Tässä materiaalissa on kuvattu metsätien perusparannushankkeen eri vaiheita ja niihin liittyviä keskeisiä toimenpiteitä. Oppimateriaalin avulla opiskelija tai muu materiaalia hyödyntävä saa valmiuksia metsätien perusparantamistarpeen tunnistamiseen ja hänelle muodostuu käsitys perusparannushankkeen suunnittelun ja toteuttamisen eri vaiheista.
Valmistelu
Suunnittelu
Toteutus
Perusparannustarpeen tunnistaminen ja kohteiden kartoittaminen
Tässä luvussa kerrotaan, miten tunnistamme metsätien perusparannustarpeen ja mitä työkaluja siihen on käytettävissä.
Metsätien perusparannustarpeen tunnistaa muun muassa seuraavista tekijöistä:
- Tien kuivatus- ja laskuojissa ja rummuissa on puutteita
- Tie ei kanna raskaita puunkuljetuksia
- Tiellä ei ole kunnollisia päällysrakenteita (jakava-, kantava- ja kulutuskerros) tai ne ovat puutteelliset
- Tiessä on kuoppia, uria, reunapalteita ja sen runko on menettänyt muotonsa
- Puuta ym. kasvillisuutta kasvaa tiealueella
- Tien mitoissa (mm. tien leveys) ja geometrisissa ominaisuuksissa (mm. sivu- ja pituuskaltevuudet, kaarresäteet) on puutteita
- Tiellä ei ole riittävästi käytön edellyttämiä liitännäisalueita tai niiden mitoituksissa on puutteita (mm. metsäliittymät, kohtaamispaikat ja kääntöpaikat)
- Tien kunnossapito- ja kunnostustoimenpiteistä ei ole huolehdittu
- Tie ei ole käyttötarkoitustaan vastaavassa kunnossa – Metsätietä ei voi käyttää esimerkiksi raskaisiin puutavarakuljetuksiin
- Tien rakentamisesta on kulunut yli 20 vuotta ja vuotuiset kunnossapitokustannukset ovat nousseet kohtuuttomiksi
Perusparannuskohteiden tunnistamisessa voi käyttää apuna myös Suomen metsäkeskuksen TIESIT-hankkeessa (2022–2024) tuottamaa kuntotietoa Suomen yksityisteistä ja niiden silloista. Sähköistä kuntotietoa on tuotettu teiden osalta noin 230 000 kilometrin matkalta ja siltojen kunto arvioitu noin 7200 kohteelta. Kuntotietoja on nähtävillä rajoitetusti Metsäkeskuksen sivuilla kohdassa yksityistiet. Tiekunnat ja muut tienpitäjät saavat omasta sillasta kaiken inventointitiedon sitä erikseen pyytämällä Suomen metsäkeskuksesta tiedonluovutusmenettelyn kautta.
Yksityisteiden kuntotieto on tuotettu paikkatietoaineistojen avulla tehdyllä kuntoanalyysillä huoltovarmuuden kannalta keskeisestä yksityistieverkosta. Tiheäpulssisen laseraineiston tulkinnan perusteella analysoitiin tien kuntoa 10 metrin pätkissä. Kunnossapidon, kunnostuksen tai parannuksen tarve arvioitiin kolmiportaisen kuntoluokittelun mukaan. Tien todellinen kunto ja kunnostustarpeiden laajuus tulee aina käydä toteamassa paikan päällä.
Siltojen osalta tarjolla on visuaalinen kuntoarvio, joka vastaa laajuudeltaan yleisen väyläverkon silloille tehtävän yleistarkastuksen ja vuositarkastuksen välimuotoa, sisältäen noin 20 kohdan visuaalisen kuntoarvion ja tietojen dokumentoinnin. TIESIT-hankkeen siltojen kuntotiedolla ei ole varsinaisen siltatarkastuksen statusta.
