Uitto-opas

Metsätehon opas

  • Ohjeet autonkuljettajille
  • Videot
  • Sanasto
  • Oppaan tekijät
  • Sivukartta
  • Johdanto
    • Uitto kaukokuljetusmuotona
    • Uiton kilpailukykytekijät
    • Toimijat ja sidosryhmät
    • Uittoa koskeva lainsäädäntö
  • Turvallisuus
  • Uiton valmistelu
    • Puun uimiskyky
    • Työnjako ja vastuut
    • Mittaus ja alkukuljetus
  • Infrastruktuuri
    • Kartta uittopaikoista
    • Uittopaikka
    • Uittopaikan vesialueet
    • Kanavat
  • Niputus ja veteensiirto
    • Puutavaranippujen sitominen
    • Nipun siirto veteen
    • Uimiskyvyttömät niput
  • Lautanteko
    • Nippujen lajittelu
    • Nippujen yhdistäminen
    • Lautan kokoaminen ja lukeminen
  • Hinaus
    • Kalusto ja hinaus
    • Sulutukset
    • Uittopuun terminaalikäsittely
Edellinen - Uittovideot
Seuraava - Oppaan tekijät

Sanasto

Sanasto on pääasiassa vanhaa uittosanastoa, joten sanasto sisältää termejä ja kuvauksia tilanteista, jotka eivät ole enää aktiivisesti käytössä.

  • Aisata

    Puun kuoriminen osittain pölkyn pituussuuntaisina juovina. Toimenpide edistää pölkyn kuivamista ja parantaa sen uimiskykyä.

  • Ajomies

    Uittomies, joka hinaajan kipparin apuna tuuraa häntä ruorissa.

  • Akanvirta

    Virtaus, mikä esim. joen poukamassa tai karin takana on kääntynyt päävirtaussuunnan vastaiseksi.

  • Antaa löysiä

    viirata, löysätä köyttä kelulta tai vinssiltä esim. jonkin sidoksen avaamiseksi tai köyden kiinnittämiseksi uudelleen, myös lautan ”synnyttämistä” kapeikon läpi on kutsuttu viiraamiseksi.iirata, löysätä köyttä kelulta tai vinssiltä esim. jonkin sidoksen avaamiseksi tai köyden kiinnittämiseksi uudelleen, myös lautan ”synnyttämistä” kapeikon läpi on kutsuttu viiraamiseksi.

  • Apupoika

    Kokin kankimies, kokin apulainen ja lähetti.

  • Avaus

    Kerralla kanavan sulkuun mahtuva puuerä.

  • Avolautta

    Avo-, kehä- tai rinkilautta, irtopuutavarasta kuljetusta varten koottu, tavallisimmin 70-80 puomin ympäröimä puuerä.

  • Erillisuitto

    Tietyn puuerän uittaminen erillään muusta sumasta.

  • Erottelu

    Lajittelu, sortteeri, vesialue laitteineen, jossa uitettavana ollut suma lajiteltiin omistajittain ja/tai puutavaralajeittain.

  • Eväseinämä

    Kuoripuomissa käytetty painoitettu pressu, jonka korkeus on 1 – 1,5 m.

  • Haalata

    Hilata, raahata, laahata, raskaan taakan siirtämistä ilmaisevia sanoja. Koneellinen haalaus = puhdistus.

  • Haka

    Uittohaka, keksi, puoshaka tukkilaisen tärkein käsityökalu.

  • Hakanaula

    Melto, litteähkö naula keksien varteen kiinnittämistä varten.

  • Hakavarsi

    Yleisimmin tyvestä 2-2,5″ vahvuinen, 2,5-4 m mittainen ”kuusikeppi”, myös alumiini- tai muoviputkia oli käytössä hakavarsina varsinkin erotteluilla.

  • Hamppuköysi

    Hampun kuidusta kierretty köysi.

  • Haristua

    Ravistua Kainuussa, veneen kuivuminen kevätahavassa sellaiseksi, ettei se pidä vettä.

  • Hinaaja

    Pukseeri, konevoimalla käyvä alus, jonka veto perustuu potkurin työntövoimaan.

  • Hinata

    Vetää lauttaa, proomua tms. aluksen potkurin työntövoiman avulla.

  • Hinausköysi

    Touvi, köysi, jonka välityksellä hinaaja vetää lauttaa tms; pienehkössä hinaajassa käytettiin kuitu- ja muoviköysiä, suuremmissa käärme- tai teräsköysiä.

