Metsänkäsittely ja linnusto

Metsätehon opas

  • Työryhmä ja lisätietoa oppaasta
  • Linnusto talousmetsässä
    • Suomen linnusto
    • Uhanalaiset lintulajit
    • Lainsäädäntö
    • Sertifiointi ja suositukset
  • Luonnonhoidon toimenpiteet
    • Lahopuun säästäminen
    • Säästöpuiden jättäminen
    • Tekopökkelöiden tekeminen
    • Tiheikköjen ja alikasvoksen säästäminen
    • Sekapuustoisuuden suosiminen
    • Soiden vaihettumisvyöhykkeiden säästäminen
  • Suosituksia metsien käsittelyyn
    • Suunnittelu
    • Uudistushakkuu
    • Kasvatushakkuu
    • Eri-ikäisrakenteisen kasvatuksen hakkuut
    • Energiapuun korjuu
    • Maanmuokkaus
    • Taimikonhoito
    • Ennakkoraivaus
    • Uudistusalan raivaus
    • Kulotus
    • Lannoitus
    • Kunnostusojitus
    • Tienrakennus
  • Laji- ja lajiryhmäkohtaiset ohjeet
    • Petolinnut
    • Kololinnut
    • Metso
    • Kuukkeli
Olet täällä: Alkuun / Luonnonhoidon toimenpiteet / Sekapuustoisuuden suosiminen
Edellinen - Tiheikköjen ja alikasvoksen säästäminen
Seuraava - Soiden vaihettumisvyöhykkeiden säästäminen

Sekapuustoisuuden suosiminen

Sekametsä ylhäältä syksyllä. Kuusia ja mäntyjä sekä ruskan värisiä lehtipuita.

Sekapuustoisuuden suosiminen

  • Metsänkäsittelyillä ohjataan puulajistoa monipuoliseksi – perusta luodaan taimikonhoidossa
  • Tähdätään puustoon, jossa vaihteleva osuus useaa kasvatettavaa puulajia
  • Säilytetään lisäksi monimuotoisuudelle ja linnuille tärkeitä lehtipuulajeja

Sekapuustoisuus tarkoittaa sitä, että vallitsevan puulajin rinnalla kasvatetaan vaihtelevaa osuutta muita puulajeja. Sekapuustoisuus voi olla lehtipuiden kasvattamista havupuiden seassa tai esimerkiksi männyn ja kuusen kasvattamista samassa metsässä. Havupuuvaltaisissa metsissämme tavoitteena on erityisesti lehtipuuosuuden ylläpitäminen. Sekapuustoisuus tarjoaa monipuolisesti ravinto- ja suojapaikkoja ja lisää lintujen laji- ja yksilömääriä metsässä.

Kuusen jättäminen männiköihin luo linnuille suojapaikkoja. Männyn säästäminen kuusikkoon puolestaan lisää valon pääsyä kenttäkerrokseen, mikä parantaa esimerkiksi linnuille tärkeän ravintokasvin, mustikan kasvuoloja.

Metsä, jossa on korkeaa koivua, mäntyä ja kuusta. Keskellä valoisa aukko, jossa kasvaa pieniä alikasvoskuusia.
Mänty, koivu ja muut lehtipuut tuovat valoisuutta kuusikkoon, mikä edistää alikasvoksen syntymisestä.

Sekapuustoisuutta voidaan ylläpitää kaikissa metsänkäsittelyn vaiheissa, mutta perusta sekapuustoisuudelle luodaan taimikonhoidossa. Kasvatushakkuissa ylläpidetään ja vahvistetaan sekametsäisyyttä.

Kasvatushakkuiden jälkeen metsässä pyritään usean taloudellisesti kasvatettavan puulajin metsään. Raitoja, haapoja, leppiä ja jalopuita jätetään metsään luomaan monimuotoisuutta sekä linnuille ravintoa ja suojaa.

