Mittaus ja laatu

Metsätehon opas

  • PDF-liitteet
  • Termit
  • Testaa tietosi
  • Sivukartta
  • Käyttöoikeudet
  • Johdanto
    • Puutavaran mittaus
    • Luovutus-, urakointi- ja työmittaus
    • Mittausmenetelmäryhmät
    • Mittausmenetelmille ja -laitteille asetettavat vaatimukset
    • Mittaustarkkuus
    • Mittaaja ja mittauskustannukset
    • Mittauksessa sovittavat asiat
    • Mittausasiakirja
    • Lait ja asetukset
    • Valvonta ja organisointi
    • Mittausmenetelmien osuudet
  • Mittaus maastossa
    • Hakkuukonemittaus
      • Mittausmenetelmä
      • Tyviprofiilifunktiot
      • Mittalaitevaatimukset
      • Mittauksen toteutus
      • Omavalvonta
      • Tarkastusmittaus
      • Perusmittaustuloksen oikaisu
    • Kuormainvaakamittaus
      • Kuormainvaakamittauksen vaiheet
        • Ainespuu
        • Energiapuu
      • Punnitustarkkuuden seuranta
        • Kuormainvaa’an kalibrointi ja säätö
        • Testipunnukset mittaustarkkuuden seurannassa
      • Kuormainvaakojen ominaisuuksia
      • Kuormainvaakamittauksen hyödyt
      • Kuormainvaakamittauksen muistilista
    • Kuitupuun pinomittaus
      • Kehystilavuus
      • Pinotiheystekijät
      • Kiintotilavuusprosentin määritys
    • Energiapuun pinomittaus
    • Puutavarapölkkyjen mittaus
      • Havutukkien mittaus latvasta (latvakiintomittaus)
      • Lehtipuutukkien mittaus latvasta (latvakiintomittaus)
      • Lehtikuusitukkien mittaus latvasta
      • Pikkutukkien mittaus latvasta
      • Tukkien keskuskiintomittaus
      • Kuitupuun mittaus keskeltä
      • Puutavarapölkkyjen tilavuuden mittaus pätkittäin
      • Tukkien kuorilisäys
  • Mittaus tehtaalla
    • Tehdasmittauksen ominaispiirteet
      • Puutavaran tehdasvastaanotto
      • Tehdasmittausilmoitus
      • Mittaustarkkuuden seuranta
      • Valvontamittaus
    • Paino-otantamittaus
      • Punnitus
      • Otanta
      • Tilavuuden mittaus
    • Muut otantaan perustuvat menetelmät
      • Kehysotantamittaus
      • Nippu- ja vaunulukuotanta
      • Laadun toteaminen
      • Kuivamassan otantamittaus
    • Laserskannaukseen perustuva mittaus
    • Laatuotantamittaus
    • Kuitupuun pinomittaus ajoneuvossa
    • Automaattiset mittaus- ja laadutusasemat
    • Tukkien mittaus sahalla
    • Tukkiröntgenit
  • Laatu ja varastointi
    • Puuainemuutosten merkitys
    • Puuraaka-aineen lahoviat
      • Varastolaho
        • Mänty
        • Koivu
        • Kuusi
        • Haapa
      • Tyvilaho
      • Vauriolaho
      • Lyly
    • Lyhytaikainen varastointi
    • Pitkäaikainen varastointi
      • Uitto ja vesivarastointi
      • Kastelu
      • Kylmävarastointi
  • Mittauksen kehittäminen
    • Mittauksen T&K -ohjelma
    • Energiapuun mittaus
Olet täällä: Alkuun / Mittaus maastossa / Puutavarapölkkyjen mittaus / Lehtipuutukkien mittaus latvasta (latvakiintomittaus)
Edellinen - Havutukkien mittaus latvasta (latvakiintomittaus)
Seuraava - Lehtikuusitukkien mittaus latvasta

Lehtipuutukkien mittaus latvasta (latvakiintomittaus)

Lehtipuutukit voidaan mitata joko latvasta tai pätkittäin mittauksella. Latvasta kuutiointia käytetään 31-70 dm pitkän lehtipuutukin mittaukseen.

Latvakiintomittauksessa pölkyistä mitataan latvaläpimitta ja pituus. Pölkkyjen pituus mitataan katkaisupintojen lyhimmältä väliltä ja läpimitta tukin latvaleikkauksesta. Pölkkyjen tilavuus saadaan käyttäen yksikkötilavuuslukujaTukkien kuutioinnissa (esim. latvakiintomittauksessa) käytetään alueittain määritettyjä läpimittaluokittaisia yksikkötilavuuslukuja, jotka osoittavat kuorellisen tilavuuden pituusyksikköä kohden (m/m). Yksikkötilavuusluvut on määritetty erikseen männylle, kuuselle ja lehtipuutukeille. More.