  • Hirsiarkku

    Suorakaiteen muotoinen vaativissa paikoissa käytetty kiinnike, joka oli salvettu hirsistä kartiomaiseksi ja täytetty kivillä.

  • Honka

    Kelo, pystyyn kuivunut ja keloutunut (kuoriutunut) mänty, hyvin kelluva, pitkäikäinen useimpien uittolaitteiden arvokas raaka-aine.

  • Hukkupuu

    Hukkutukki, uppotukki, pohjapuu, pohjatukki, yleisesti käytetty nimitys pohjaan painuneelle puulle.

  • Hukkupuuponttuu

    Ponttuu, jota on käytetty hukkupuiden nostamiseen ja kuljettamiseen.

  • Hukkutukki

    Hukkupuu, uppotukki, pohjapuu, pohjatukki, yleisesti käytetty nimitys pohjaan painuneelle puulle.

  • Humpaaminen

    Ponttuun ja lautan jättäminen tuulen vietäväksi.

  • Hännänajo

    Peränajo, rantautuneiden puiden keräys sekä ruuhkien, korvausten ja tilapäisten uittolaitteiden purkaminen niistä irtaantuvien puiden saamiseksi varsinaisen suman mukaan.

  • Irtouitto

    Puiden uittaminen yksittäisinä pölkkyinä tai kehälautoissa.

  • Jolu

    Jorkale Pohjois-Pohjanmaalla, 9 jalan kaivospuupölkky. Pareittain käytetyt pitkät puut, joita pitkin esim. tukkeja vieritettiin veteen.

  • Jolupino

    pino jossa aluspuiden lisäksi on 1,5 – 2 m korkeudessa välialuspuut. Klikkaa ja katso kuva jolupinosta.

    Jolupino

  • Juntata

    Upottaa juntalla paaluja maahan.

  • Juntta

    Paalujuntta, käsi- tai moottorikäyttöinen laite paalujen maahanupottamista varten.

  • Jätkä

    Tukkijätkä, uittomiehestä varsinkin Pohjois-Suomessa käytetty nimitys, johon ei juuri sisälly negatiivista vivahdetta.

  • Jään tehollinen paksuus

    Teräsjään paksuus + puolet tumman kohvajään paksuudesta.

  • Kallistuskoroke

    Kiilamainen koroke, jota on käytetty valmiiksi sidotun nipun pudottamisen helpottamiseksi kuorma-auton pankolta.

  • Kanginpesijäiset

    Raisu juhlinta ja ”irrottelu” uiton päätyttyä.

  • Kansimies

    Täkkimies, roppumies, hinaajan tai varppaajan apumies, joka tekee sekalaisia töitä aluksella, mm. huolehtii vetovaijerin ropun kiinnittämisestä ja avaamisesta.

  • Kaplastus

    Tavallisimmin kolmesta rinnakkaisesta tukista myötävirtaan porrastaen ruotareilla sidottu ”käytävä”, jota yleensä käytettiin pato- ja silta-aukkojen yläpuolella tukkilaisten liikkumista ja työskentelyä varten.

  • Karkulainen

    Karkupuu, karkuri Satakunta, puomituksen sisältä karannut tai ennen laskulupaa tulvan mukaan lähtenyt puu.

  • Karkupuu

    Karkulainen, karkuri Satakunta, puomituksen sisältä karannut tai ennen laskulupaa tulvan mukaan lähtenyt puu.

  • Kaussi

    Kausu, kousu, metallinen (teräs)köysisilmukan vahvistinrengas.

  • Kehälautta

    Avo-, kehä- eli rinkilautta, irtopuutavarasta kuljetusta varten koottu, tavallisimmin 70-80 puomin ympäröimä puuerä.

  • Keksi

    Uittohaka, haka, tukkilaisen tärkein käsityökalu.

  • Kelirikko

    Roudan sulamisen, sateiden, suojailman, lumisateen tai muun ilmastotekijän aiheuttama tien alentunut ajokelposuus.

  • Kelo

    Honka, pystyyn kuivunut ja keloutunut (kuoriutunut) mänty, hyvin kelluva, pitkäikäinen useimpien uittolaitteiden arvokas raaka-aine.

  • Kelu

    Tappikelu, sarvikelu, veneen keskelle laakaeroitu, vääntötapeilla varustettu pölkyn pätkä, joka ympärille vetoköysi kiertyy.

  • Kelumies

    Keluveneen työntekijä.

  • Kelumoottori

    Moottorikelu, kätevä Pohjois-Suomi, räkätti Kainuu, pienitehoinen ja -kokoinen avonainen moottorivarppaaja.

