanmaa, keväällä nilan aikaan kuorittu täysin kuoreton puu.

Tukeista, kuitupuusta tai rangoista puristettu tai ladottu ja tavallisimmin rautalangoilla sidottu 15-20 m³:n suuruinen ”paketti”.

Puiden uittaminen nipuiksi sidottuna.

Laiturialue, jossa maakuljetusajoneuvoon lastatut niput voidaan pudottaa tai siirtää veteen.

Käsittää erilaisia nippu-uitossa käytettäviä koneita ja laitteita.

Nippujen sitomiseen useaan kertaan käytettävä kettinki.

Tartuntaleuoilla varustettu vipu nippulankojen kiristämistä varten.

Nipun sitomiseen käytetty 5,5 mm paksu rautalanka, jossa valmiiksi silmukka toisessa päässä nipun sitomista varten.

Koneistettu laite, jolla nippuja nostettaan patojen yli.

Konevoimainen laite tukkien tai kuitupuun niputtamista varten.

Kataja, kuusitukeista esim. erotteluilla yleensä käytetty nimitys, jotta ei tulisi sekaannusta vastaavan lukusanan kanssa.

Närelavi, puomivaula, tiheikössä kasvaneesta kuusenkarahkasta väännetty puomiside.

Puomi, jolla ohjataan puiden kulkua.

Otvo, rantaan nenästetty, naulaan sidottu tai koivukaskella maihin yhdistetty, myötävirtaan vinosti asetettu pitkä tukki puiden ohjaamiseksi väylässä; nopeasti virtaavalla mutkaisella väylänosalla otvia oli asetettava melkein vieri viereen.

Juntta, käsi- tai moottorikäyttöinen laite paalujen maahan upottamista varten.

Poola, tikstaali, ukko, yksi tai useampi puinen maahan juntattu puomikiinnike.

Karttulenkki, yksinkertaisena käytettävä kettinki, jonka toisessa päässä on iso rengas ja toisessa lukitseva poikkipiena.

Osittain upponneen puun yksi monista yleisnimityksistä.

Kelu- tai työveneen nokkamies, jonka paikka oli veneen perätuhdolla.

Hännänajo, rantautuneiden puiden keräys sekä ruuhkien, korvausten ja tilapäisten uittolaitteiden purkaminen niistä irtaantuvien puiden saamiseksi varsinaisen suman mukaan.

Yhdistää puita, lähinnä tukkeja tai rankoja, köysilenkeillä eli siansilmukoilla.

Kuitupuu: Puumassan valmistukseen tarkoitettu puutavara.
Lähde: Puu- ja metsäteknologian peruskäsitteitä ja termejä

Pleissata, plitsata, säistää, jatkaa tai liittää köysiä taikka tehdä silmukoita niiden päihin köyden säikeitä punomalla.

Pitsata, plitsata, säistää, jatkaa tai liittää köysiä taikka tehdä silmukoita niiden päihin köyden säikeita punomalla.

Uppotukki, pohjatukki, hukkupuu, lieko(puu)

Uppotukki, pohjapuu, hukkupuu, lieko(puu)

Pohjaan ankkuroitu koho, jota on käytetty veneiden tai uittolaitteiden kiinnittämiseen.

Lyhytvartinen haka. Haka on koukkumallinen väline, jolla tartutaan esim. puuhun.

Aluksen kannen tai laiturin reunassa oleva ”tolppa”, josta taikka johon alus köydellä kiinnitetään.

Ponttuu, pitkistä tukeista, mieluimmin hongista, tehty 100-200 m2:n lautta, jota käytettiin mies- tai hevosvoimin lauttojen kuljetukseen; ponttuiksi kutsuttiin myös erilaisia teräslevyistä valmistettuja ”laatikkoja”.

Ponttoo, pitkistä tukeista, mieluimmin hongista, tehty 100-200 m2:n lautta, jota käytettiin mies- tai hevosvoimin lauttojen kuljetukseen; ponttuiksi kutsuttiin myös erilaisia teräslevyistä valmistettuja ”laatikkoja”.

Pinotavarapölkky, tavallisimmin kaivospuu.

1. hinaaja, konevoimalla käyvä alus, jonka veto perustuu potkurin työntövoimaan.
2. hinausköysi

Yhdellä akselilla tai telillä varustettu peräajoneuvo. Olellinen osa kuormituksesta kohdistuu vetävään ajoneuvoon.
Lähde: Puu- ja metsäteknologian peruskäsitteitä ja termejä

Yksittäinen molemmista päistään rei’itetty pitkä tukki, joita yhteen sidottuna käytetään lauttojen ympäröimiseen tai puiden kulun ohjaamiseen.

2,5 – 3″:n kaira puominsilmien tekoa varten.

Seiska, pitkä- ja kapealapainen kirves sellaisten puominsilmien tekoa varten, joihin mahtuu moninkertainen närelenkki.

Litka, lenkitetyistä puomeista niiden siirtoa varten surriköysillä sidottu muutaman pölkyn pituinen, leveydeltään vaihteleva ”puomilautta”.

