Metsänkäsittely ja linnusto

Metsätehon opas

  • Työryhmä ja lisätietoa oppaasta
  • Linnusto talousmetsässä
    • Suomen linnusto
    • Uhanalaiset lintulajit
    • Lainsäädäntö
    • Sertifiointi ja suositukset
  • Luonnonhoidon toimenpiteet
    • Lahopuun säästäminen
    • Säästöpuiden jättäminen
    • Tekopökkelöiden tekeminen
    • Tiheikköjen ja alikasvoksen säästäminen
    • Sekapuustoisuuden suosiminen
    • Soiden vaihettumisvyöhykkeiden säästäminen
  • Suosituksia metsien käsittelyyn
    • Suunnittelu
    • Uudistushakkuu
    • Kasvatushakkuu
    • Eri-ikäisrakenteisen kasvatuksen hakkuut
    • Energiapuun korjuu
    • Maanmuokkaus
    • Taimikonhoito
    • Ennakkoraivaus
    • Uudistusalan raivaus
    • Kulotus
    • Lannoitus
    • Kunnostusojitus
    • Tienrakennus
  • Laji- ja lajiryhmäkohtaiset ohjeet
    • Petolinnut
    • Kololinnut
    • Metso
    • Kuukkeli
Olet täällä: Alkuun / Suosituksia metsien käsittelyyn / Uudistushakkuu
Edellinen - Suunnittelu
Seuraava - Kasvatushakkuu

Uudistushakkuu

Metsäkone tekemässä uudistushakkuuta kuivalla kankaalla mäntymetsässä.
Hakkuut suunnataan lintujen pesimäaikaan mahdollisuuksien mukaan kuivahkoille ja kuiville kankaille, joilla lajien ja yksilöiden määrä on selvästi reheviä metsätyyppejä vähäisempi.

Uudistushakkuu

  • Huomioi lintujen pesimäaikaiset rajoitteet
  • Säästä pysty- ja maalahopuut sekä pökkelöt
  • Tee tekopökkelöitä 2–5 kpl/ha, mieluiten järeistä lehtipuista
  • Jätä säästöpuita ryhmiin, keskimäärin vähintään 10 kpl/ha
  • Jätä sekapuustoisia riistatiheiköitä 2–5 kpl/ha
  • Jätä vesistöjen varteen puustoinen suojakaista, leveys keskimäärin vähintään 10 metriä, aina vähintään 5 m (Huom. Koskee muita kuin metsälakikohteita)
  • Jätä soiden vaihettumisvyöhykkeet käsittelemättä tai käsittele poimintahakkuin

Uudistushakkuilla uudistetaan alueen vallitseva puusto uudelle puusukupolvelle. Vaihtoehtoisia uudistustapoja ovat avo-, siemenpuu-, pienaukko-, kaistale- ja suojuspuuhakkuut. Poimintahakkuu ei ole uudistushakkuu, mutta siihen voidaan soveltuvasti hyödyntää uudistus- ja kasvatushakkuissa linnuston kannalta suositeltavia luonnonhoidon toimia. Ennen uudistushakkuuta voidaan tehdä myös ennakkoraivaus. Lisää asiasta: Ennakkoraivaus.

Uudistushakkuita vältetään lintujen pesimäaikana 15.4.–15.7. (Pohjois-Suomessa 1.5.–31.7.) rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä, korvissa ja rantametsissä sekä tärkeillä lintualueilla ja lintukosteikoiden lähellä (ei 50 metriä lähempänä). Hakkuut suunnataan tällöin mahdollisuuksien mukaan kuivahkoille ja kuiville kankaille, joilla lajien ja yksilöiden määrä on selvästi reheviä metsätyyppejä vähäisempi.

Lisätietoa:

  • Yhteenveto pesimäaikaisista rajoitteista (pdf 0,1 MB)

Suon ja kangasmaan vaihettumisvyöhykkeille suositellaan poimintahakkuita uudistushakkuiden sijaan, jotta maaston tarjoama runsas mustikan ja hyönteisravinnon määrä säilyy. Myös suojuspuuhakkuu voi sille sopivilla kohteilla edistää mustikan säilymistä. Luonnontilaiset ja sen kaltaiset vaihettumisvyöhykkeet suositellaan jättämään käsittelemättä. Lisää asiasta: Soiden vaihettumisvyöhykkeiden säästäminen