  • Kelusiima

    Kelun vetoköysi.

  • Keluta

    Varpata lauttaa tai esim. kiristää ohje- taikka lautan ympäryspuomia keluvenettä käyttäen.

  • Keluvene

    Vene, johon on sijoitettu kelu ankkureineen ja siimoineen ja jota on käytetty pienten lauttojen kuljetukseen lyhyillä matkoilla sekä erilaisiin siirto- ja kiristystehtäviin.

  • Keulamies

    Joilla esim. väylän laitossa ja ruuhkien purussa käytetyssä veneissä oli tavallisimmin kolme työntekijää, joista keulatuhdon haltijaa kutsuttiin keulamieheksi.

  • Kevätahava

    Aurinkoinen ja tuulinen sää kevättalvella.

  • Kielipuomi

    Sulkupuomi, luikkupuomi, vastuuseen kuuluva tai joelle kosken yläpuolelle sijoitettu puomi, jolla säännösteltiin puiden laskua väylään.

  • Kiramo

    Koneistettu laite puiden vedestä nostoa varten.

  • Koiravahti

    Perämiehen yötyövuoro hinaajalla tai varppaajalla.

  • Kopukka

    Koplukka, pieni, muutamasta tukista tehty lautta vesillä liikkumista ja työskentelyä varten.

  • Korkkipuu

    Hyvin uiva puu, joka pitää huonommin uivia puita pinnalla esim. tukkinipussa.

  • Kortteeri

    uittoväylin varren taloista uittotyöväen käyttöön varattu majoituspaikka.

  • Kotkata

    Esim. keksiä varteen kiinnitettäessä varren läpi lyödyn hakanaulan taivuttaminen kahteen kertaan ja sen pään upottaminen varren sisään.

  • Kousu

    Kausu, kaussi, metallinen (teräs)köysisilmuksan vahvistinrengas.

  • Kuitupuu

    Puumassan valmistukseen tarkoitettu puutavara.
    Lähde: Puu- ja metsäteknologian peruskäsitteitä ja termejä

  • Kuljetussuorite

    Kuljetustyön määrä, joka saadaan kuljetetun tavaramäärän ja kuljetusmatkan pituuden mukaan (m3 * km = m3km).

  • Kulkumies

    Lentojätkä, kulkuspoika, usein Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen tullut koditon kulkuri, joka keväällä ilmestyi uittotyömaille kuten muuttolinnut maaseudulle.

  • Kuorma

    Nippulautta, monikka, nipuista muodostettu lautta.

  • Kuormavaijeri

    Määrämittainen teräsköysi, joilla irtoniput yhdistetään nippujonoiksi ja jotka liitetään yhteen lautan vetovaijereiksi.

  • Kupopuomi

    Paksuhkon teräsköyden ympärille peräkkäin kolmittain, latvat samansuuntaisesti, pultattujen tukien muodostama puomi, jota on käytetty paitsi suurta lujuutta vaativissa paikoissa, myös eräänlaisena syväpuomina.

  • Kymppi

    Yleisimmin käytetty nimitys töihin osallistuvasta työnjohtajan apulaisesta, jolla on komennossaan kymmenkunta tukkilaista.

  • Kytkin

    Lenkki, puomisiteen yleisnimitys.

  • Laakonki

    Lankonki, parista lankusta yhdistetty käytävä esim. halkojen proomuun lastaamista ja siitä purkamista varten.

  • Lanssi

    Välilanssi, laani, pirssi, puutavaran välivarasto maalla tai jäällä.

  • Lauttaus
    1. puiden uittaminen sidotuissa lautoissa,
    2. ennen vanhaan käytetty, ruotsinkielen yksipuolisesta käännöksestä johtunut uiton yleisnimitys, joka käsitti myös irtouiton.
  • Lautturi

    Uittajista varhemmin käytetty yleisnimitys, joka ei suinkaan liity yksinomaan lauttojen uittoon, vaan on yksipuolinen käännös ruotsinkielestä.

  • Lenkki

    Kytkin, puomisiteen yleisnimitys.

  • Lentojätkä

    Kulkumies, kulkuspoika, usein Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen tullut koditon kulkuri, joka keväällä ilmestyi uittotyömaille kuten muuttolinnut maaseudulle.

  • Linjahinaaja

    Tehokas hinaaja, joka vetää lauttoja selkävesillä.

  • Lintulenkki

    Yleisimmin käytetty patenttilenkki, jonka ”lukko” muistuttaa lintua.

