Yksityistielaissa on yhdeksän lukua ja 97 pykälää. Luvuilla ja pykälillä selkeät otsikot ja looginen rakenne. Yksityistielaki on niin sanottu kansalaislaki.
LUVUT
- Yleiset säännökset 1–3
- Tieoikeus ja muut tiehen liittyvä oikeudet 4–18
- Tienpito ja tien käyttäminen 19–33
- Tienpitovelvollisuus 34–47
- Yksityistien hallinto 48–70
- Yksityistietoimitus 71–82
- Avustukset 83–88
- Erinäiset säännökset 89–93
- Voimaantulo 94–97

Yksityistielain tarkoitus §1
Yksityistielain tarkoituksena on turvata asutuksen, elinkeinoelämän ja muiden yhteiskunnallisten tarpeiden edellyttämät kulkuyhteydet kiinteistöille, jotka eivät sijaitse maantie- tai katuverkolla, sekä turvata yksityistieverkon ylläpito ja kehittäminen osana liikennejärjestelmää. Lain tarkoituksena on myös taata yksityisteitä koskevissa asioissa asianosaisten oikeusturva ja tieosakkaiden yhdenvertainen kohtelu. (Yksityistielaki 560/2018 §1)
Yksityistielain soveltamisala §2
Yksityistielaissa säädetään yksityisteistä ja tieoikeudesta, niiden perustamisesta, muuttamisesta ja lakkauttamisesta, yksityisteiden tienpidosta, yksityistietoimituksesta sekä tieosakkaiden, kiinteistönomistajien ja muiden asianosaisten oikeuksista ja velvollisuuksista. (Yksityistielaki 560/2018 §2)
Yksityistielakia ei sovelleta sellaisiin teihin, joita vain asianomaisen kiinteistön omistajalla tai haltijalla on oikeus käyttää. Sellaisiin teihin, joita muillakin henkilöillä kuin kiinteistön omistajalla tai haltijalla on osapuolten välisen sopimuksen nojalla oikeus käyttää, sovelletaan tätä lakia vain niiltä osin kuin siitä nimenomaisesti säädetään. (Yksityistielaki 560/2018 §2)
Muu yksityisteihin liittyvä lainsäädäntö
- Kiinteistönmuodostamislaki (554/1995)
- Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999)
- Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä (572/2018)
- Ratalaki (110/2007)
- Tieliikennelaki (729/2018), astui voimaan 1.6.2020
- Vesilaki (587/2011)
- Ympäristönsuojelukaki (527/2014)
- Maastoliikennelaki (1710/1995)
- Metsästyslaki (615/1993)
- Rikoslaki (19.12.1889/39)
- Laki eräistä naapuruussuhteista, Naapuruussuhdelaki (26/1920)
- Vahingonkorvauslaki (412/1974)
- Jätelaki (646/2011)
- Laki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta (706/2007)
- Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (hankintalaki (1397/2016))
- Laki metsätalouden kannustejärjestelmästä, ns. metka-laki (19.1.2023/71)
- Jokaisenoikeudet (=jokamiehenoikeudet)
Yksityistielain määritelmä §3
Yksityistiellä tarkoitetaan sellaista ensisijaisesti yksityistä liikennetarvetta palvelevaa tieliikenteen väylää, johon rasitteena kohdistuu vähintään yhden kiinteistön hyväksi tieoikeus. Metsätie on tie, joka on tarkoitettu pääasiassa metsätalouden edellyttämiä kuljetuksia varten. (Yksityistielaki 560/2018 §3). Lainsäädännön kannalta metsätie ei muutoin eroa yksityisteistä.
Yksityistiet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: toimitustiet, sopimustiet ja kiinteistöjen omat tiet. Toimitustiet voivat olla järjestäytyneitä, jolloin asioiden hoitamista varten on perustettu tiekunta tai ne voivat olla järjestäytymättömiä. Sopimusteissä tienkäyttöoikeus perustuu tehtyyn sopimukseen. Kiinteistön omiin teihin ei ole muilla käyttöoikeutta kuin kiinteistön omistajalla. Karttatie on nimitys karttaan merkitystä tiestä, mutta oikeus tien käyttämiseen on selvitettävä tapauskohtaisesti. Tilustiellä tarkoitetaan kiinteistön omaa tietä.
Toimitustiet
Toimitustiet ovat virallisessa toimituksessa perustettuja teitä, jotka on rekisteröity maanmittauslaitoksen pitämässä yksityistietoimitukseen. Toimitusteihin kuuluu vanhan jakolain aikana perustetut rasitetiet sekä maanteinä lakkautetut ja maantietoimituksessa yksityisiksi teiksi muutetut tiet. Jollakin kiinteistöllä on viranomaisen vahvistama ja rekisteröimä käyttöoikeus toisen kiinteistön kautta
kulkevaan tiehen. Tieoikeus säilyy kiinteistökaupassa.
Sopimustiet
Sopimusteitä ovat kirjallisella tai suullisella sopimuksella syntyneet tienkäyttöoikeudet, jotka sitovat ainoastaan sopimuksen tehneitä tai sen hyväksyneitä sekä heidän perillisiään. Yksityistielaki ei tien lakkauttamista lukuun ottamatta koske sopimusteitä. Vaikka kiinteistön omistajan vaihtuessa uusi omistaja ilmoittaa, ettei enää hyväksy sopimusta, tieoikeus ei pääty tähän, vaan se on lakkautettava tietoimituksessa. Metsäteitä tehtiin vielä 1960-luvulla paljon sopimuspohjalta.
Omat tiet
Omat tiet ovat yhden kiinteistön alueella kulkevia teitä, joihin ei millään toisella kiinteistöllä ole tieoikeutta. Yksityistielaki ei miltään osin koske omia teitä.