Metsätien perusparannuksen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:
- Tien kuivatus tulee vastata kyseiselle pohjamaaluokalle asetettuja vaatimuksia
- Tien kantavuus parannetaan kuljetustarpeiden mukaiseksi. Metsäteiden tavoitekantavuus 50–80 MN/m2
- Pohjamaan laatu ja ominaisuudet
- Olemassa olevat tien rakennekerrokset (rakenne ja materiaalit)
- Tien routivuus ja routaepätasaisuudet
- Linjaus ja linjauksen parantamistarve esim. mutkien oikaisu, mäkien madaltaminen ym. geometristen puutteiden korjaaminen (tie pyritään pääsääntöisesti pitämään nykyisessä sijainnissa)
- Tien leveys vastaa parannettavan tieluokan vaatimuksia
- Kohtaamis-, kääntymis- ja varastopaikkojen, metsä- ym. liittymien/liitännäisalueiden parantaminen ja lisääminen
Metsäteiden perusparantamisen toteutussuunnittelussa on kaksi osa-aluetta: rakentamistekninen suunnittelu sekä rahoitustekninen suunnittelu, joita voidaan kuitenkin toteuttaa samanaikaisesti. Rakentamistekninen suunnittelu on sekä sisä-, että maastotyötä ja sen tarkoituksena on tuottaa rakentamistekniset asiakirjat. Rahoitustekninen suunnittelu on sisätyötä ja tuottaa rahoituksen hakemiseen liittyvät asiakirjat.
Tarkista ennen suunnittelutyön aloittamista:
- Tiekunnan kokouksen päätös hankkeeseen ryhtymisestä on lainvoimainen
- Suunnitelmalle on kilpailutettu tekijä ja tekemisestä on laadittu/laaditaan palveluntuottajan kanssa yksilöity sopimus missä on kirjaukset esimerkiksi seuraavista asioista
- Palveluiden kuvaus, sisältö ja laajuus
- Tilaajan ja palveluntuottajan vastuuhenkilöt
- Mihin käyttötarpeeseen tierakenteet suunnitellaan ja mitoitetaan (50–80 MN/m2)
- Miten alusrakenteen lähtökantavuus määritetään, silmävaraisesti vai kantavuusmittauksella
- Uusitaanko tieyksikkölaskelma ja osakasluettelo suunnittelun yhteydessä
- Tarvittavien tiekunnan kokouksien järjestäminen palvelun tuottajan toimesta
- Mitä rakentamis- ja rahoitusteknisiä asiakirjoja suunnitelmaan tulee sisällyttää
- Palvelun hinta ja toimitusaika
- Osapuolten vastuut ja velvoitteet
- Ym. toimeksiannon kannalta tarpeelliseksi katsottavat asiat
- Hyvän lopputuloksen varmistamiseksi tiekunnan kannattaa hankkia suunnittelutyö toimijalta, jolla on riittävästi kokemusta ja osaamista yksityisteiden rakentamisen ja perusparantamisen suunnittelutyöstä!
Hankintoihin liittyy erilaisia vaatimuksia ja kriteerejä. Metsätiehankkeessa voidaan edetä suunnittelun ja toteutuksen osalta kahdella tavalla. Joko tiekunta tilaa palveluntuottajalta toteuttamissuunnitelman erillisenä hankkeena tai tiekunta tilaa palveluntuottajalta toteuttamissuunnitelman sekä toteutuksen yhtenä kokonaisuutena.
Tiekunta tulkitaan julkisten tukien hakijana julkiseksi hankintayksiköksi ja sen tulee noudattaa hankintalain säädöksiä, mikäli julkisen tuen osuus on yli 50 % ja hankintalaissa kuvatut raja-arvot ylittyvät. Suunnittelu- ja tarvikehankinnoissa raja on 60 000 € (alv. 0 %) ja rakentamisurakoissa 150 000 € (alv. 0 %). Vaikka julkisen hankinnan kriteerit eivät täyttyisikään kannattaa suunnittelu- ja toteutustyöt kilpailuttaa kustannustehokkuuden ja alueen markkinahintatason selvittämiseksi. Tämä on myös Metka- ja ELY-rahoituksen saamisen ehtona! Lisätietoa julkisista hankinnoista osoitteessa Hilma – Etusivu.
Suunnittelutyö ennen maastoon menoa:
- Osakasluettelo ja tieyksikkölaskelman laatiminen tai päivitys.
- Hanketta koskevan tien perustaminen soveltuvaan tietojärjestelmään. Tämä voi olla viivageometriaa tai pistemäinen kohde.
- Tien hyötyalueen kiinteistöjen ja osakkaiden määrittäminen.
- Tieoikeuksien selvittäminen tiekunnan asiakirjoista tai Maanmittauslaitoksen kiinteistötietopalvelusta. Selvitettäviä asioita ovat pää- ja sivutieoikeudet, oikeutetut ja rasitetut, tiealueen leveys, tietoimituksen tarpeen arviointi.