  • Loma

    Loso, puuponttuun tasoittamiseen käytetty halkaistu ranka.

  • Luikku

    Karsina, ”lokero”, joita erottelussa oli joka merkille tai merkkiryhmälle ja joihin erotellut puut ohjattiin.

  • Luikkupuomi

    Kielipuomi, sulkupuomi, vastuuseen kuuluva tai joelle kosken yläpuolelle sijoitettu puomi, jolla säännösteltiin puiden laskua väylään.

  • Luppoaika

    Volna, aika, jolloin töitä ei ole tarjolla, esim. odotellaan metsä- ja parkkuutöiden jälkeen uittojen alkamista.

  • Löpö

    Käsikäyttöisen juntan paksu kuituköysi.

  • Löysi

    Löyssi, työvuoro esim. hinaajalla tai varppaajalla.

  • Makkara

    Sykkyrälle kiertynyt valmiiksi väännetty närelenkki.

  • Mennä tupelle

    Töiden pysähtyminen esim. erottelutyömaalla sen vuoksi, että jossain työpisteessä hommat eivät suju normaalisti.

  • Merkkikirves

    Työkalu uittomerkkien tekoa varten; kirveen hamarapuolella saattoi olla ko. uittomerkin muotoinen leikkaava (korkkaava) terä, jolla voitiin lyödä hakkomerkin lisäksi merkki tukin pintaan tai tyssäävä merkki, jolloin merkki lyötiin pölkyn päähän.

  • Merkkivasara

    Merkkikirvestä vastaava työkalu, jossa sekä hamara- että teräpuolella oli tietty uittomerkki.

  • Metsätuholaki

    Laki metsätuhojen torjunnasta (1087/2013) astui voimaan 2013. Lakia sovelletaan metsässä ilmeneviin metsätuhoihin, terminaali- ja tehdasvarastoihin sekä alueen sijainnista riippumatta puutavaran hakkuupaikkoihin ja välivarastoihin.

  • Moottorikelu

    Kelumoottori, kätevä Pohjois-Suomi, räkätti Kainuu, pienitehoinen ja -kokoinen avonainen moottorivarppaaja.

  • Morkku

    Perkka Keski-Suomi, asuntoproomu.

  • Mullikka

    Puomin ympäröimä nippupyräs.

  • Naara

    Hara, köyteen yhdistetty koukkupäinen väline jolla naarataan.

  • Naarata

    Etsiä haraamalla pohjaan pudonnutta tai jäänyttä esinettä.

  • Naula

    Poola, rantaan isketty ”tappi” otvan kiinnittämistä varten.

  • Nenästää

    Kiinnittää esim. otva rantaan vetämällä sen pää maalle.

  • Neulapato

    Pato, jonka sulkulaitteina ovat puiset ”parrut”.

  • Nilapuu

    Pohjois-Pohjanmaa, keväällä nilan aikaan kuorittu täysin kuoreton puu.

  • Nippu

    Tukeista, kuitupuusta tai rangoista puristettu tai ladottu ja tavallisimmin rautalangoilla sidottu 15-20 m3:n suuruinen ”paketti”.

  • Nippu-uitto

    Puiden uittaminen nipuiksi sidottuna.

  • Nippujen pudotuspaikka

    Laiturialue, jossa maakuljetusajoneuvoon lastatut niput voidaan pudottaa tai siirtää veteen.

  • Nippukalusto

    Käsittää erilaisia nippu-uitossa käytettäviä koneita ja laitteita.

  • Nippukettinki

    Nippujen sitomiseen useaan kertaan käytettävä kettinki.

  • Nippulangan kiristäjä

    Tartuntaleuoilla varustettu vipu nippulankojen kiristämistä varten.

  • Nippulanka

    Nipun sitomiseen käytetty 5,5 mm paksu rautalanka, jossa valmiiksi silmukka toisessa päässä nipun sitomista varten.

  • Nippunosturi

    Koneistettu laite, jolla nippuja nostettaan patojen yli.

  • Niputuskone

    Konevoimainen laite tukkien tai kuitupuun niputtamista varten.

  • Näre

    Kataja, kuusitukeista esim. erotteluilla yleensä käytetty nimitys, jotta ei tulisi sekaannusta vastaavan lukusanan kanssa.

  • Närelenkki

    Närelavi, puomivaula, tiheikössä kasvaneesta kuusenkarahkasta väännetty puomiside.

  • Ohjepuomi

    Puomi, jolla ohjataan puiden kulkua.