Menetelmää käytetään nykyisin lähinnä pienten hankintapuuerien mittauksessa tai yksittäisten metsurityönä hakattujen erikoispuutavaralajien työ- ja luovutusmittauksessa. Aikaisemmin latvakiintomittausPölkkyjen mittaus latvasta mitatun läpimitan ja pituuden perusteella. Käytetään yleensä järeiden tukkien mittauksessa tienvarressa. More tienvarressa on ollut valtamenetelmä järeiden pölkkyjen mittauksessa.

Menetelmäkuvaus

Lehtipuutukkien latvakiintomittauksessa tukkien pituus mitataan kappaleittain katkaisupintojen lyhimmältä väliltä ja läpimitta tukin latvaleikkauksesta vaakasuorassa suunnassa kuoren päältä. Tukin pituus merkitään latvaleikkaukseen.

Tukkierän tilavuus lasketaan käyttäen alueittain määritettyjä läpimittaluokittaisia yksikkötilavuuslukujaTukkien kuutioinnissa (esim. latvakiintomittauksessa) käytetään alueittain määritettyjä läpimittaluokittaisia yksikkötilavuuslukuja, jotka osoittavat kuorellisen tilavuuden pituusyksikköä kohden (m/m). Yksikkötilavuusluvut on määritetty erikseen männylle, kuuselle ja lehtipuutukeille. More, jotka osoittavat kuorellisen tilavuuden pituusyksikköä kohden (m³/m). Mittauserän tilavuutta korjataan tukkien keskipituuteen perustuvalla nk. keskipituuskorjauksellaLatvakiintomittauksessa mittauserän tilavuus korjataan tukkien keskipituuteen perustuvalla tilavuuskorjauksella, nk. keskipituuskorjauksella. More.

Mikäli pölkyn osa ei täytä puukauppasopimuksen mukaisia laatuvaatimuksia ja kun laatuvaatimukset täyttävää puuta on vähimmäismäärä molemmilla puolin vikakohtaa, voidaan tehdä välivähennysMikäli lehtipuupölkyn osa ei täytä puukauppasopimuksen mukaisia laatuvaatimuksia ja kun laatuvaatimukset täyttävää puuta on vähimmäismäärä molemmilla puolin vikakohtaa, voidaan tehdä välivähennys. More.

Tukin paksuuden mittaus

Paksuus mitataan latvaleikkauksesta tai enintään 3 cm:n etäisyydeltä latvasta. MittausToimintosarja, jolla määritetään yksi tai useampia suureen arvoja. tehdään vaakasuorassa suunnassa, kuoren päältä. Mittauksessa käytetään tasaavaa 2 cm:n luokitusta (parittomat cm:t). Mikäli tukin minimiläpimitta on pariton cm-luku, alin luokkaväli on 1 cm:n suuruinen.

Jos mittauskohtaan sattuu oksapaksunnos, mitataan paksuus siitä, missä paksunnoksen vaikutus tyveen päin mentäessä päättyy. Jos kuori on mittauskohdasta kulunut, sen paksuus arvioidaan.

Huomattavan soikeista tukeista mitataan kaksi toisiaan vastaan kohtisuorassa olevaa läpimittaa, joiden keskiarvo on tukin paksuus.

Tukin pituuden mittaus

Lehtipuutukin pituus mitataan katkaisupintojen lyhimmältä väliltä.

Tukit mitataan sovittuja katkontapituuksia käyttäen (esim. 31, 34, 37 dm…). Määräpituuksista sallitaan enintään ±3 cm:n poikkeama, ellei ole sovittu sitä suuremmasta poikkeamasta. Silmavaraisesti katkotut tukit mitataan käyttäen tasaavaa, enintään 3 dm:n luokitusta.

Tukin pituus on 46 dm.

Jos pituuspoikkeama on sallittua suurempi, käytetään pituuden mittauksessa tasaavaa 1 cm:n luokitustaTasaavassa luokituksessa esim. pölkyn latvaläpimitta pyöristetään mitattua läpimittaa lähinnä olevaan läpimittaluokkaan normaalien pyöristyssääntöjen mukaan. Esimerkiksi luokiteltaessa tukit latvaläpimitan perusteella kahden senttimetrin läpimittaluokkiin (parittomat) käyttäen tasaavaa luokitusta, pyöristyisi latvaläpimitaltaan 22,0 cm paksu tukki läpimittaluokkaan 23 cm ja vastaavasti 21,9 cm paksu tukki läpimittaluokkaan 21 cm. Vaihtoehtoisesti muita luokittelutapoja voisi olla aleneva tai ylenevä luokittelu, jolloin lukuarvo pyöristettäisiin aina lähimpään alenevaan tai ylenevään läpimittaluokkaan. More.

