Linjahinaajat
Hinaajat ovat hinattavaan lauttaan verrattuna pieniä mutta tehokkaita. Linjahinausyksikössä on varsinainen hinaaja ja yksi tai kaksi apualusta. Linjahinaajat ovat pituudeltaan 20-30 m ja pääkoneen teho on yleensä 300-500 kW. Merenkulkuvarustukseltaan linjahinaajat on varustettu siten, että ne voivat liikkua kaikissa olosuhteissa kuten pimeässä, sumussa tai räntäsateessa.
Apualukset ovat 10-15 m:n pituisia mahdollisimman ketteriä hinaajia. Niiden koneteho on yleensä 100-200 kW. Linjahinaaja on yksikön varsinainen ”veturi” ja apualus auttaa/ohjaa lauttaa mutkissa, virtapaikoissa, kapeikoissa ja muissa hankalissa kohdissa, joissa tarvitaan lautan ohjailua väyläosuuden tai sääolosuhteiden vuoksi. Apualuksella hoidetaan myös lauttaan matkalla liitettävien ja siitä jätettävien nippuerien siirrot.
Video näkymistä apualukselta katsottuna
Katso video linjahinaajan arjesta
Linjahinaus
Linjahinauksella tarkoitetaan järvillä ja/tai joilla tapahtuvaa kokonaisten lauttojen matkahinausta. Linjahinauslautassa on puuta yleensä 15 000-25 000 m³, eli 1 000-1 500 nippua. Kokonaista hinauslauttaa saadaan erittäin harvoin yhdestä paikasta. Yleensä se kerätään useasta lähtöpisteestä, ja siitä jätetään puuta useaan luovutuspisteeseen. Hinausnopeus on noin 2 km tunnissa.
Miehitys linjahinausyksikössä on useimmiten neljä henkilöä: päällikkö, perämies ja kaksi kansimiestä. Joissakin yksiköissä on mukana myös muonituksesta vastaava henkilö.
Linjahinaajat toimivat 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivää viikossa. Työjakso on yleensä 2-3 viikkoa ja sitä seuraa lepojakso. Vuorokautinen työ on jaettu niin sanottuun 6+6 vahtiin, mikä tarkoittaa 6 tuntia työtä ja 6 tuntia lepoa.
Katso video apu-alus Karvion toimista
Apualus avustaa tarpeen mukaan
Keräilyhinaus
Keräilyhinauksella tarkoitetaan lautan osien keräilyä pudotuspaikoilta tai ranta-/saarimetsähakkuilta linjahinausreitin varteen tai suoraan tehtaalle. Keräilyhinausta suoritetaan yleensä pienimmillä linjahinausyksiköillä. Lautan koko vaihtelee suuresti: Se voi olla muutamasta nipusta muutamaan sataan nippuun.
Keräilyhinaus voidaan toteuttaa siten, että hinaaja siirtää niput linjahinausreitin varteen tätä tarkoitusta varten varattuun suojaisaan paikkaan. Niput kiinnitetään ohi kulkevaan linjahinauslauttaan. Keräilyhinaaja saattaa myös kerätä itselleen useammasta paikasta eriä ja jatkaa hinausta linjahinauksena.
Mitä suuremmat ovat hinattavat määrät sitä edullisemmat ovat yksikkökustannukset. Pudotuslaituritoimintaa kannattaa siis keskittää tästäkin syystä. Jotta kalusto olisi tehokkaassa käytössä, hinaajien reitit suunnitellan mahdollismman järkeviksi ja esimerkiksi paluumatkalla olevan hinaaja saattaa suorittaa keräilyhinausta matkan varrella.
Jokihinaus
Jokihinauksella tarkoitetaan joessa tai jokimaisessa vesistössä tapahtuvaa enintään kymmeniä kilometrejä pitkää hinausta. Jokihinauksissa käytetään linjahinaajia pienempiä hinaajia, joilla vain harvoin on käytössään apualus. Jokihinaajat ovat yleensä
12-15 m pitkiä, koneteholtaan 150 – 250 kW.
Työskentely jokihinaajalla tapahtuu yleensä maista yksi- tai kaksivuorotyönä. Miehitysvuorossa ovat päällikkö ja kansimies ja työvuoro on 8-12 tuntia. Lauttakoot vaihtelevat väylästä riippuen 2 500 – 10 000 m³.