  • Otva

    Otvo, rantaan nenästetty, naulaan sidottu tai koivukaskella maihin yhdistetty, myötävirtaan vinosti asetettu pitkä tukki puiden ohjaamiseksi väylässä; nopeasti virtaavalla mutkaisella väylänosalla otvia oli asetettava melkein vieri viereen.

  • Paalujuntta

    Juntta, käsi- tai moottorikäyttöinen laite paalujen maahan upottamista varten.

  • Paaluryhmä

    Poola, tikstaali, ukko, yksi tai useampi puinen maahan juntattu puomikiinnike.

  • Palikkalenkki

    Karttulenkki, yksinkertaisena käytettävä kettinki, jonka toisessa päässä on iso rengas ja toisessa lukitseva poikkipiena.

  • Pappi(tukki)

    Osittain upponneen puun yksi monista yleisnimityksistä.

  • Perämies

    Kelu- tai työveneen nokkamies, jonka paikka oli veneen perätuhdolla.

  • Peränajo

    Hännänajo, rantautuneiden puiden keräys sekä ruuhkien, korvausten ja tilapäisten uittolaitteiden purkaminen niistä irtaantuvien puiden saamiseksi varsinaisen suman mukaan.

  • Petlata

    Yhdistää puita, lähinnä tukkeja tai rankoja, köysilenkeillä eli siansilmukoilla.

  • Pinotavara

    Kuitupuu: Puumassan valmistukseen tarkoitettu puutavara.
    Lähde: Puu- ja metsäteknologian peruskäsitteitä ja termejä

  • Pitsata

    Pleissata, plitsata, säistää, jatkaa tai liittää köysiä taikka tehdä silmukoita niiden päihin köyden säikeitä punomalla.

  • Pleissata

    Pitsata, plitsata, säistää, jatkaa tai liittää köysiä taikka tehdä silmukoita niiden päihin köyden säikeita punomalla.

  • Pohjapuu

    Uppotukki, pohjatukki, hukkupuu, lieko(puu)

  • Pohjatukki

    Uppotukki, pohjapuu, hukkupuu, lieko(puu)

  • Poiju

    Pohjaan ankkuroitu koho, jota on käytetty veneiden tai uittolaitteiden kiinnittämiseen.

  • Pokara

    Lyhytvartinen haka. Haka on koukkumallinen väline, jolla tartutaan esim. puuhun.

  • Pollari

    Aluksen kannen tai laiturin reunassa oleva ”tolppa”, josta taikka johon alus köydellä kiinnitetään.

  • Ponttoo

    Ponttuu, pitkistä tukeista, mieluimmin hongista, tehty 100-200 m2:n lautta, jota käytettiin mies- tai hevosvoimin lauttojen kuljetukseen; ponttuiksi kutsuttiin myös erilaisia teräslevyistä valmistettuja ”laatikkoja”.

  • Ponttuu

    Ponttoo, pitkistä tukeista, mieluimmin hongista, tehty 100-200 m2:n lautta, jota käytettiin mies- tai hevosvoimin lauttojen kuljetukseen; ponttuiksi kutsuttiin myös erilaisia teräslevyistä valmistettuja ”laatikkoja”.

  • Propsi

    Pinotavarapölkky, tavallisimmin kaivospuu.

  • Pukseeri
    1. hinaaja, konevoimalla käyvä alus, jonka veto perustuu potkurin työntövoimaan.
    2. hinausköysi
  • Puoliperävaunu

    Yhdellä akselilla tai telillä varustettu peräajoneuvo. Olellinen osa kuormituksesta kohdistuu vetävään ajoneuvoon.
    Lähde: Puu- ja metsäteknologian peruskäsitteitä ja termejä

  • Puomi

    Yksittäinen molemmista päistään rei’itetty pitkä tukki, joita yhteen sidottuna käytetään lauttojen ympäröimiseen tai puiden kulun ohjaamiseen.

  • Puomikaira

    2,5 – 3″:n kaira puominsilmien tekoa varten.

  • Puomikirves

    Seiska, pitkä- ja kapealapainen kirves sellaisten puominsilmien tekoa varten, joihin mahtuu moninkertainen närelenkki.

  • Puomilitka

    Litka, lenkitetyistä puomeista niiden siirtoa varten surriköysillä sidottu muutaman pölkyn pituinen, leveydeltään vaihteleva ”puomilautta”.

  • Puominsilmä

    Puomin päähän kairalla tai kirveellä tehty reikä.

