Puutavara hakataan puukauppasopimuksessa sovittujen mitta- ja laatuvaatimusten mukaan. Yleisiä puutavaran mitta- ja laatuvaatimuksia ei ole, vaan jokaisella metsäyhtiöllä on omat tehdas- tai tuotekohtaiset puutavaralajinsa, jotka on johdettu raaka-ainevaatimuksista. Vaatimuksista yleisimpiä ovat puutavaralajin minimiläpimitta ja sallitut pituudet sekä puutavarassa sallittu oksaisuus, laho ja muut viat.
Puutavaran varastointitarpeeseen vaikuttavat etenkin puuraaka-aineen kiertonopeus sekä kausittaisten hakkuu- ja käyttömäärien suhde. Lyhytaikaista, vain muutaman viikon kestävää varastointia aiheutuu lähinnä toimintojen ajoittumisesta ja lievistä toimintahäiriöistä johtuen. Pitkäaikaista varastointia tarvitaan erityisesti hiokkeen ja hierteen valmistukseen käytettävän tuoreen ja väriltään vaalean kuusen saatavuuden turvaamiseksi syyskesällä. Pitkäaikaisen varastoinnin, kuten vesivarastoinnin, uiton ja kylmävarastoinnin tavoitteena onkin raaka-aineen laadun säilyttäminen.
Puun laadun säilyttäminen
Puun laadun säilymistä voidaan parantaa erityisiä varastointimenetelmiä käyttämällä ja kehittämällä. Menetelmää valittaessa tulee kiinnittää huomiota varastointimenetelmästä aiheutuviin kustannuksiin ja toisaalta paremmasta puun laadun säilymisestä saatavaan hyötyyn. Puuainemuutosten nopeus ja määrät vaihtelevat puulajeittain. Havupuussa ei juuri tapahdu muutoksia, jos sen kosteus saadaan säilymään. Sen sijaan koivulla elävät sienet alkavat toimia jo kaatokosteassa puussa.
Ensin ilmestyy värivikaa, sitten kovaa lahoa ja lopuksi pehmeää lahoa. Kesäaikaan hakatussa männyssä värivikaa voi kehittyä jo parin viikon kuluessa. Koivussa muutokset etenevät nopeammin kuin havupuissa. Koivulla ja haavalla sekä männyllä laatumuutoksia on eniten pölkkyjen päissä, kuusella vikoja kehittyy helposti pölkyn koko pituudelle.
Puun laadun säilyttäminen -opas
Varastointitarve
Puutavaralajin varastointitarpeeseen vaikuttavat puuraaka-aineen kiertonopeus sekä kausittaisten hakkuu- ja käyttömäärien suhde. Eri puutavaralajien varaston keskimääräisissä kiertonopeuksissa on eroja:
- sahatukit, varaston kierto on yli 20 kertaa vuodessa
- koivuvaneritukit, 6 –12 kertaa vuodessa
- mäntykuitupuu, 4 – 6 kertaa vuodessa
- kuusikuitupuu, 12 kertaa vuodessa
- koivukuitupuu, 4 – 6 kertaa vuodessa.
Koska varastoidusta puusta pääosa on kuitupuuta, on käytännön hyödyntämisen kannalta tärkeätä ottaa huomioon kuitupuiden puuainemuutokset varastoinnin aikana. Sahatukeilla, jotka ovat hakkuiden ajoituksen määrääviä puutavaralajeja, ei yleensä ole pitkäaikaista varastointitarvetta. Koivuvaneritukkien varastointitarve vaihtelee kausittain ja laitoksittain.