Osaava valvonta varmistaa onnistuneen lopputuloksen. Pätevän valvojan rooli on tärkeä kaikessa infra-rakentamisessa. Metsätiehankkeissakin ulkopuolisen, pätevän valvojan käyttö on suositeltavaa. Tällä tiekunta varmistaa, että työt tehdään suunnitelmien ja hyvien rakentamistapojen ja -ohjeiden mukaisesti ja niistä raportoidaan tiekunnalle asiaan kuuluvalla tavalla. Valvontaa tulee suorittaa myös rakentajan toimesta työnjohtovelvoitteiden kautta sekä urakoinnin omavalvontaa toteuttaen. Urakoinnin omavalvonnassa urakoitsija valvoo omaa työtänsä, tekee sovittuja tarkastuksia ja mittauksia sekä dokumentointia sovittujen ohjeiden mukaisesti.
Metsäteiden omavalvonnasta löytyy lisätietoa osoitteesta https://tapio.fi/wp-content/uploads/2019/10/Metsatien-omavalvonta.pdf.
Metsätien rakentamis- tai perusparantamishanke päätetään, kun kaikki suunnitelman mukaiset työvaiheet on suoritettu ja hyväksytty. Hankkeen valmistuessa ennen päättämistä on hyvä järjestää loppukatselmus missä on mukana tilaajan ja palveluntuottajan edustajat sekä hankkeen valvoja.
Kohteella tapahtuvassa katselmuksessa voidaan käydä toteutustöiden eri työvaiheita läpi ja mikäli tehdään havaintoja esimerkiksi korjaavista toimenpiteistä, voidaan ne vielä tehdä ennen hankkeen loppumaksatuksia. Hankkeen eri vaiheiden katselmuksista kannattaa kirjata muistio tai pöytäkirja. Tämä helpottaa asioiden selvittelyä, mikäli niihin on tarvetta palata myöhemmin, esimerkiksi takuuajan aikana ilmenevien reklamaatioiden käsittelyssä.
Pienemmät metsätiehankkeet voidaan päättää asiamiehen päätöksellä/allekirjoituksella. Isommissa hankkeissa on suositeltavaa järjestää tiekunnan ylimääräinen kokous, missä hankkeen toteutuneet työt ja kustannukset raportoidaan kaikille tieosakkaille.
Yllä olevan kuvan metsätie on perusparannettu liki 20 vuotta sitten. Tien kunto on edelleen hyvä säännöllisien kunnossapitotoimenpiteiden ansiosta. Tie on lanattu vuosittain ja sen pintaan on lisätty 0–16 mm kulutusmursketta tarpeen vaatiessa. Lisäksi on huolehdittu kasvillisuuden poistamisesta ojaluiskista. Järeämpi perusparannus pysyy kaukana tulevaisuudessa, kun huolehditaan säännöllisistä kunnossapitotoimenpiteistä.
Alla olevissa kuvissa on sama yksityistie kuvattuna ennen perusparannusta ja heti perusparantamisen jälkeen. Tie on hienojakoisella voimakkaasti routivalla maalla, joten sisäluiskat tulee olla riittävän loivat. Tässä kohteessa runkotyöt on toteutettu malli Destiaa hyödyntäen, missä tierunko muotoillaan aluksi tiehöylätyönä ja sivuojien kaivu ym. kaivinkonetyö seuraa työvaiheena vasta sen jälkeen.
Alla perusparannettu runkotie (tavoitekantavuus 80 MN/m2), jossa raskaat puunkuljetukset ovat mahdollisia läpi vuoden. Teiden pinnassa on kunnollinen 0–16 mm kulutuskerros, jota voidaan lanata tai höylätä koskematta sen alla olevaan kantavaan kerrokseen.
Alla metsätie, joka on aikanaan rakennettu kelluvana penkereenä. Tie kelluu suonpäällä kuten laiva veden pinnalla. Turvetta kyseisellä kohteella on yli 6 metriä. Moreenipenger ja muut päällysrakenteet on ajettu näretelan päälle talvella. Perusparannuksessa on suunnittelijan tunnistettava kyseiset tienkohdat, koska väärillä toimenpiteillä saattaa tie vajota pohjaan. Kelluvissa rakenteissa pitää tutkia turpeen kantokyky esim. Siipikairauksen avulla ja selvittää penkereen paksuus ja se kuinka paljon tielle voidaan tuoda lisämassoja (lisäpainoa) että turpeen kantokyky kuitenkin säilyy. Kuivatusojia ei saa tuoda liian lähelle tietä, kun kyseessä on kelluva rakenne.
