Tällä sivulla kerrotaan erityisesti metsäteiden kunnossapidosta, mutta myös muidenkin yksityisteiden kunnossapidosta sekä tien kunnon ja liikennöitävyyden määrittämisestä. Käsiteltäviä teemoja ovat muun muassa vuosittain tehtävät kunnossapitotyö ja niiden oikea ajankohta sekä tarpeen mukaan tehtävät kunnostustyöt.
Termit | |
---|---|
Kulutuskerros | Tien pintakerros (5–10 cm), jonka kuntoon vaikutetaan hoidolla. |
Murske | Sorastuksessa käytettävä, murskaamalla tuotettu kivimateriaali |
Pintakelirikko | Kulutuskerroksen (5–10 cm) pehmenemisen aiheuttama kulkukelpoisuuden heikkeneminen |
Reunapalle | Tien reuna on tien pintaa korkeammalla, mikä estää veden valumisen ojiin |
Runkokelirikko | Runkorakenteen pehmenemisen aiheuttama kulkukelpoisuuden heikkeneminen tai kokonaan estyminen |
Sivukaltevuus | Tien pinnan kaltevuus, mikä mahdollistaa veden valumisen sivuojiin |
Sorastus | Kulutuskerrosmateriaalin lisääminen murskeella |
Yksityisteiden kunnon ja liikennöitävyyden arviointi
Yksityisteitä on kunnoltaan hyvin eritasoisia, eikä huonokuntoinen tie ei kestä useita peräkkäisiä raskaita kuljetuksia. Sääolosuhteilla suuri merkitys huonokuntoisen tien kantavuuteen. Myös tien pohjamaalajilla on suuri vaikutus tien kantavuuteen, sillä karkeilla moreenimailla on hyvä kantavuus, kun taas hienojakoisilla maa-aineksilla on huono kantavuus kosteana.

Tyypillisiä puutteita metsäteiden hoidossa ja liikennöitävyydessä
Tyypillisiä puutteita metsäteiden hoidossa ovat liian ohut kulutuskerros, tien rungosta nousseet maakivet sekä muut tien kantavuutta heikentävät puitteet. Tällaisia kantavuutta heikentäviä tekijöitä ovat esimerkiksi tein pinnan liian pieni sivukaltevuus, tukkeutuneet ojat tai rummut, veden virtauksen estävät reunapalteet, riittämätön päällysrakenteen määrä, raivaamaton vesakko sekä levinnyt ja painunut tie.
Tien kantavuutta heikentävät:
- Tien pinnan liian pieni sivukaltevuus
- Tukkeutuneet ojat
- Tukkeutuneet rummut
- Veden virtauksen estävät reunapalteet
- Riittämätön päällysrakenteen määrä
- Raivaamaton vesakko
- Levinnyt ja painunut tie
Liikennöitävyyttä heikentäviä puutteita ovat liian ahdas liittymä, liian kapea tien leveys, ahtaat kääntöpaikat, jyrkät nousut, väistöpaikkojen puuttuminen sekä jyrkät mutkat, joissa ei ole tienrungon levitystä.
Kelirikko heikentää tien kantavuutta. Pintakilirikkovaiheessa tien runko on vielä syvemmältä jäässä, joten runko ei vaurioidu, vaikka raskas ajoneuvo jättää tienpintaan muutaman sentin urat. Runkokelirikkovaiheessa raskas liikenne voi vaurioittaa tien runkoa, jolloin tie pääsee painumaan ja leviämään ja näin aiheuttaa ojien tukkeutumista. Pohjamaa voi myös sekoittua kulutuskerrokseen.


Tien kunnon tarkemmassa arvioinnissa voit hyödyntää kehittämiskeskus Tapion vuonna 2017 julkaisemaa opasta metsäteiden kuntokatselmuksen tekemiseen. Oppaan avulla voi tehdä kuntoinventoinnin, määrittää inventoitujen kuntotietojen perusteella hoito- ja perusparannustoimenpiteet, arvioida riittävän rahoituksen tarpeellisten kunnossapitotöiden tekemiseen ja hyödyntää kuntotietoinventoinnin tietoja valmisteltaessa metsätien kunnossapitourakan tarjouspyyntö- ja sopimusasiakirjoja.
Tutustu Tapion oppaaseen: Metsäteiden kuntokatselmusmenettely

Tiekunnan vuosikello kokonaisuudessaan Suomen Tieyhdistyksen verkkosivuilla.
Tien kunnossapitokustannuksiin vaikuttavat tien liikennemäärät ja liikenteen laatu, tien rakenne, kunnossapidon järjestämis- ja toteuttamistavat, käytettävät koneet, materiaalit ja niiden saatavuus sekä tavoiteltu laatutaso. Tien laatutaso valitaan sen mukaan, kuinka vaativissa olosuhteissa tien tulee kestää raskasta liikennettä. Laatuvaatimuksia ovat esimerkiksi, että tie kestää raskasta liikennettä tien ollessa jäätyneenä, kuivana kesäaikana, muulloin, mutta ei kelirikkoaikana sekä myös kelirikkoaikana.
Tien hoidon tasosta ja tehtävistä hoitotöistä päättävät tieosakkaat. Päätökset tehdään tiekunnan kokouksessa vahvistamalla talousarvio. Toimielin voi tehdä myös muitakin välttämättömiä hoitotöitä.