Sekapuustoisuuden suosiminen
- Metsänkäsittelyillä ohjataan puulajistoa monipuoliseksi – perusta luodaan taimikonhoidossa
- Tähdätään puustoon, jossa vaihteleva osuus useaa kasvatettavaa puulajia
- Säilytetään lisäksi monimuotoisuudelle ja linnuille tärkeitä lehtipuulajeja
Sekapuustoisuus tarkoittaa sitä, että vallitsevan puulajin rinnalla kasvatetaan vaihtelevaa osuutta muita puulajeja. Sekapuustoisuus voi olla lehtipuiden kasvattamista havupuiden seassa tai esimerkiksi männyn ja kuusen kasvattamista samassa metsässä. Havupuuvaltaisissa metsissämme tavoitteena on erityisesti lehtipuuosuuden ylläpitäminen. Sekapuustoisuus tarjoaa monipuolisesti ravinto- ja suojapaikkoja ja lisää lintujen laji- ja yksilömääriä metsässä.
Kuusen jättäminen männiköihin luo linnuille suojapaikkoja. Männyn säästäminen kuusikkoon puolestaan lisää valon pääsyä kenttäkerrokseen, mikä parantaa esimerkiksi linnuille tärkeän ravintokasvin, mustikan kasvuoloja.
Sekapuustoisuutta voidaan ylläpitää kaikissa metsänkäsittelyn vaiheissa, mutta perusta sekapuustoisuudelle luodaan taimikonhoidossa. Kasvatushakkuissa ylläpidetään ja vahvistetaan sekametsäisyyttä.
Kasvatushakkuiden jälkeen metsässä pyritään usean taloudellisesti kasvatettavan puulajin metsään. Raitoja, haapoja, leppiä ja jalopuita jätetään metsään luomaan monimuotoisuutta sekä linnuille ravintoa ja suojaa.
Lisätietoa:
- Säilytetään sekapuustoisuus (Suomen metsäkeskus)
- Riistametsänhoidon opas (pdf 5,3 MB)
- Metsänhoidon suositukset talousmetsien luonnonhoitoon, työopas (Tapio) Esim. luku 3.1.2
Puulajit ja niistä hyötyvät lintulajit
Monipuolinen puulajisto hyödyttää eri lintuja. Alla on esimerkkejä, mitkä lintulajit hyötyvät, kun tiettyjä puita suositaan ja säästetään.
Kuuset, kuusikot
- Sopiva pesimäympäristö: Haukat, pyy, sepelkyyhky, varpuspöllö, peukaloinen, rautiainen, punarinta, mustarastas, laulurastas, punakylkirastas, hernekerttu, mustapääkerttu, tiltaltti, hippiäinen, pikkusieppo, kuusitiainen, närhi, pähkinähakki, peippo, punatulkku
- Hyönteisravinto, pesimäympäristö: Pohjantikka, puukiipijä
- Siemenravinto: Vihervarpunen, pikkukäpylintu
- Suojapaikkoja: Metso, teeri, pyy
Männyt, männiköt
- Neulasravinto: Metso
- Pesäpuut, hyönteisravinto: Palokärki
- Siemenravinto: Käpytikka, isokäpylintu
- Pesimäympäristö: Nuolihaukka, kehrääjä, kangaskiuru, leppälintu, kulorastas, hernekerttu, töyhtötiainen, varis, korppi
Kataja
- Ravinto: Metso, tilhi
- Suojaisat pesäpaikat: Peukaloinen, laulurastas, punakylkirastas, hernekerttu, lehtokerttu, mustapääkerttu, tiltaltti, pikkulepinkäinen, viherpeippo, punatulkku
Koivu
- Ravinto: Pyy, teeri, vihervarpunen, urpiainen, punatulkku, tikat
Haapa
- Ravinto: Metso
- Ravinto, pesäpuut: Harmaapäätikka, palokärki, käpytikka
Leppä
- Ravinto: Pyy, vihervarpunen, urpiainen, punatulkku
- Pesäpuu: Pikkutikka
Raita
- Ravinto, pesäpuu: Pikkutikka, valkoselkätikka
Pihlaja
- Ravinto: Pikkutikka, marjalinnut
Tuomi
- Pesimäympäristö: Pikkutikka, satakieli, mustapääkerttu
- Ravinto: Nokkavarpunen
Jalot lehtipuut
- Ravinto: Viherpeippo, punatulkku, nokkavarpunen
Pähkinäpensas
- Ravinto: Pähkinähakki