Lisätietoa:

  • Säilytetään sekapuustoisuus (Suomen metsäkeskus)
  • Riistametsänhoidon opas (pdf 5,3 MB)
  • Metsänhoidon suositukset talousmetsien luonnonhoitoon, työopas (Tapio) Esim. luku 3.1.2

Puulajit ja niistä hyötyvät lintulajit

Peippo istuu oksalla.
Monipuolinen puulajisto hyödyttää eri lintuja. Kuvassa peippo.

Monipuolinen puulajisto hyödyttää eri lintuja. Alla on esimerkkejä, mitkä lintulajit hyötyvät, kun tiettyjä puita suositaan ja säästetään.

Kuuset, kuusikot
  • Sopiva pesimäympäristö: Haukat, pyy, sepelkyyhky, varpuspöllö, peukaloinen, rautiainen, punarinta, mustarastas, laulurastas, punakylkirastas, hernekerttu, mustapääkerttu, tiltaltti, hippiäinen, pikkusieppo, kuusitiainen, närhi, pähkinähakki, peippo, punatulkku
  • Hyönteisravinto, pesimäympäristö: Pohjantikka, puukiipijä
  • Siemenravinto: Vihervarpunen, pikkukäpylintu
  • Suojapaikkoja: Metso, teeri, pyy
Männyt, männiköt
  • Neulasravinto: Metso
  • Pesäpuut, hyönteisravinto: Palokärki
  • Siemenravinto: Käpytikka, isokäpylintu
  • Pesimäympäristö: Nuolihaukka, kehrääjä, kangaskiuru, leppälintu, kulorastas, hernekerttu, töyhtötiainen, varis, korppi
Kataja
  • Ravinto: Metso, tilhi
  • Suojaisat pesäpaikat: Peukaloinen, laulurastas, punakylkirastas, hernekerttu, lehtokerttu, mustapääkerttu, tiltaltti, pikkulepinkäinen, viherpeippo, punatulkku
Koivu
  • Ravinto: Pyy, teeri, vihervarpunen, urpiainen, punatulkku, tikat
Haapa
  • Ravinto: Metso
  • Ravinto, pesäpuut: Harmaapäätikka, palokärki, käpytikka
Leppä
  • Ravinto: Pyy, vihervarpunen, urpiainen, punatulkku
  • Pesäpuu: Pikkutikka
Raita
  • Ravinto, pesäpuu: Pikkutikka, valkoselkätikka
Pihlaja
  • Ravinto: Pikkutikka, marjalinnut
Tuomi
  • Pesimäympäristö: Pikkutikka, satakieli, mustapääkerttu
  • Ravinto: Nokkavarpunen
Jalot lehtipuut
  • Ravinto: Viherpeippo, punatulkku, nokkavarpunen
Pähkinäpensas
  • Ravinto: Pähkinähakki
Edellinen - Tiheikköjen ja alikasvoksen säästäminen
Seuraava - Soiden vaihettumisvyöhykkeiden säästäminen

Luonnonhoidon toimenpiteet

  • Lahopuun säästäminen
  • Säästöpuiden jättäminen
  • Tekopökkelöiden tekeminen
  • Tiheikköjen ja alikasvoksen säästäminen
  • Sekapuustoisuuden suosiminen
  • Soiden vaihettumisvyöhykkeiden säästäminen

Metsänkäsittely ja linnusto -opas

Toimittaneet:
Markus Strandström
Laura Kammonen
Jari-Pekka Tamminen

Julkaistu:
25.6.2020

Puuhuolto.fi

Tietosuojaseloste
Lisätietoa evästeistä

Muut puuhuolto-oppaat löydät pääsivulta:
puuhuolto.fi

Yhteystiedot

Oppaaseen liittyen ota yhteyttä:

Markus Strandström
Metsäteho Oy
040 571 3893
etunimi.sukunimi@metsateho.fi

Copyright© 2025 METSÄTEHO OY