Puomin päähän kairalla tai kirveellä tehty reikä.

Keksi, uittohaka, tukkilaisen tärkein käsityökalu.

Irtotuittoa puroissa (pieni joki).

Välivarasto maalla tai jäällä, johon puita ajetaan odottamaan esim. uiton alkua.

Puun käyttötarkoituksen mukaiset mitta- ja/tai laatuvaatimukset täyttävä puun osa.
Lähde: Puu- ja metsäteknologian peruskäsitteitä ja termejä

Kekkapää, osittain uponnut puu, jonka toinen pää on vielä veden pinnan yläpuolella.

Ploki, väkipyörä, akselilla pyörivä, köysiuralla varaustettu taittopyörä.

Pieni kehälautta.

Pölkkyjen päässä. Varsinaisesti kuitupuun pinotavaran uittomerkkejä, mutta niitä käytettiin myös tukkien merkinnän varmistamiseen.

Utju, huonosti uiva, uppoamaisillaan oleva puu.

Vapaamittainen kuitupuu.

Irtopuiden keruu esim. suurten järvien rannoilta muulloinkin kuin hännänajon yhteydessä.

Koivujen kaato keskikesällä ja karsiminen sekä pölkyttäminen vasta syksyllä vaneritukkien uimiskyvyn parantamiseksi.

Haristua, veneen kuivuminen kevätahavassa sellaiseksi, ettei se pidä vettä.

Passaripoika ponttuulla, 2. mies, joka sahoilla syötti tukit vedestä kuljettimelle, joka vei ne sahaan.

Töveli, hongasta tai muusta hyvin kelluvasta pölkystä tehty kiinnike yhdistämällä pölkky kettingillä ankkurina toimiviin kivipainoihin.

Avolautta, kehälautta, irtopuutavarasta kuljetusta varten koottu, tavallisesti 70-80 puomin ympäröimä puuerä.

Vastatuulen tms. ulkoisen syyn työnteolle aiheuttama keskeytys.

Saaren, saarekkeen tai karin pääväylästä erottama kapea sivuväylä, johon vesi virtasi varsinkin tulvan aikana ja johon puiden ajautumista pyrittiin kaikin keinoin estämään.

Moottorialuksen runko.

Ruori, aluksen peräsin.

Eeka, tavallisimmin laudoista tehty tasapohjainen veneen korvike.

Sakkeli, U:n muotoinen väline esim. silmukoidun teräsköyden yhdistämiseksi ankkuriin.

Saapponi, kaplastusta leveämpi ja tukevampi käytävä, jolla tukkilaiset työskentelivät syöttäessään puita uittoruuheen tai pato- tai silta-aukkoon.

Sahattavaksi tarkoitettu mänty- tai kuusitukki.

Ruuvisakkeli, U:n muotoinen väline esim. silmukoidun teräsköyden yhdistämiseksi ankkuriin.

Kierrejousen muotoinen teräslangan pätkä nippujen/nippusiteiden kiinnitämiseksi vetovaijeriin.

Kulkea pölkyn päällä vedessä sauvoimelle meloen.

Pato, jonka sulkulaitteina ovat ”parrut”.

Aspi, määrly, U:n muotoinen teräslangan pätkä rautalangan ja vaijerin puuhun kiinnittämistä varten.

Siima, keluveneen vetoköytenä käytetty teräsvaijeri.

Vanerin valmistuksessa käytettävä tukki.

Kielipuomi, luikkupuomi, vastuuseen kuuluva tai joelle kosken yläpuolelle sijoitettu puomi, jolla säännösteltiin puiden laskua väylään.

Pölkkyjen luisuminen esim. puomin alitse kehälautasta tai siteiden alitse nipuista.

Kiertää jokin kohde köydellä moneen kertaan.

Puomi, joka siihen tehtyjen erilaisten seinärakenteiden ansiosta estää puiden menon puomin alitse silloinkin, kun puomi on asetettava melko jyrkästi poikkivirtaan.

Vetää vene kosken ohi tai maakannaksen poikki.

Kelu, sarvikelu, veneen keskelle laakaeroitu, vääntötapeilla varustettu pölkyn pätkä, joka ympärille vetoköysi kiertyy.

Tavaralajimenetelmä on pohjoismaissa yleisin puunkorjuumenetelmä, jossa runko valmistetaan palstalla puutavaralajeiksi eri käyttökohteisiin sopivien mitta- ja laatuvaatimusten mukaan esimerkiksi sahatukeiksi ja kuitupuuksi.
Lähde: Finnforest

Pinon tai kasan aluspuu, myös veneen aluspuu.

Veslalautan osa, myös jäälautta.

Lujaa yhtenäistä jäätä. Myös vesittämällä saatu luja yhtenäinen jää on teräsjäätä. Teräsjää luetaan kokonaisuudessaan jään teholliseen paksuuteen.

(työntötiikka, vetotiikka) keksin työntö- tai vetopiikki.

Puomiin tai puuhun lyötävä metallipiikki, jonka toisessa päässä on lenkki pujotettavaa köyttä varten.