  • Puoshaka

    Keksi, uittohaka, tukkilaisen tärkein käsityökalu.

  • Purouitto

    Irtotuittoa puroissa (pieni joki).

  • Puskurivarasto

    Välivarasto maalla tai jäällä, johon puita ajetaan odottamaan esim. uiton alkua.

  • Puutavaralaji

    Puun käyttötarkoituksen mukaiset mitta- ja/tai laatuvaatimukset täyttävä puun osa.
    Lähde: Puu- ja metsäteknologian peruskäsitteitä ja termejä

  • Pylkkäri

    Kekkapää, osittain uponnut puu, jonka toinen pää on vielä veden pinnan yläpuolella.

  • Pylpyrä

    Ploki, väkipyörä, akselilla pyörivä, köysiuralla varaustettu taittopyörä.

  • Pyräs

    Pieni kehälautta.

  • Päämerkki

    Pölkkyjen päässä. Varsinaisesti kuitupuun pinotavaran uittomerkkejä, mutta niitä käytettiin myös tukkien merkinnän varmistamiseen.

  • Rampa(puu)

    Utju, huonosti uiva, uppoamaisillaan oleva puu.

  • Ranka

    Vapaamittainen kuitupuu.

  • Rannankeruu

    Irtopuiden keruu esim. suurten järvien rannoilta muulloinkin kuin hännänajon yhteydessä.

  • Rasiinkaato

    Koivujen kaato keskikesällä ja karsiminen sekä pölkyttäminen vasta syksyllä vaneritukkien uimiskyvyn parantamiseksi.

  • Ravistua

    Haristua, veneen kuivuminen kevätahavassa sellaiseksi, ettei se pidä vettä.

  • Repsikka

    Passaripoika ponttuulla, 2. mies, joka sahoilla syötti tukit vedestä kuljettimelle, joka vei ne sahaan.

  • Riippakiinnike, riippapollari

    Töveli, hongasta tai muusta hyvin kelluvasta pölkystä tehty kiinnike yhdistämällä pölkky kettingillä ankkurina toimiviin kivipainoihin.

  • Rinkilautta

    Avolautta, kehälautta, irtopuutavarasta kuljetusta varten koottu, tavallisesti 70-80 puomin ympäröimä puuerä.

  • Rokuli

    Vastatuulen tms. ulkoisen syyn työnteolle aiheuttama keskeytys.

  • Rosvohotu

    Saaren, saarekkeen tai karin pääväylästä erottama kapea sivuväylä, johon vesi virtasi varsinkin tulvan aikana ja johon puiden ajautumista pyrittiin kaikin keinoin estämään.

  • Rovi

    Moottorialuksen runko.

  • Ruoteli

    Ruori, aluksen peräsin.

  • Ruuhi

    Eeka, tavallisimmin laudoista tehty tasapohjainen veneen korvike.

  • Ruuvisakkeli

    Sakkeli, U:n muotoinen väline esim. silmukoidun teräsköyden yhdistämiseksi ankkuriin.

  • Saappaani

    Saapponi, kaplastusta leveämpi ja tukevampi käytävä, jolla tukkilaiset työskentelivät syöttäessään puita uittoruuheen tai pato- tai silta-aukkoon.

  • Sahatukki

    Sahattavaksi tarkoitettu mänty- tai kuusitukki.

  • Sakkeli

    Ruuvisakkeli, U:n muotoinen väline esim. silmukoidun teräsköyden yhdistämiseksi ankkuriin.

  • Saparo

    Kierrejousen muotoinen teräslangan pätkä nippujen/nippusiteiden kiinnitämiseksi vetovaijeriin.

  • Sestoa

    Kulkea pölkyn päällä vedessä sauvoimelle meloen.

  • Settipato

    Pato, jonka sulkulaitteina ovat ”parrut”.

  • Sinkilä

    Aspi, määrly, U:n muotoinen teräslangan pätkä rautalangan ja vaijerin puuhun kiinnittämistä varten.

  • Sinkki

    Siima, keluveneen vetoköytenä käytetty teräsvaijeri.

  • Sorvitukki

    Vanerin valmistuksessa käytettävä tukki.

  • Sulkupuomi

    Kielipuomi, luikkupuomi, vastuuseen kuuluva tai joelle kosken yläpuolelle sijoitettu puomi, jolla säännösteltiin puiden laskua väylään.

  • Suoltua

    Pölkkyjen luisuminen esim. puomin alitse kehälautasta tai siteiden alitse nipuista.

