Mittaus ja laatu

Metsätehon opas

  • PDF-liitteet
  • Termit
  • Testaa tietosi
  • Sivukartta
  • Käyttöoikeudet
  • Johdanto
    • Puutavaran mittaus
    • Luovutus-, urakointi- ja työmittaus
    • Mittausmenetelmäryhmät
    • Mittausmenetelmille ja -laitteille asetettavat vaatimukset
    • Mittaustarkkuus
    • Mittaaja ja mittauskustannukset
    • Mittauksessa sovittavat asiat
    • Mittausasiakirja
    • Lait ja asetukset
    • Valvonta ja organisointi
    • Mittausmenetelmien osuudet
  • Mittaus maastossa
    • Hakkuukonemittaus
      • Mittausmenetelmä
      • Tyviprofiilifunktiot
      • Mittalaitevaatimukset
      • Mittauksen toteutus
      • Omavalvonta
      • Tarkastusmittaus
      • Perusmittaustuloksen oikaisu
    • Kuormainvaakamittaus
      • Kuormainvaakamittauksen vaiheet
        • Ainespuu
        • Energiapuu
      • Punnitustarkkuuden seuranta
        • Kuormainvaa’an kalibrointi ja säätö
        • Testipunnukset mittaustarkkuuden seurannassa
      • Kuormainvaakojen ominaisuuksia
      • Kuormainvaakamittauksen hyödyt
      • Kuormainvaakamittauksen muistilista
    • Kuitupuun pinomittaus
      • Kehystilavuus
      • Pinotiheystekijät
      • Kiintotilavuusprosentin määritys
    • Energiapuun pinomittaus
    • Puutavarapölkkyjen mittaus
      • Havutukkien mittaus latvasta (latvakiintomittaus)
      • Lehtipuutukkien mittaus latvasta (latvakiintomittaus)
      • Lehtikuusitukkien mittaus latvasta
      • Pikkutukkien mittaus latvasta
      • Tukkien keskuskiintomittaus
      • Kuitupuun mittaus keskeltä
      • Puutavarapölkkyjen tilavuuden mittaus pätkittäin
      • Tukkien kuorilisäys
  • Mittaus tehtaalla
    • Tehdasmittauksen ominaispiirteet
      • Puutavaran tehdasvastaanotto
      • Tehdasmittausilmoitus
      • Mittaustarkkuuden seuranta
      • Valvontamittaus
    • Paino-otantamittaus
      • Punnitus
      • Otanta
      • Tilavuuden mittaus
    • Muut otantaan perustuvat menetelmät
      • Kehysotantamittaus
      • Nippu- ja vaunulukuotanta
      • Laadun toteaminen
      • Kuivamassan otantamittaus
    • Laserskannaukseen perustuva mittaus
    • Laatuotantamittaus
    • Kuitupuun pinomittaus ajoneuvossa
    • Automaattiset mittaus- ja laadutusasemat
    • Tukkien mittaus sahalla
    • Tukkiröntgenit
  • Laatu ja varastointi
    • Puuainemuutosten merkitys
    • Puuraaka-aineen lahoviat
      • Varastolaho
        • Mänty
        • Koivu
        • Kuusi
        • Haapa
      • Tyvilaho
      • Vauriolaho
      • Lyly
    • Lyhytaikainen varastointi
    • Pitkäaikainen varastointi
      • Uitto ja vesivarastointi
      • Kastelu
      • Kylmävarastointi
  • Mittauksen kehittäminen
    • Mittauksen T&K -ohjelma
    • Energiapuun mittaus
Olet täällä: Alkuun / Laatu ja varastointi / Puuraaka-aineen lahoviat / Varastolaho
Edellinen - Puuraaka-aineen lahoviat
Seuraava - Mänty

Varastolaho

Varastolaholla tarkoitetaan hakattuun puutavaraan hakkuun ja käytön välillä tullutta sienten aiheuttamaa lahoa. Varastolaho pääsee alkuun sieni-itiöiden kulkeutuessa ilman välityksellä paljaalle puupinnalle pölkkyjen päihin ja kuoren rikkoutumakohtiin. Lämpötilan ollessa riittävä itiöt itävät, ja sienirihmastot tunkeutuvat puuhun. Itiöt voivat levitä puuhun myös hyönteisten mukana.

Ennen varsinaista lahoa puussa on yleensä havaittavissa erilaisia värivikoja kuten sinistymistä tai ruskeita ja punertavia värivikoja. Kesäaikaan hakatussa männyssä ensimmäiset merkit sinistymisestä voivat näkyä jo parin viikon kuluttua hakkuusta.

Havupuilla varastolaho etenee aluksi laikkuina mantopuussa. Sydänpuu, varsinkin männyllä, on hyvin kestävää varastolahoa vastaan. Koivulla varastolaho leviää suhteellisen nopeasti koko pölkkyyn. Lahon pehmeneminen alkaa yleensä pölkyn pintaosista. Pölkkyjen päiden kuivuminen vaikeuttaa varastolahon havaitsemista.

Lahoaminen ei etene puun ollessa jäässä. Kevään ja syksyn viileinä aikoina laho etenee hitaasti. Lämpimänä vuodenaikana varastolahon aiheuttama kuorellisen puutavaran pilaantuminen on sitä vähäisempää mitä kosteammassa ja viileämmässä puu voidaan varastoida.

Varastolahoa aiheuttava sienilajisto on erilainen havu- ja lehtipuilla. Valtaosa varastolahoa aiheuttavista sienistä on kuitenkin valkolahottajia.

Käytännön esimerkit varastolahosta

Seuraavilla sivuilla näet esimerkit männyn, koivun, kuusen ja haavan esimerkit varastolahosta. Näin luet kaavioita:

Kuvaajissa on tarkasteltu lahon etenemistä ja puuaineen muutoksia kaatohetkestä aina seuraavan vuoden syksyyn männyllä, kuusella, koivulla ja haavalla. Hakkuuajankohta on ollut joko talvi tai syksy. Vasemmassa laidassa oleva aikajana osoittaa, kuinka kauan puutavaraa on varastoitu ja milloin puutavara on hakattu.

Oikealla puolella olevasta kuvaajasta nähdään pehmeän ja kovan lahon, värivian sekä terveen manto- ja sydänpuun osuudet keskimääräisen pölkyn tilavuudesta eri kohdissa pölkkyä. Lisäksi valokuvin on havainnollistettu puuaineen muutoksia tarkasteluajankohtana.

Edellinen - Puuraaka-aineen lahoviat
Seuraava - Mänty

Laatu ja varastointi

  • Puuainemuutosten merkitys
  • Puuraaka-aineen lahoviat
    • Varastolaho
      • Mänty
      • Koivu
      • Kuusi
      • Haapa
    • Tyvilaho
    • Vauriolaho
    • Lyly
  • Lyhytaikainen varastointi
  • Pitkäaikainen varastointi

Mittaus ja laatu -opas

Toimittanut
Timo Melkas
Metsäteho Oy

Julkaistu
8.5.2018

Puuhuolto.fi

Tietosuojaseloste
Lisätietoa evästeistä

Muut puuhuolto-oppaat löydät pääsivulta:
puuhuolto.fi

Yhteystiedot

Oppaaseen liittyen ota yhteyttä:

Timo Melkas
Metsäteho Oy
040 709 2901
etunimi.sukunimi@metsateho.fi

Copyright© 2025 METSÄTEHO OY