Poola, paaluryhmä, ukko, yksi tai useampi puinen maahan juntattu puomikiinnike.

Hinausköysi, köysi, jonka välityksellä hinaaja vetää lauttaa tms; pienehköissä hinaajissa käytettiin kuitu- ja muoviköysiä, suuremissa käärme tai teräsköysiä.

Suunnitelma jolla ohjataan puiden uittoonajoa uittopaikoille.

Teljo, veneen keula- ja peräistuimet.

Järeähkö pyöreä puutavara, joka on tarkoitettu jalostettavaksi mekaanisesti työstämällä, esim. sahaamalla, sorvaamalla tai veistämällä.
Lähde: Puu- ja metsäteknologian peruskäsitteitä ja termejä

Tiheäksi matoksi esim. vastuuseen kasantuneet puut; myös koko uitettavaa puuerää saatettiin kutsua sumaksi.

Syntynyt tiivistetyn lumen ja veden jäätyessä. Jos tumma kohvajää on jäätynyt kiinni teräsjäähän, voidaan puolet tumman kohvajään paksuudesta laskea mukaan jään teholliseen paksuuteen. Jos kohvajää on vaaleata eli syntynyt lumen sekaisesta vedestä, ei sen paksuutta lueta lainkaan mukaan jään teholliseen paksuuteen.

Kansimies, roppumies, hinaajan tai varppaajan apumies, joka tekee sekalaisia töitä aluksella, mm. huolehtii vetovaijerin ropun kiinnittämisestä ja avaamisesta.

Puukuljetuksissa tyypillisimmin ajoneuvoyhdistelmä, jonka vetoauto on vetokytkimellä varustettu kuorma-auto ja perävaunu varsinainen perävaunu.

Organisaatio joka toimittaa uittamisen (Järvi-Suomen Uittoyhdistys ja Perkaus Oy).

Henkilö tai organisaatio, joka vastaa uiton toimittamisesta.

Uittopuun omistaja

Keksi, puoshaka, tukkilaisen tärkein käsityökalu.

Laittolanka, kiinnitys- ja sitomistarkoituksiin varsinkin joen laitossa käytetty 3 mm:n rautalanka.

Puutavarassa oleva omistajan merkki.

Uittoyhdistyksen toimitusjohtaja.

Tietylle väylälle tai väylänosalle vesilain mukaisesti vahvistetut uittajien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat säännökset.

Puutavaran omistajien muodostama vesilain mukainen yhdistys, jonka tehtävänä on huolehtia uiton toimittamisesta uittosäännöissä määritellyllä tavalla.

Laskennallinen yksikkö, joiden perusteella uittokustannukset yhteis(irto)uitossa jaettiin; uittoyksikkömäärä johdettiin kunkin puutavaralajin tilavuusyksiköstä väylittäin uittohankaluuskertoimia käyttäen.

Hukkutukki, hukkupuu, pohjapuu, pohjatukki, yleisesti käytetty nimitys pohjaan painuneelle puulle.

Vanerin raaka-aineeksi tarkoitettu tukki.

Jatkuvaan käyttöön tietyllä alueella tarkoitettu puomi.

Kuljettaa moottorialukseen kiinnitettynä lauttaa varppivinssin ja -köyden avulla pohjaan heitetyn ankkurin luo.

Konevoimainen alus, jolla vintturin välityksellä vedettiin lauttaa.

Varppaajan koneen käyttämä vinssi (pyöritettävä kela).

Uittolaite, jonka avulla puut voidaan pysäyttää väylälle.

Vaadittavasta lujuudesta riippuen rakanteeltaan hyvin vaihteleva puomi puiden väylälle pysäyttämistä tai kokoamista varten.

Selkäkorvaus, väylälle, kariin tai matalikolle tarttunut puuerä.

Vuonna 2011 uudistettu laki (587/2011), jonka 9. luku koskee puutavaran uittoa.

VOL, 1902 annettu vesilain edeltäjä (31/02).

Vesivarastolla tarkoitetaan veteen uiton jälkeen jätettävää tai veteen puun laatumuutosten vähentämiseksi pitempiaikaiseen säilytykseen laitettavaa puuta.

Keksin vetopiikki

Antaa löysiä, löysätä köyttä kelulta tai vinssiltä esim. jonkin sidoksen avaamiseksi tai köyden kiinnittämiseksi uudelleen, myös lautan ”synnyttämistä” kapeikon läpi on kutsuttu viiraamiseksi.

Kiristää tai vetää (teräs)köyttä vintturin avulla.

Vintturi, ruonankelu, tappikelun keluveneissä korvaava rautainen, hammasvälistyksellä varustettu käsikäyttöinen laite.

Vieritys, sekaanpano, veteenpano, puiden siirtämistä maalta uittoväylään.

Työkalu raskaiden pölkkyjen kierittämistä varten.

Uittoyhdistyksen toimittama eri omistajien puiden uittaminen yhteiseen lukuun.

Puutavaranomistajien itse suorittama omien puittensa uitto.