Tyvilaho on puun arvokkaimmassa tyviosassa esiintyvä lahoTervettä puuta tummempi tai vaaleampi puuaines, jossa puusolukko on alkanut hajota lahottajasienten aineenvaihdunnan seurauksena. Lahoamisen edetessä puun tilavuuspaino laskee ja kuituominaisuudet heikkenevät, sellun saanto pienenee ja valkaisu vaikeutuu. More. Se on seuraus kasvavan puun juurista tai tyveltä alkuun lähteneestä lahottajasienitartunnasta. Tyvilahoa on sekä havu- että lehtipuilla. Taloudellisesti merkittävin on kuusentyvilaho, josta aikaisemmin käytettiin myös nimeä maannousema. Puun vastaanotossa tyvilaho tulee erottaa varastolahosta.
Kuusentyvilahoa aiheuttavat useat sienet, joista yleisin on Etelä-Suomessa kuusenjuurikääpä; muita yleisiä ovat mesisieni ja männynjuurikääpä. Juurikääpälahoa on noin 80 % kuusentyvilahon kokonaistilavuudesta Etelä- Suomen päätehakkuuikäisissä kuusikoissa. Mesisienen osuus on noin 8 %. Sekä juurikääpä että mesisieni ovat valkolahottajiaLahottajasieni, joka pystyy hajottamaan valikoivasti ligniiniä. Valkolahottajat voivat aiheuttaa joko vaaleaa valkolahoa tai ruskehtavaa korroosiolahoa. Valkolaho on yleistä koivulla, korroosiolaho kuusella. More.
Juurikääpä
Kuusen runkoon nouseva juurikääpälaho näkyy aluksi tyven sahauspinnalla violetinvärisenä rengasmaisena tai kaarenmuotoisena värivikana sydän- ja mantopuun rajalla. VärivikaYleisnimitys erilaisille puun värinmuutoksille. Värivika on useimmiten sienten aiheuttamaa, mutta myös entsyymireaktiot ja bakteerit voivat aiheuttaa puun värjäytymistä. More täyttää renkaan, joka vähitellen sienen hajotustoiminnan edetessä muuttuu kovaksi sydänpuuhun rajoittuvaksi vaaleanruskeaksi lahoksi.
Myöhemmin lahoTervettä puuta tummempi tai vaaleampi puuaines, jossa puusolukko on alkanut hajota lahottajasienten aineenvaihdunnan seurauksena. Lahoamisen edetessä puun tilavuuspaino laskee ja kuituominaisuudet heikkenevät, sellun saanto pienenee ja valkaisu vaikeutuu. More pehmenee ja juurikääpä voi levitä myös elävään mantopuuhun. LahoTervettä puuta tummempi tai vaaleampi puuaines, jossa puusolukko on alkanut hajota lahottajasienten aineenvaihdunnan seurauksena. Lahoamisen edetessä puun tilavuuspaino laskee ja kuituominaisuudet heikkenevät, sellun saanto pienenee ja valkaisu vaikeutuu. More on tyypiltään ruskehtavaa valkolahoihin kuuluvaa korroosiolahoaKorroosiolahon aiheuttajat hajottavat alkuvaiheessa sekä ligniiniä että selluloosaa, jolloin puu yleensä ruskettuu lievästi. Lahoamisen edetessä puuhun ilmestyy vaaleampia täpliä seurauksena tehokkaasta ligniinin hajotuksesta. Kun ligniini on täysin hajonnut, jatkuu myös selluloosan hajotus. More. Puuhun päästyään juurikääpä etenee keskimäärin 30 cm vuodessa ja nousee useita metrejä korkealle runkoon.
Juurikääpätuhojen tunnistaminen ja torjunta
Mesisieni
Mesisienilaho on tummanruskeaa ja raja terveeseen puuhun on jyrkkä. Lahon läpimitta on pienehkö, eikä lahoTervettä puuta tummempi tai vaaleampi puuaines, jossa puusolukko on alkanut hajota lahottajasienten aineenvaihdunnan seurauksena. Lahoamisen edetessä puun tilavuuspaino laskee ja kuituominaisuudet heikkenevät, sellun saanto pienenee ja valkaisu vaikeutuu. More yleensä nouse metriä korkeammalle runkoon. Pitkälle edenneenä mesisienilaho saa aikaan kartiomaisen tummareunaisen onkalon, muun osan rungosta ollessa tervettä. Onkalosta löytyy nauhamaisia rihmastojänteitä, joiden avulla sieni leviää. Mesisieni ja juurikääpä voivat lahottaa samaa puuta. Tällaisessa puussa lahon eteneminen on nopeaa.
Sellun raaka-aineena pehmeä lahoLahoa puuta, jossa lahottajasienten hajotustoiminta on edennyt niin pitkälle, että puuaines on menettänyt kiinteytensä ja sen rakenne on alkanut hajota. More aiheuttaa laatumenetyksiä ja kemikaalien kulutuksen lisääntymistä sekä keitossa että valkaisussa.