MILA
Pohjois-Suomessa sijaitsevien tehtaiden puuvastaanottoon rakennettiin 1990-luvulla maamme ensimmäiset mittaus- ja laadutusasemat eli nk. MILA:t, yhteensä kolme kappaletta. Näillä pölkyt mitattiin yksitellen laser- ja videokameratekniikalla.
Pölkkyjen laadutus toteutettiin osaksi silmävaraisesti lajittelijan toimesta ja osaksi mittaustekniikkaa hyödyntäen (alamitat, mutkat). Lajittelija määritti pölkyn laadun (lahoTervettä puuta tummempi tai vaaleampi puuaines, jossa puusolukko on alkanut hajota lahottajasienten aineenvaihdunnan seurauksena. Lahoamisen edetessä puun tilavuuspaino laskee ja kuituominaisuudet heikkenevät, sellun saanto pienenee ja valkaisu vaikeutuu. More, haarapuu, väärä puulaji) ja tarvittaessa kuorilisäyksen tai jäävähennyksen. Varsinaisessa mittaustilanteessa matriisikamerat kuvasivat laservalolähteiden lähettämän ja pölkyn heijastaman valon siten, että keskimääräisestä kuitupuupölkystä saatiin noin 20 000 mittauspistettä. Pölkyn tilavuus laskettiin 5 cm:n pätkissä lieriön kaavalla. Aseman käsittelynopeus on 10 – 15 pölkkyä minuuttia kohden, mikä mahdollisti lähes 100 000 m³:n vuosikapasiteetin kahdessa vuorossa. Mittausjärjestelmä valitsi satunnaisesti riittävän määrän kontrollipölkkyjä tarkastusmittausta varten, jotka siirrettiin erilleen muista pölkyistä.
MITLA
Stora Enso Oyj:n Uimaharjun puuterminaalissa oli toiminnassa vuodesta 2002 lähtien automatisoitu otantaanNäytenippujen, näyterunkojen sekä hake- ja purunäytteiden valinta mittauserästä satunnaisesti tai systemaattisesti. More valittujen kuitupuuerien mittaus- ja laadutusasema, nk. MITLA-asema. Siinä tilavuuden mittausToimintosarja, jolla määritetään yksi tai useampia suureen arvoja. tapahtui matriisikameroilla kirkasta valopintaa vasten pölkyn pudotessa mittausalueen lävitse, jona aikana pölkyn halkaisijasta riippuen siitä otettiin 7 – 13 mittausta. Aluksi otantaerän pölkyt asetettiinpunnituspöydälle punnitusta varten, jonka jälkeen mittauslinjalla pölkyt eroteltiin toisistaan porrasannostelijan avulla ennen mittausta. Aseman käsittelykapasiteetti oli noin 35 pölkkyä minuuttia kohden. Laadutus tehtiin automaattisesti tietokoneella, joka asetti pölkyt automaattisesti laatujärjestykseen.
MITLA:lla mitattiin ja laadutettiin otantaanNäytenippujen, näyterunkojen sekä hake- ja purunäytteiden valinta mittauserästä satunnaisesti tai systemaattisesti. More osuneet kuitupuuniput pölkyttäin. Aseman mittauskapasiteetti mahdollisti myös pienten hankinta- ja käteiskauppapuuerien totaalisen mittauksen. Mittaustulosten varmistamiseksi tietokone arpoi vielä yksittäisiä kontrollipölkkyjä mittauslain edellyttämään tarkastusmittaukseen.
Codator Modus 1000
Codator Modus 1000 –mittaus- ja laadutusasema oli käytössä kontrolli- ja otantaerien mittauksessa Metsä Groupin Joutsenon tehtailla vuodesta 2005. Modus 1000 mittasi kuitupuupölkkyjen dimensiot ja tilavuuden niiden kulkiessa mittauskohdan ohitse. Se myös tunnisti dimensioihin liittyvät vajaalaadut kuten alamitat ja mutkat.
Järjestelmä koostui 2 – 4 viuhkaetäisyysmittauslaserista ja 4 – 8 kamerasta, jotka keräsivätmittaustietoa kuitupuun kolmiulotteisesta profiilista. Modus 1000 –mittalaite oli aiempiin otantamittausasemiin verrattuna rakenteellisesti kevyempi. Joutsenon laitetta oli mahdollista siirrellä, mutta mittalaite voitiin myös sijoittaa kuorimon yhteyteen. Tällöin se oli osa olemassa olevaa tuotantolinjaa, jolloin pölkyt voitiin mitata ja laaduttaa ennen kuorimoa olevalla hajotuspöydällä ilman, että pölkkyjä tarvitsi kuljettaa erilliselle otantamittausasemalle.