  • Surrata

    Kiertää jokin kohde köydellä moneen kertaan.

  • Syväpuomi

    Puomi, joka siihen tehtyjen erilaisten seinärakenteiden ansiosta estää puiden menon puomin alitse silloinkin, kun puomi on asetettava melko jyrkästi poikkivirtaan.

  • Taivaltaa

    Vetää vene kosken ohi tai maakannaksen poikki.

  • Tappikelu

    Kelu, sarvikelu, veneen keskelle laakaeroitu, vääntötapeilla varustettu pölkyn pätkä, joka ympärille vetoköysi kiertyy.

  • Tavaralajimenetelmä

    Tavaralajimenetelmä on pohjoismaissa yleisin puunkorjuumenetelmä, jossa runko valmistetaan palstalla puutavaralajeiksi eri käyttökohteisiin sopivien mitta- ja laatuvaatimusten mukaan esimerkiksi sahatukeiksi ja kuitupuuksi.
    Lähde: Finnforest

  • Tela

    Pinon tai kasan aluspuu, myös veneen aluspuu.

  • Teli

    Veslalautan osa, myös jäälautta.

  • Teräsjää

    Lujaa yhtenäistä jäätä. Myös vesittämällä saatu luja yhtenäinen jää on teräsjäätä. Teräsjää luetaan kokonaisuudessaan jään teholliseen paksuuteen.

  • Tiikka

    (työntötiikka, vetotiikka) keksin työntö- tai vetopiikki.

  • Tikkeli

    Puomiin tai puuhun lyötävä metallipiikki, jonka toisessa päässä on lenkki pujotettavaa köyttä varten.

  • Tikstaali

    Poola, paaluryhmä, ukko, yksi tai useampi puinen maahan juntattu puomikiinnike.

  • Touvi

    Hinausköysi, köysi, jonka välityksellä hinaaja vetää lauttaa tms; pienehköissä hinaajissa käytettiin kuitu- ja muoviköysiä, suuremissa käärme tai teräsköysiä.

  • Trukkipurkuohjelma

    Suunnitelma jolla ohjataan puiden uittoonajoa pudotuspaikoille.

  • Tuhto

    Teljo, veneen keula- ja peräistuimet.

  • Tukki

    Järeähkö pyöreä puutavara, joka on tarkoitettu jalostettavaksi mekaanisesti työstämällä, esim. sahaamalla, sorvaamalla tai veistämällä.
    Lähde: Puu- ja metsäteknologian peruskäsitteitä ja termejä

  • Tukkisuma

    Tiheäksi matoksi esim. vastuuseen kasantuneet puut; myös koko uitettavaa puuerää saatettiin kutsua sumaksi.

  • Tumma Kohvajää

    Syntynyt tiivistetyn lumen ja veden jäätyessä. Jos tumma kohvajää on jäätynyt kiinni teräsjäähän, voidaan puolet tumman kohvajään paksuudesta laskea mukaan jään teholliseen paksuuteen. Jos kohvajää on vaaleata eli syntynyt lumen sekaisesta vedestä, ei sen paksuutta lueta lainkaan mukaan jään teholliseen paksuuteen.

  • Täkkimies

    Kansimies, roppumies, hinaajan tai varppaajan apumies, joka tekee sekalaisia töitä aluksella, mm. huolehtii vetovaijerin ropun kiinnittämisestä ja avaamisesta.

  • Täysperävaunu

    Puukuljetuksissa tyypillisimmin ajoneuvoyhdistelmä, jonka vetoauto on vetokytkimellä varustettu kuorma-auto ja perävaunu varsinainen perävaunu.

  • Uiton suorittaja

    Organisaatio joka toimittaa uittamisen (Järvi-Suomen Uittoyhdistys ja Perkaus Oy).

  • Uitosta vastaava

    Henkilö tai organisaatio, joka vastaa uiton toimittamisesta.

  • Uittaja

    Uittopuun omistaja

  • Uittohaka

    Keksi, puoshaka, tukkilaisen tärkein käsityökalu.

  • Uittolanka

    Laittolanka, kiinnitys- ja sitomistarkoituksiin varsinkin joen laitossa käytetty 3 mm:n rautalanka.

  • Uittomerkki

    Puutavarassa oleva omistajan merkki.

  • Uittopäällikkö

    Uittoyhdistyksen toimitusjohtaja.

  • Uittosääntö

    Tietylle väylälle tai väylänosalle vesilain mukaisesti vahvistetut uittajien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat säännökset.

