Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuut
- Huomioi lintujen pesimäaikaiset rajoitteet
- Ylläpidä sekapuustoisuutta, useita kasvatettavia puulajeja ja lehtipuuosuutta
- Säästä pysty- ja maalahopuut sekä pökkelöt
- Tee tekopökkelöitä 2–5 kpl/ha, mieluiten järeistä lehtipuista
- Jätä säästöpuita ryhmiin, keskimäärin vähintään 10 kpl/ha
- Jätä sekapuustoisia riistatiheiköitä 2–5 kpl/ha
- Jätä vesistöjen varteen puustoinen suojakaista, leveys keskimäärin vähintään 10 metriä
- Jätä soiden vaihettumisvyöhykkeet käsittelemättä tai käsittele poimintahakkuin
Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuissa poistetaan isoimpia puita ja vapautetaan kasvutilaa pienemmille puille sekä taimiaineksen syntymiselle. Hakkuutapoina käytetään esimerkiksi poiminta-, pienaukko- ja kaistalehakkuita.
Siirtymistä tasaikäisrakenteisesta eri-ikäisrakenteiseen metsänkasvatukseen edistetään mm. siemenpuu- ja väljennyshakkuilla, jotka auttavat alikasvoksen ja uuden puusukupolven kehittymistä. Näissä hakkuissa suositaan samoja luonnonhoidon toimenpiteitä kuin muissakin hakkuissa.
Hakkuita vältetään lintujen pesimäaikana 15.4.–15.7. (Pohjois-Suomessa 1.5.–31.7.) erityisesti rehevissä lehtipuuvaltaisissa metsissä, korvissa ja rantametsissä sekä tärkeillä lintualueilla ja lintukosteikoiden lähellä (ei 50 metriä lähempänä). Hakkuut suunnataan tällöin mahdollisuuksien mukaan kuivahkoille ja kuiville kankaille, joilla lajien ja yksilöiden määrä on selvästi reheviä metsätyyppejä vähäisempi.
Lisätietoa:
- Yhteenveto pesimäaikaisista rajoitteista (pdf 0,1 MB)
Hakkuissa suositaan monipuolista puulajistoa ja erityisesti lehtipuita säilytetään. Linnuille tärkeiden lehtipuiden jättäminen myös säästöpuina on erityisen tärkeää, koska lehtipuuston uudistuminen on peitteisessä metsässä epävarmaa. Aukkojen tulee olla tarpeeksi isoja tai puuston harva, jotta uudistuminen onnistuu varsinkin valoa vaativille puille, kuten männylle, koivulle ja muille lehtipuille, ja saadaan aikaan sekapuustoisuutta. Toisaalta on huomioitava, että linnuille epäsuotuisa heinittyminen on mahdollista, jos puusto hakataan liian harvaksi. Lisää asiasta: Sekapuustoisuuden suosiminen
Eri-ikäisrakenteisesti kasvatettavalle metsälle ovat tyypillisiä erikokoiset puut. Linnustoa voidaan huomioida mm. puiden sijoittelulla niin, että hakkuissa metsään luodaan erikokoisten puiden ryhmittäisyyttä ja jätetään riistatiheiköitä. Tiheiköt muodostuvat sopiviin kohtiin jätetystä alikasvoksesta ja pensaikosta, ja niiden pinta-ala on joitain aareja (0,5–2 aaria, 1 aari = 10 x 10 metriä). Riistatiheiköt sijoitetaan luontokohteiden, säästöpuuryhmien, vesistöjen suojavyöhykkeiden ja soiden vaihettumisvyöhykkeiden yhteyteen tai pienialaisiin kosteisiin painanteisiin, ojien varsiin, kuvioiden reunoille sekä kivikoihin ja kallioiden reunoihin. Lisää asiasta: Tiheikköjen ja alikasvoksen säästäminen
Säästöpuiksi jätetään hehtaaria kohden vähintään 10 järeää elävää puuta, erityisesti lehtipuita. Puut jätetään mieluummin ryhmiin ja sijoitetaan esimerkiksi luontokohteiden tai riistatiheikköjen yhteyteen. Puita, ryhmiä tai niiden alustaa ei käsitellä missään hakkuissa. Lisää asiasta: Säästöpuiden jättäminen
Hakkuissa säästetään aiemmin jätetyt säästöpuut, kolopuut, lahopuut ja tekopökkelöt. Kuolevia havupuita ja tuoreita tuulenkaatoja voidaan jättää metsään, jos ne eivät vaaranna muun metsän terveyttä. Hakkuussa vältetään kaatamasta kuolleita pystypuita ja pökkelöitä. Maassa oleva lahopuu siirretään pois uralta tai kierretään (pitkälle lahonneet maapuut eivät kestä siirtämistä). Lisäksi kuolleita puita jätetään hakkuualalle keskimäärin 10 puuta/ha. Mikäli leimikkotasolla ei ole riittävästi kuollutta puustoa, tehdään 2–5 tekopökkelöä/ha suosien lehtipuita. Lisää asiasta: Lahopuun säästäminen, Tekopökkelöiden tekeminen
Maanmuokkausta vältetään, jotta kenttäkerroksen varvikko säilyy. Mikäli kohteella tarvitaan maanmuokkausta, hyödynnetään soveltuvasti linnustoa suosivia maanmuokkauksen ohjeita. Lisää asiasta: Maanmuokkaus
Hyväkuntoisen linnunpöntön vahingoittamista vältetään. Pönttöpuut pyritään jättämään pystyyn esimerkiksi säästöpuiksi. Pönttö voidaan jättää myös paikalleen ja katkaista puu pöntön yläpuolelta. Linnunpöntöt ovat metsässä metsänomistajan luvalla, joten toimenpiteistä linnunpönttöjen suhteen on hyvä keskustella metsänomistajan kanssa ennen hakkuuta.
Eri-ikäisrakenteisella metsänkäsittelyllä voidaan ylläpitää tai luoda puustoisia kulkuyhteyksiä ja peitteisyyttä sekä välttää liikkumista rajoittavien aukeiden syntymistä. Peitteisyys myös lisää linnuille tärkeän mustikan menestymisen edellytyksiä.