Uudistusalalle jätetään riistatiheikköjä tarjoamaan suojaa ja ravintoa. Tiheikön pinta-ala on joitain aareja (0,5–2 aaria, 1 aari = 10 x 10 metriä). Ne sijoitetaan luontokohteiden, säästöpuuryhmien, vesistöjen suojavyöhykkeiden ja soiden vaihettumisvyöhykkeiden yhteyteen tai pienialaisiin kosteisiin painanteisiin, ojien varsiin, kuvioiden reunoille sekä kivikoihin ja kallioiden reunoihin. Hyvissä suojatiheiköissä on erikokoisia puita ja useampaa puulajia. Sopivia paikkoja ovat esimerkiksi kosteat notkelmat ja sellaiset paikat, joissa on valmiina hyviä alikasvosryhmiä. Vinkkejä tiheikköjen sijoitteluun saa esimerkiksi Metsään.fi:n riista-aineistosta. Lisää asiasta: Tiheikköjen ja alikasvoksen säästäminen

Arvokkaiden luontokohteiden läheisyyteen tai osaksi riistatiheikköjä jätetään säästöpuita mieluiten ryhmiksi. Pysyvästi jätetään hehtaaria kohden vähintään 10 järeää elävää puuta, erityisesti lehtipuita. Lisäksi kuolleita puita jätetään hakkuualalle keskimäärin 10 puuta/ha. Mikäli leimikkotasolla on vain vähän kuollutta puustoa, tehdään 2–5 tekopökkelöä/ha suosien lehtipuita. Lisää asiasta: Lahopuun säästäminen, Tekopökkelöiden tekeminen

Aukolla ryhmä jossa kasvaa isoja kuusta ja lehtipuita sekä pienempiä kuusia.
Uudistusalalle jätetyssä säästöpuuryhmässä on useita puulajeja.

Aiemmat säästöpuut ja säästöpuuryhmät jätetään käsittelemättä. Hakkuussa vältetään kaatamasta kuolleita pystypuita ja pökkelöitä. Maassa oleva lahopuu siirretään pois uralta tai kierretään (pitkälle lahonneet maapuut eivät kestä siirtämistä). Lisää asiasta: Lahopuun säästäminen

Vesistöjen ja lähteiden varteen jätetään kiintoainetta ja ravinteita sitova sekä varjostusta ja monimuotoisuutta turvaava maaston muotojen mukaisesti vaihtelevan levyinen suojakaista, jossa säilytetään kasvillisuuden kerroksellisuus. Muilla kuin metsälakikohteilla suojakaistan leveys on keskimäärin vähintään 10 metriä, mutta aina vähintään 5 metriä. Suojakaistalla tehdään vain poimintahakkuita, joissa säilytetään monipuolisesti erikokoista puustoa lehtipuustoa suosien. Suojavyöhykkeestä päätetään vesiensuojelun sekä luonnonarvojen tai maisemansuojelun tarpeiden perusteella. Luhtaiset tai runsaasti lahopuuta tai lehtipuuta sisältävät suojavyöhykkeet ovat linnuston kannalta arvokkaimpia. Ensisijaisesti vyöhyke suositellaan säilytettävän luonnontilaisena.

Hyväkuntoisen linnunpöntön vahingoittamista vältetään. Pönttöpuut pyritään jättämään pystyyn esimerkiksi säästöpuiksi. Pönttö voidaan jättää myös paikalleen ja katkaista puu pöntön yläpuolelta. Linnunpöntöt ovat metsässä metsänomistajan luvalla, joten toimenpiteistä linnunpönttöjen suhteen on hyvä keskustella metsänomistajan kanssa ennen hakkuuta.

Edellinen - Suunnittelu
Seuraava - Kasvatushakkuu

Suosituksia metsien käsittelyyn

  • Suunnittelu
  • Uudistushakkuu
  • Kasvatushakkuu
  • Eri-ikäisrakenteisen kasvatuksen hakkuut
  • Energiapuun korjuu
  • Maanmuokkaus
  • Taimikonhoito
  • Ennakkoraivaus
  • Uudistusalan raivaus
  • Lannoitus
  • Kunnostusojitus
  • Kulotus
  • Tienrakennus

Metsänkäsittely ja linnusto -opas

Toimittaneet:
Markus Strandström
Laura Kammonen
Jari-Pekka Tamminen

Julkaistu:
25.6.2020

Puuhuolto.fi

Tietosuojaseloste
Lisätietoa evästeistä

Muut puuhuolto-oppaat löydät pääsivulta:
puuhuolto.fi

Yhteystiedot

Oppaaseen liittyen ota yhteyttä:

Markus Strandström
Metsäteho Oy
040 571 3893
etunimi.sukunimi@metsateho.fi

Copyright© 2025 METSÄTEHO OY