- Alueella olevien sähkö- ja tieliikennekaapelien selvittäminen sähköyhtiöiltä, tiekunnalta tai osoitteessa https://johtotietopankki.fi/
- Alueella olevien vesijohtojen ja viemäreiden selvittäminen vesiosuuskunnilta tai tiekunnalta.
- Tiehen mahdollisesti rajautuvien suojelualueiden ja muinaismuistokohteiden selvittäminen Metsäkeskukselta, ELY-keskuksilta tai Museovirastolta.
- Liittymien ja liittymislupien tarpeen selvittäminen. Yleisen tien liittymäluvat haetaan ELY-keskuksilta. Jos tie halutaan liittää toiseen yksityistiehen, tähän tarvitaan lupa kyseisen toisen tien tiekunnalta.
- Muiden toteuttamissuunnitelmaan vaikuttavien asioiden selvittäminen esimerkiksi paikkatietoaineistoista, rakentamishistoriasta, tiekunnalta ja tieosakkailta.
Yksikkölaskelman ja osakasluettelon uusiminen tai päivittäminen annetaan metsätiehankkeissa yleensä suunnittelijan tehtäväksi. Ajan tasalla olevilla tieyksiköillä ja osakasluettelolla varmistetaan osakkaiden tasapuolinen kohtelu perusparannushankkeen kustannusten jakaantumisesta osakkaiden kesken. Yksikkölaskelma laaditaan Maanmittauslaitoksen ohjeiden mukaisesti. Ohjeistusta yksikkölaskelman laatimiseen ja Yksityistien yksiköintiohje löytyy osoitteesta maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/tieyksikointi.
Yksityistietoimituksen tarve on arvioitava. Yksityistietoimitus voi tulla haettavaksi Maanmittauslaitokselta tilanteissa, missä perus- tai sivutieoikeuksissa on puutteita, tie siirtyy kokonaan eri kohtaan aiemmasta tai muu vastaava tilanne mihin tiekunnan toimi- ja päätöksentekovalta ei riitä. Yksityistietoimitusta haetaan sähköisesti Maanmittauslaitokselta. Ohjeita yksityistietoimituksen hakemiseen ja tietoa hinnoittelusta löytyy sivulta Selvitä tieoikeudet yksityistietoimituksella.
Suunnittelijan tehtävänä on määritellä, millainen tavoitekantavuus suunniteltavalle tielle asetetaan. Työ voidaan tehdä sisätyönä ja heti suunnittelun alkuvaiheessa. Tavoitekantavuuden/päällysrakenneluokan määräytymiseen vaikuttaa moni tekijä, kuten tien pituus, hyöty- ja vaikutusalueen koko, liikennöintitarve eri vuodenaikoina, raskaiden puutavarakuljetusten määrät ja kuljetusten ajoittuminen keväälle tai kesälle, muiden kuljetusten määrä ja laatu esimerkiksi asuinliikenne ja maatalous, sekä ympäröivän tieverkon paino- ja käyttörajoitukset.
1 Tavoitekantavuuden määrittäminen
Tietyyppi
Puutavaran kuljteusmäärä
Kuljetusten ajoittuminen (kevät/kesä)
Liittyvän tieverkon mahdolliset painorajoitukset
2 Päällysrakenteen mitoitus
Tavoitekantavuus
Pohjamaaluokka
3 Päällysrakenteen materiaalin valinta
Käytettävissä olevat materiaalit
Materiaalien laatu (rakeisuusohjealue)
Muun liikenteen määrä (kulutuskerros)
Kantavuus on metsäteiden yksi tärkeimmistä ominaisuuksista ja sen vuoksi tavoitekantavuuden määrittäminen tulee vastata tien todellisia kuljetustarpeita ja kuormitusta. Kantavuuden mittayksikkönä käytetään megapascal (Mpa) / meganewton (MN). Tien kuormitettavuus ilmaistaan akselimäärällä (paripyöräakselit, akselipaino 10 t), jonka tien rakenne kestää niin, että pysyvä urautuminen jää alle 40 mm:n. Tien kantavuus vaihtelee vuodenajan mukaan, mutta kuormitettavuuden suhde kantavuuteen ei riipu ajankohdasta. Metsäteillä on käytössä neljä päällysrakenneluokkaa (klikkaa luokkia, niin saat lisätietoa), joiden perusteella tien tavoitekantavuus määräytyy.
Päällysrakenneluokka 1
- Päällysrakenneluokassa 1 tavoitekantavuus on keväällä mitattuna 80 MN/m2. Kyseiseen luokkaan rakennetulla/perusparannetulla metsätiellä voidaan raskaita kuljetuksia suorittaa myös kelirikkoaikoina.
- Vastaa vanhassa tieluokituksessa runkotie luokitusta (RT).
