Pinon kiintotilavuusprosentilla tarkoitetaan pinossa olevien pölkkyjen kiintotilavuuden ja kehystilavuuden suhdetta. Kiintotilavuusprosentti määritetään seuraavien pinotiheystekijöiden perusteella.
- Pölkkyjen järeys eli keskiläpimitta
- Pölkkyjen karsinta ja oksaisuus
- Pölkkyjen mutkaisuus
- Pinon ladonta
Pinotiheystekijät arvioidaan toisistaan riippumatta. Niitä määritettäessä tehdään havaintoja pinon kummaltakin sivulta ja päältä. Jos pinossa ilmenee pinotiheystekijöiden kannalta selvästi toisistaan eroavia osia, pino jaetaan mittausta varten näiden erojen mukaisiin osiin. Pinotiheystekijäin vaikutusarvojen perusteella määräytyy kyseisen pinon kiintotilavuusprosentti. Lumen, jään tai muun vieraan aineen aiheuttamaa pinon harvuutta ei oteta luokitusvaiheessa huomioon.
Luokitukset
Keskiläpimitta
Keskiläpimitan luokituksessa käytetään tasaavaa 2 cm:n luokitusta (parittomat cm:t). Keskiläpimitta määritetään pölkkyjen päiden kuorellisten läpimittojen aritmeettisena keskiarvona. Läpimittaluokan määrityksessä ei tehdä eroa pölkyn tyvi- ja latvapäiden välillä.
Luokka määritetään joko:
- mittaamalla pölkkyjen päiden läpimittoja pinon kyljestä ja laskemalla niiden keskiarvo tai
- määrittämällä silmävaraisesti keskiarvoa edustavan pölkyn pää ja mittaamalla sen läpimitta.
Karsinta ja oksaisuus
Karsinta- ja oksaisuusluokkaa määritettäessä otetaan huomioon pölkyissä mittaushetkellä olevien oksantynkien ja oksakyhmyjen määrä. Tähän vaikuttavat sekä runkojen oksaisuus että karsinnan laatu.
Mutkaisuus
Mutkaisuusluokkaa määritettäessä on vertailuperusteena puulajin luontainen mutkaisuus. Havupuulla yleensä ja lehtipuulla Etelä-Suomessa esiintyy vain luokkia I, II ja III.
Pinon ladonta
Ladontaluokka määritetään silmävaraisen tarkastelun perusteella.