Mittaus ja laatu

Metsätehon opas

  • PDF-liitteet
  • Termit
  • Testaa tietosi
  • Sivukartta
  • Käyttöoikeudet
  • Johdanto
    • Puutavaran mittaus
    • Luovutus-, urakointi- ja työmittaus
    • Mittausmenetelmäryhmät
    • Mittausmenetelmille ja -laitteille asetettavat vaatimukset
    • Mittaustarkkuus
    • Mittaaja ja mittauskustannukset
    • Mittauksessa sovittavat asiat
    • Mittausasiakirja
    • Lait ja asetukset
    • Valvonta ja organisointi
    • Mittausmenetelmien osuudet
  • Mittaus maastossa
    • Hakkuukonemittaus
      • Mittausmenetelmä
      • Tyviprofiilifunktiot
      • Mittalaitevaatimukset
      • Mittauksen toteutus
      • Omavalvonta
      • Tarkastusmittaus
      • Perusmittaustuloksen oikaisu
    • Kuormainvaakamittaus
      • Kuormainvaakamittauksen vaiheet
        • Ainespuu
        • Energiapuu
      • Punnitustarkkuuden seuranta
        • Kuormainvaa’an kalibrointi ja säätö
        • Testipunnukset mittaustarkkuuden seurannassa
      • Kuormainvaakojen ominaisuuksia
      • Kuormainvaakamittauksen hyödyt
      • Kuormainvaakamittauksen muistilista
    • Kuitupuun pinomittaus
      • Kehystilavuus
      • Pinotiheystekijät
      • Kiintotilavuusprosentin määritys
    • Energiapuun pinomittaus
    • Puutavarapölkkyjen mittaus
      • Havutukkien mittaus latvasta (latvakiintomittaus)
      • Lehtipuutukkien mittaus latvasta (latvakiintomittaus)
      • Lehtikuusitukkien mittaus latvasta
      • Pikkutukkien mittaus latvasta
      • Tukkien keskuskiintomittaus
      • Kuitupuun mittaus keskeltä
      • Puutavarapölkkyjen tilavuuden mittaus pätkittäin
      • Tukkien kuorilisäys
  • Mittaus tehtaalla
    • Tehdasmittauksen ominaispiirteet
      • Puutavaran tehdasvastaanotto
      • Tehdasmittausilmoitus
      • Mittaustarkkuuden seuranta
      • Valvontamittaus
    • Paino-otantamittaus
      • Punnitus
      • Otanta
      • Tilavuuden mittaus
    • Muut otantaan perustuvat menetelmät
      • Kehysotantamittaus
      • Nippu- ja vaunulukuotanta
      • Laadun toteaminen
      • Kuivamassan otantamittaus
    • Laserskannaukseen perustuva mittaus
    • Laatuotantamittaus
    • Kuitupuun pinomittaus ajoneuvossa
    • Automaattiset mittaus- ja laadutusasemat
    • Tukkien mittaus sahalla
    • Tukkiröntgenit
  • Laatu ja varastointi
    • Puuainemuutosten merkitys
    • Puuraaka-aineen lahoviat
      • Varastolaho
        • Mänty
        • Koivu
        • Kuusi
        • Haapa
      • Tyvilaho
      • Vauriolaho
      • Lyly
    • Lyhytaikainen varastointi
    • Pitkäaikainen varastointi
      • Uitto ja vesivarastointi
      • Kastelu
      • Kylmävarastointi
  • Mittauksen kehittäminen
    • Mittauksen T&K -ohjelma
    • Energiapuun mittaus
Olet täällä: Alkuun / Laatu ja varastointi / Puuainemuutosten merkitys
Edellinen - Laatu ja varastointi
Seuraava - Puuraaka-aineen lahoviat

Puuainemuutosten merkitys

Puuainemuutosten merkitykseen eri jalostusmuodoissa vaikuttaa jalostusaste. Mitä vähemmän puuainetta käsitellään, sitä vähemmän se sietää puuainemuutoksia.

Sahauksessa ja viilutuksessa kaikki viat väriviasta lähtien vaikuttavat jalostustulokseen. Laho tekee raaka-aineesta käyttökelvottoman.

Mekaanisessa kuidutuksessa puuraaka-aine muutetaan lähes kokonaan mekaaniseksi massaksi, jolloin puussa olevat viat siirtyvät massaan. Väriviat ja tummumat huonontavat massan vaaleutta, kun taas laho lyhentää kuitujen pituutta. Liiallinen puuaineen kuivuminen vaikeuttaa kuorimista, jolloin vaaleutta huonontavaa kuorta jää helposti massaan. Kuivuneesta puusta saadaan tummempaa massaa kuin tuoreesta, ja lisäksi massan veto- ja repäisylujuus heikkenevät.

Sellun valmistuksessa puuaineesta erotetaan kemiallisesti sellukuidut muista aineosista. Sellun saanto on alle puolet käytetyn raaka-aineen kuivapainosta. Sellunkeitossa puun solukon ligniinit liukenevat keittokemikaalien vaikutuksesta ja jäljelle jäävät selluloosakuidut. Värivikaa aiheuttavat, solujen sisällä olevat sienirihmastot eivät vaikuta tuotteen laatuun. Yleensä saatava massa valkaistaan, jolloin myös ylimääräinen väri poistuu. Laho katkoo sellukuituja, mikä heikentää lopputuotteen laatua. Pitkälle edennyt laho pienentää myös saantoa.

Puuainemuutokset kuitupuulla

Kuitupuulla puun laadun säilymistä voidaan parantaa erityisiä varastointimenetelmiä käyttämällä ja kehittämällä. Valintatilanteessa tulee tehdä kokonaistaloudellinen tarkastelu, jossa otetaan huomioon varastointimenetelmien käyttämisen kustannukset sekä paremmasta puun laadun säilymisestä tuleva hyöty.