- Runkotie (Rt) on isojen metsäalueiden toimintoja varten rakennettava tie, joka kerää liikennettä alue- ja varsiteiltä. Sitä käytetään pääasiassa metsätalouden tarpeisiin, mutta sille ohjautuu usein myös yleistä liikennettä. Runkotie on joko yksi-tai kaksiajokaistainen riippuen liikennemäärästä. Kantavuudeltaan runkotien tulee kestää myös kelirikkoaikaisia raskaita kuljetuksia.
- Metka-rahoitus mahdollistaa tässä päällysrakenneluokassa erillisen kulutuskerroksen (0-16mm) tukemisen.
Päällysrakenneluokka 2
- Päällysrakenneluokassa 2 tavoitekantavuus on keväällä mitattuna 60 MN/m2. Kyseiseen luokkaan rakennetulla/perusparannetulla metsätiellä voidaan raskaita kuljetuksia suorittaa ympäri vuoden, pahinta kevätkelirikkoaikaa lukuun ottamatta.
- Vastaa vanhassa tieluokituksessa aluetie luokitusta (AT).
- Aluetie (At) on suurehkon alueen päätie, joka kerää liikennettä varsiteiltä. Se liittyy usein runkotiehen tai yleiseen tiehen. Aluetien rakentamiseen voivat vaikuttaa myös esimerkiksi kauttakulkuliikenne ja tien muu käyttö. Yleensä aluetie rakennetaan kestämään syyskelirikon aikaisia raskaita kuljetuksia. Tarvittaessa aluetie voidaan rakentaa kestämään myös kevätkelirikon aikaista liikennettä.
- Metka-rahoitus mahdollistaa tässä päällysrakenneluokassa erillisen kulutuskerroksen (0-16 mm) tukemisen.
Päällysrakenneluokka 3
- Päällysrakenneluokassa 3 tavoitekantavuus on kesällä mitattuna 60 MN/m2. Kyseiseen luokkaan rakennetulla/perusparannetulla metsätiellä voidaan raskaita puutavaran kuljetuksia suorittaa myös syyskelirikon aikana.
- Vastaa vanhassa tieluokituksessa aluetie luokitusta (AT).
- Aluetie (At) on suurehkon alueen päätie, joka kerää liikennettä varsiteiltä. Se liittyy usein runkotiehen tai yleiseen tiehen. Aluetien rakentamiseen voivat vaikuttaa myös esimerkiksi kauttakulkuliikenne ja tien muu käyttö. Yleensä aluetie rakennetaan kestämään syyskelirikon aikaisia raskaita kuljetuksia.
- Metka-rahoitus mahdollistaa tässä päällysrakenneluokassa erillisen kulutuskerroksen (0-16 mm) tukemisen vain poikkeustapauksissa.
Päällysrakenneluokka 4
- Päällysrakenneluokassa 4 tavoitekantavuus on kesällä mitattuna 50 MN/m2. Kyseiseen luokkaan rakennetulla/perusparannetulla metsätiellä voidaan raskaita puutavaran kuljetuksia suorittaa ainoastaan kuivan kesän aikana/maan ollessa jäätyneenä.
- Vastaa vanhassa tieluokituksessa varsitie luokitusta (VT).
- Varsitie (VT) palvelee leimikko- tai tilakohtaista puutavaran kuljetusta ja muuta metsätalouden tienkäyttöä. Varsitie liittyy yleensä aluetiehen, yksityiseen tai yleiseen tiehen. Kantavuudeltaan varsitien tulee kestää raskas liikenne muulloin paitsi kelirikon aikana. Tapauskohtaisesti voidaan harkita varsitien rakentamista kestämään rajoitetusti myös kelirikon aikaisia kuljetuksia.
- Metka-rahoitus ei mahdollista tässä päällysrakenneluokassa erillisen kulutuskerroksen (0-16 mm) tukemista.
Alla olevaa kuvaajaa voidaan käyttää tavoitekantavuuden määrittämiseen, jos pystytään arvioimaan tielle tuleva kuormituksen määrä. Esimerkiksi, jos kuormituksen ennustetaan olevan kevään aikana 100 akselia, mikä vastaa noin 800 m3:n puunkuljetusta, niin kevätkantavuuden tiellä tulisi olla noin 55 Mpa/MN.
Liikenneteknisten asioiden suunnittelussa voidaan noudattaa esimerkiksi Metsätehon metsätieohjeistoa mm. seuraavien ominaisuuksien ja vaatimusten osalta:
- Mitoitusnopeus = suurin sallittu ajonopeus. Metsäteillä 30-60 km/h, eli maksimi ajonopeus metsäteillä on 60 km/h
- Kaarresäteet ja kaarteiden levitykset
- Pysähtymis- ja kohtaamisnäkemät
- Pituus- ja vaakageometriset vaatimukset
- Metsäliittymien, kohtaamis- ja kääntöpaikkojen ym. liitännäisalueiden mitoitus
- Ym. metsätieohjeiston mitoitustaulukot ja detalji- piirrokset
