Laatuotantamittauksessa kuitupuunipun laatu määritetään otannalla tehdasmittauksen yhteydessä. Puutavaran määrä puolestaan todetaan tehtaalla käytössä olevalla perusmittausmenetelmällä. Mikäli puutavaran laatu vaihtelee merkittävästi, voidaan käyttää laatuositemittausta, jossa kuitupuunippujen laatu määritetään ositetulla otannalla jakamalla puutavaraniput ositteisiin (vajaalaatuluokkiin) niiden laadun perusteella ja määrittämällä kullekin vajaalaatuluokalle vajaalaatuisen puun osuus otantanippujen liukuvana keskiarvona.
Nykyisin laatuositemittauksesta ollaan siirrytty enenevässä määrin laatuotantamittaukseen. Menetelmässä laatu määritetään otannalla arvottujen näytenippujen perusteella vajaalaadun liukuvana keskiarvona esim. käyttäen 14/10 otantaa. Laatuositemittauksesta menetelmä poikkeaa siinä, että puutavaranippuja ei jaeta eri laatuluokkiin silmävaraisesti eikä laadun määritystä otantaan perustuen tehdä laatuluokittain, vaan koko sumalle tai kollektiiville yhdellä kertaa.
Seuraavassa on kuvattu puutavaran laadun mittaus laatuotannalla sekä laatuositemenetelmällä.
Nippujen jako laatuluokkiin (koskee vain laatuositemittausta)
Puutavaraniput tai nipun osat jaetaan laatuluokkiin silmävaraisesti arvioidun vajaalaatuisen kuitupuun osuuden perusteella. Määrityksessä otetaan huomioon nipun molemmissa päissä ja sivuilla näkyvät kyseisen puutavaralajin laatuvaatimukset täyttämättömät pölkyt. Niiden tilavuusosuus nipun kokonaistilavuudesta arvioidaan ja tämän perusteella määräytyy nipun laatuluokka.
Vajaalaadun määritys
Osa puutavaranipuista arvotaan satunnaisotannalla otantamittaukseen, jossa määritetään ja mitataan pölkyittäin vajaalaatuisen puun tilavuus. Ositetussa otannassa tämä tehdään luokkakohtaisesti ja kullekin vajaalaatuluokalle lasketaan otantamittaustietojen perusteella vajaalaatuisen puun osuus liukuvana keskiarvona. Laatuotannassa vajaalaatuisen puun osuus lasketaan vastaavasti otantamittausten perusteella, mutta laatuluokkia on vain yksi. Vajaalaatuosuuksien laskennassa laatuluokalle/laatuluokille käytetään 10 viimeisimmän kyseiseen laatuluokkaan kuuluneen otantanipun mittaustuloksia. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös nk. 14/10-otantaa, jossa 14 viimeisimmän otantanipun vajaalaatuosuudesta kaksi pienintä ja kaksi suurinta havaintoa jätetään pois keskiarvon laskennasta.
Puutavaranipun laadun määräytyminen
Perusmittauksessa jokaisen puutavaranipun tai nipunosan vajaalaatuosuus määräytyy sille määritetyn laatuluokan voimassa olevan vajaalaatuosuuden keskiarvon mukaan. Kunkin nipun kiintotilavuus (netto) saadaan siis vähentämällä nipun kokonaistilavuudesta (brutto) kyseisen vajaalaatuluokan puun tilavuusosuus.
Menetelmän hyödyntäminen
Menetelmää käytetään eniten kuitupuun laadun määrityksessä puuvastaanotossa. Viime aikoina suuntaus on ollut vähentää laatuluokkien määrää, ja tätä kautta yksinkertaistaa puun laadutusta tehtaalla, ja samalla vähentää otantamittaustarvetta. Laatuositemittauksesta onkin siirrytty yhä enemmän laatuotantamittaukseen.
Laatuotannassa ja laatuositemenetelmässä tehtävä otantamittaus on puutavaralajeittain yhteinen kaikille mittauserille. Laatuluokkien määrä ja luokkarajat valitaan vajaalaatuisuuden esiintymisen mukaan, ja tehtailla on käytössään tavallisesti kolmesta viiteen eri laatuluokkaa.