Määrämittakatkonnasta poikkeaminen

Tukkien epätarkasta katkonnasta (esim. yli 3 cm) voidaan sanktiona käyttää alenevaa pituusluokitusta hankinta- ja toimituskaupoissaToimituskaupassa myyjä vastaa myös kaukokuljetuksesta sekä sen kustannuksista ja toimittaa puutavaran ostajan nimeämään luovutuspaikkaan, yleensä suoraan tehtaalle, sovittuna aikana. Metsähallituksen puukauppa on luonteeltaan toimituskauppaa, mutta muiden myyjien toimituskauppa on vähäistä. More sekä hakkuun työmittauksessa, kun tästä on erikseen sovittu. Tukin tilavuusvähennys tehdään tällöin latvasta. Mittaustulosteessa tulee esittää sekä tarkka tilavuus että tilavuus vähennyksen jälkeen.

Välivähennys

Mikäli pölkyn osa ei täytä puukauppasopimuksen mukaisia laatuvaatimuksia ja kun laatuvaatimukset täyttävää puuta on vähimmäismäärä molemmilla puolin vikakohtaa, voidaan tehdä välivähennysMikäli lehtipuupölkyn osa ei täytä puukauppasopimuksen mukaisia laatuvaatimuksia ja kun laatuvaatimukset täyttävää puuta on vähimmäismäärä molemmilla puolin vikakohtaa, voidaan tehdä välivähennys. More.

VälivähennyksenMikäli lehtipuupölkyn osa ei täytä puukauppasopimuksen mukaisia laatuvaatimuksia ja kun laatuvaatimukset täyttävää puuta on vähimmäismäärä molemmilla puolin vikakohtaa, voidaan tehdä välivähennys. More kuorellinen tilavuus lasketaan kertomalla kuhunkin latvaläpimittaluokkaan kuuluvien välivähennysten yhteispituus latvaläpimittaluokan pituusyksikköä kohden lasketulla tilavuusluvulla.

Hyväksytty puutavara määrä saadaan vähentämällä kuhunkin latvaläpimittaluokkaan kuuluvien tukkien yhteispituudesta siihen kuuluvien välivähennysten yhteispituus ja kertomalla näin saatu erotus pituusyksikköä kohden lasketulla tilavuusluvulla.

Tilavuuden määritys

Tilavuuden määrityksessä käytetään yksikkötilavuuslukujaTukkien kuutioinnissa (esim. latvakiintomittauksessa) käytetään alueittain määritettyjä läpimittaluokittaisia yksikkötilavuuslukuja, jotka osoittavat kuorellisen tilavuuden pituusyksikköä kohden (m/m). Yksikkötilavuusluvut on määritetty erikseen männylle, kuuselle ja lehtipuutukeille. More, jotka osoittavat kuorellisen kiintotilavuuden pituusyksikköä kohti (m³/m) eri läpimittaluokissa (taulukko 8).

Yksikkötilavuuslukujen perusteella laskettua tukkierän kiintotilavuutta korjataan tukkierän keskipituuden mukaan määräytyvällä korjausprosentilla (taulukko 9).

Mittauserän kuorellinen kiintotilavuusTodellinen kuorellinen tilavuus, yksikkö m³. Puutavaran tilavuus kuorineen, ts. kuoren päältä mitattuna. More ilmoitetaan kuutiometrin kymmenysosan tarkkuudella.

Esimerkki tilavuuden laskennasta

Punkaharjulla on mitattu koivutukkeja 29 cm:n latvaläpimittaluokassa 150,5  m ja 35 cm:n latvaläpimittaluokassa 265 m. Erän tukkien keskipituus on 59,5 dm. VälivähennyksenMikäli lehtipuupölkyn osa ei täytä puukauppasopimuksen mukaisia laatuvaatimuksia ja kun laatuvaatimukset täyttävää puuta on vähimmäismäärä molemmilla puolin vikakohtaa, voidaan tehdä välivähennys. More yhteispituus läpimittaluokassa 35 cm on 25,5 m.

Mikä on kuorellinen kiintotilavuusTodellinen kuorellinen tilavuus, yksikkö m³. Puutavaran tilavuus kuorineen, ts. kuoren päältä mitattuna. More, m³, latvaläpimittaluokittain ja yhteensä?