Puuainemuutokset tienvarsivarastossa säilytettävässä kuitupuussa ovat Etelä-Suomessa olleet huomattavia. Puuainemuutosten nopeus ja määrät ovat koivulla suurempia kuin havupuilla. Männyn muutokset ovat kuusta nopeampia ja suurempia.

Männyn ja koivun muutokset ovat selvästi suurimmat pölkkyjen päissä. Tämä on otettava huomioon, kun puun laatua yritetään selvittää pölkyn päistä tehtävin havainnoin. Kuusen muutokset tapahtuvat yleensä saman syvyisinä koko pölkyn pituudella.

Alla olevissa kaavakuvissa näet terveen puuaineksen osuuden kuitupuussa eri käyttöönottoaikoina. Terveellä puulla tarkoitetaan kuiturakenteeltaan muuttumatonta puunosaa eli se sisältää täysin muuttumattoman osan lisäksi myös värivikaisen puun.

Mäntykuitupuu

Kuusikuitupuu

Koivukuitupuu

Puuainemuutokset sahatukeilla

Kotimaasta hankitun puun korjuu ajoitetaan pitkälti sahatukkien ehdoilla, jolloin sahatukeilla ei ole samansuuruisia varastointiongelmia kuin sellunkeittoon käytettävällä kuitupuulla. Toisaalta silloin, kun sahatukkia varastoidaan keväällä tai kesällä, niissä tapahtuvat muutokset ovat nopeita ja aiheuttavat suuria taloudellisia menetyksiä. Tyypillisimmillään varastoinnin aikana syntyvät sahatukkien laatumuutokset tapahtuvat sahojen kesälomien aikana varastoon jääneille suojaamattomille tukeille. Viime vuosina sahatukkien tuonti on lisännyt varastointitarvetta.

Yleisimmin sahatukkien laatua muuttavat kaarnakuoriaisten ja muiden hyönteisten aiheuttamat viat sekä niin hakkuusta kuin metsäkuljetuksestakin aiheutuneet tukkien korjuuvauriot: karsimaterien, syöttö- ja mittarullien tekemät jäljet ja kuoriutumat.

Hakkuukoneen syöttörullien tekemiä jälkiä jääpatjavarastoidulla kuusella.

Puuainemuutokset koivutukeilla

Koivutukeilla on selvästi havutukkeja suurempi varastointitarve. Koivutukkeja kertyy pääsääntöisesti muiden puulajien hakkuiden yhteydessä. Siten hakkuut ja käyttö on vaikea sovittaa yhteen.

Värivika

Koivu on puulajeistamme herkin laatumuutoksille. Laatumuutokset koivun puuaineessa tapahtuvat pölkkyjen päiden kautta. On erittäin harvinaista, että pölkyn pinnan kautta tulee puuainekseen värivikaa tai lahoa. Koivupölkkyjen päähän värivika (kuvassa) tulee hyvin nopeasti. Sen aiheuttajaa ei varmuudella tiedetä, mutta todennäköinen syy on hartsien hapettuminen ja/tai bakteerien toiminta. Värivian aiheuttaja muokkaa puuainesta otolliseksi nopeasti perässä seuraavalle laholle. Laho alkaa koivussa huomattavasti nopeammin kuin havupuissa.

Kuivumishalkeamat

Toinen koivutukeille varastoinnin aikana syntyvä vika on kuivumishalkeamat. Viilun sorvauksessa tukkien päissä olevat halkeamat vaikeuttavat pölkkyjen kiinnitystä sorvikaroihin sekä aiheuttavat halkeamia viilumaton reunoihin. Haitallisempia ovat tukkien pintaan syntyvät kuivumishalkeamat (kuvassa). Ne aiheuttavat koko viilumaton levyisiä halkeamia, jolloin kaikkea tätä viilua ei voida käyttää vanerin valmistukseen.

Koivutukkien laadun havainnoiminen on vaikeaa. Tukkien päitä katselemalla puuaines näyttää yleensä muuttumattomalta tai siinä on vähäisiä muutoksia. Varsinaiset muutokset näkyvät vasta, kun tukin päästä sahataan kiekko.

Koivutukkien laatumuutosten kokonaistaloudellinen merkitys korostuu, koska hyvälaatuisesta koivutukista on jatkuvasti puutetta. Kesäaikana tapahtuvat puuainemuutokset vähentävät hyvälaatuisen puun määrää. Vaneritehtailla voi olla kausia, jolloin tiettyjä hyviä laatuja ei pystytä valmistamaan, koska sorvatun koivuviilun varastointia ei ainakaan toistaiseksi tehdä.

Lisäongelman koivutukkien laadun säilyttämiseen tuo runsas tuontipuu. Tuontikoivutukit hakataan talvella ja toimitetaan tehtaille talven ja kevään aikana. Näiden tukkien käyttö ajoittuu tällöin suurimmalta osin kesään ja syksyyn.

Edellinen - Laatu ja varastointi
Seuraava - Puuraaka-aineen lahoviat

Laatu ja varastointi

  • Puuainemuutosten merkitys
  • Puuraaka-aineen lahoviat
  • Lyhytaikainen varastointi
  • Pitkäaikainen varastointi

Mittaus ja laatu -opas

Toimittanut
Timo Melkas
Metsäteho Oy

Julkaistu
8.5.2018

Puuhuolto.fi

Muut puuhuolto-oppaat löydät pääsivulta:

www.puuhuolto.fi

Yhteystiedot

Oppaaseen liittyen ota yhteyttä:

Timo Melkas
Metsäteho Oy
040 709 2901
etunimi.sukunimi@metsateho.fi

Copyright© 2022 METSÄTEHO OY