  • Uittoyhdistys

    Puutavaran omistajien muodostama vesilain mukainen yhdistys, jonka tehtävänä on huolehtia uiton toimittamisesta uittosäännöissä määritellyllä tavalla.

  • Uittoyksikkö

    Laskennallinen yksikkö, joiden perusteella uittokustannukset yhteis(irto)uitossa jaettiin; uittoyksikkömäärä johdettiin kunkin puutavaralajin tilavuusyksiköstä väylittäin uittohankaluuskertoimia käyttäen.

  • Uppotukki

    Hukkutukki, hukkupuu, pohjapuu, pohjatukki, yleisesti käytetty nimitys pohjaan painuneelle puulle.

  • Vaneritukki

    Vanerin raaka-aineeksi tarkoitettu tukki.

  • Varastopuomi

    Jatkuvaan käyttöön tietyllä alueella tarkoitettu puomi.

  • Varpata

    Kuljettaa moottorialukseen kiinnitettynä lauttaa varppivinssin ja -köyden avulla pohjaan heitetyn ankkurin luo.

  • Varppaaja

    Konevoimainen alus, jolla vintturin välityksellä vedettiin lauttaa.

  • Varppausvintturi

    Varppaajan koneen käyttämä vinssi (pyöritettävä kela).

  • Vastuu

    Uittolaite, jonka avulla puut voidaan pysäyttää väylälle.

  • Vastuupuomi

    Vaadittavasta lujuudesta riippuen rakanteeltaan hyvin vaihteleva puomi puiden väylälle pysäyttämistä tai kokoamista varten.

  • Vesikorvaus

    Selkäkorvaus, väylälle, kariin tai matalikolle tarttunut puuerä.

  • Vesilaki

    Vuonna 2011 uudistettu laki (587/2011), jonka 9. luku koskee puutavaran uittoa.

  • Vesioikeuslaki

    VOL, 1902 annettu vesilain edeltäjä (31/02).

  • Vesivarasto

    Vesivarastolla tarkoitetaan veteen uiton jälkeen jätettävää tai veteen puun laatumuutosten vähentämiseksi pitempiaikaiseen säilytykseen laitettavaa puuta.

  • Vetotiikka

    Keksin vetopiikki

  • Viirata

    Antaa löysiä, löysätä köyttä kelulta tai vinssiltä esim. jonkin sidoksen avaamiseksi tai köyden kiinnittämiseksi uudelleen, myös lautan ”synnyttämistä” kapeikon läpi on kutsuttu viiraamiseksi.

  • Vinssata

    Kiristää tai vetää (teräs)köyttä vintturin avulla.

  • Vinssi

    Vintturi, ruonankelu, tappikelun keluveneissä korvaava rautainen, hammasvälistyksellä varustettu käsikäyttöinen laite.

  • Vyörytys

    Vieritys, sekaanpano, veteenpano, puiden siirtämistä maalta uittoväylään.

  • Vänkäri

    Työkalu raskaiden pölkkyjen kierittämistä varten.

  • Yhteisuitto

    Uittoyhdistyksen toimittama eri omistajien puiden uittaminen yhteiseen lukuun.

  • Yksityisuitto

    Puutavaranomistajien itse suorittama omien puittensa uitto.

Edellinen - Uittovideot
Seuraava - Oppaan tekijät

Ohjeet autonkuljettajille

Puutavarayhdistelmien kuljettajia varten uitto-oppaaseen on … Lue lisää

Järvi-Suomen uittoyhdistys

Kartta uittopaikoista

Klikkaa kartan uittopaikkoja, niin saat lisätietoa kustakin … Lue lisää

Uittovideot

Tälle sivulle on koottu kaikki oppaan 32 videota. Huomioithan … Lue lisää

Uitto-opas

Teksti:
Ilkka Purhonen, Järvi-Suomen Uittoyhdistys

Videokuvaus:
Jorma Hevonkoski, AVREC-tuotanto

Julkaistu:
2010, päivitys 6.11.2019

Päivitys:
Pirjo Venäläinen, Metsäteho Oy
Esa Korhonen, UPM-Kymmene Oyj / Järvi-Suomen Uittoyhdistys

Puuhuolto.fi

Muut puuhuolto-oppaat löydät pääsivulta:

www.puuhuolto.fi

Yhteystiedot

Oppaaseen liittyen ota yhteyttä:

Pirjo Venäläinen
Metsäteho Oy
040 821 4942
etunimi.sukunimi@metsateho.fi

Copyright© 2022 Metsäteho Oy