Taulukot 8 ja 9

Taulukosta 8 todetaan, että 29 cm:n latvaläpimittaluokassa yksikkötilavuuslukuTukkien kuutioinnissa (esim. latvakiintomittauksessa) käytetään alueittain määritettyjä läpimittaluokittaisia yksikkötilavuuslukuja, jotka osoittavat kuorellisen tilavuuden pituusyksikköä kohden (m/m). Yksikkötilavuusluvut on määritetty erikseen männylle, kuuselle ja lehtipuutukeille. More on 0,076 m³/m ja 35 cm:n latvaläpimittaluokassa 0,1095 m³/m. Tulos lasketaan seuraavasti:

150,5 m * 0,076 m³/m = 11,438 m³
265,0 m * 0,1095 m³/m = 29,0175 m³
Yhteensä 40,46 m3 (40,4555)

Taulukko 9 osoittaa, että keskipituudeltaan 59,5 dm olevalle lehtipuutukkierälle keskipituuskorjausLatvakiintomittauksessa mittauserän tilavuus korjataan tukkien keskipituuteen perustuvalla tilavuuskorjauksella, nk. keskipituuskorjauksella. More on + 1,75 %.

40,46 m³ * 1,0175 = 41,17 m³

VälivähennysMikäli lehtipuupölkyn osa ei täytä puukauppasopimuksen mukaisia laatuvaatimuksia ja kun laatuvaatimukset täyttävää puuta on vähimmäismäärä molemmilla puolin vikakohtaa, voidaan tehdä välivähennys. More lasketaan 35 cm:n läpimittaluokassa olevan välivähennyksenMikäli lehtipuupölkyn osa ei täytä puukauppasopimuksen mukaisia laatuvaatimuksia ja kun laatuvaatimukset täyttävää puuta on vähimmäismäärä molemmilla puolin vikakohtaa, voidaan tehdä välivähennys. More pituuden (25,5 m) perusteella seuraavasti:

VälivähennyksenMikäli lehtipuupölkyn osa ei täytä puukauppasopimuksen mukaisia laatuvaatimuksia ja kun laatuvaatimukset täyttävää puuta on vähimmäismäärä molemmilla puolin vikakohtaa, voidaan tehdä välivähennys. More kuorellinen tilavuus:
25,5 m * 0,1095 m³/m * 1,0175 = 2,84 m³

Hyväksytty puutavaramäärä on:
11,44 m³ * 1,0175 + (265 m – 25,5 m) * 0,1095 m³/m * 1,0175 =
11,638165 m³ + 26,684191 m³ = 38,32 m³

Laskutehtävä: Tilavuuden määritys lehtipuutukeille

Vilppulassa on mitattu:

  • koivutukkeja 23 cm:n latvaläpimittaluokassa 185,4 m ja
  • 27 cm:n latvaläpimittaluokassa 259,9 m.
  • Erän tukkien keskipituus on 43,1 dm.
  • VälivähennyksenMikäli lehtipuupölkyn osa ei täytä puukauppasopimuksen mukaisia laatuvaatimuksia ja kun laatuvaatimukset täyttävää puuta on vähimmäismäärä molemmilla puolin vikakohtaa, voidaan tehdä välivähennys. More yhteispituus läpimittaluokassa 27 cm on 1,5 m.

Mikä on kuorellinen kiintotilavuusTodellinen kuorellinen tilavuus, yksikkö m³. Puutavaran tilavuus kuorineen, ts. kuoren päältä mitattuna. More, m3, läpimittaluokittain ja yhteensä?

Syötä luvut kenttiin. Merkitse luvut kaikkien desimaalien tarkkuudella. Saat ilmoituksen oikeasta tuloksesta Kommentti-kenttiin. Tarvitset:
Taulukot 8 ja 9

Edellinen - Havutukkien mittaus latvasta (latvakiintomittaus)
Seuraava - Lehtikuusitukkien mittaus latvasta

Mittaus maastossa

  • Hakkuukonemittaus
  • Kuormainvaakamittaus
  • Kuitupuun pinomittaus
  • Energiapuun pinomittaus
  • Puutavarapölkkyjen mittaus
    • Havutukkien mittaus latvasta (latvakiintomittaus)
    • Lehtipuutukkien mittaus latvasta (latvakiintomittaus)
    • Lehtikuusitukkien mittaus latvasta
    • Pikkutukkien mittaus latvasta
    • Tukkien keskuskiintomittaus
    • Kuitupuun mittaus keskeltä
    • Puutavarapölkkyjen tilavuuden mittaus pätkittäin
    • Tukkien kuorilisäys

Mittaus ja laatu -opas

Toimittanut
Timo Melkas
Metsäteho Oy

Julkaistu
8.5.2018

Puuhuolto.fi

Tietosuojaseloste
Lisätietoa evästeistä

Muut puuhuolto-oppaat löydät pääsivulta:
puuhuolto.fi

Yhteystiedot

Oppaaseen liittyen ota yhteyttä:

Timo Melkas
Metsäteho Oy
040 709 2901
etunimi.sukunimi@metsateho.fi

Copyright© 2026 METSÄTEHO OY