Mittaus ja laatu

Metsätehon opas

  • PDF-liitteet
  • Termit
  • Testaa tietosi
  • Sivukartta
  • Käyttöoikeudet
  • Johdanto
    • Puutavaran mittaus
    • Luovutus-, urakointi- ja työmittaus
    • Mittausmenetelmäryhmät
    • Mittausmenetelmille ja -laitteille asetettavat vaatimukset
    • Mittaustarkkuus
    • Mittaaja ja mittauskustannukset
    • Mittauksessa sovittavat asiat
    • Mittausasiakirja
    • Lait ja asetukset
    • Valvonta ja organisointi
    • Mittausmenetelmien osuudet
  • Mittaus maastossa
    • Hakkuukonemittaus
      • Mittausmenetelmä
      • Tyviprofiilifunktiot
      • Mittalaitevaatimukset
      • Mittauksen toteutus
      • Omavalvonta
      • Tarkastusmittaus
      • Perusmittaustuloksen oikaisu
    • Kuormainvaakamittaus
      • Kuormainvaakamittauksen vaiheet
        • Ainespuu
        • Energiapuu
      • Punnitustarkkuuden seuranta
        • Kuormainvaa’an kalibrointi ja säätö
        • Testipunnukset mittaustarkkuuden seurannassa
      • Kuormainvaakojen ominaisuuksia
      • Kuormainvaakamittauksen hyödyt
      • Kuormainvaakamittauksen muistilista
    • Kuitupuun pinomittaus
      • Kehystilavuus
      • Pinotiheystekijät
      • Kiintotilavuusprosentin määritys
    • Energiapuun pinomittaus
    • Puutavarapölkkyjen mittaus
      • Havutukkien mittaus latvasta (latvakiintomittaus)
      • Lehtipuutukkien mittaus latvasta (latvakiintomittaus)
      • Lehtikuusitukkien mittaus latvasta
      • Pikkutukkien mittaus latvasta
      • Tukkien keskuskiintomittaus
      • Kuitupuun mittaus keskeltä
      • Puutavarapölkkyjen tilavuuden mittaus pätkittäin
      • Tukkien kuorilisäys
  • Mittaus tehtaalla
    • Tehdasmittauksen ominaispiirteet
      • Puutavaran tehdasvastaanotto
      • Tehdasmittausilmoitus
      • Mittaustarkkuuden seuranta
      • Valvontamittaus
    • Paino-otantamittaus
      • Punnitus
      • Otanta
      • Tilavuuden mittaus
    • Muut otantaan perustuvat menetelmät
      • Kehysotantamittaus
      • Nippu- ja vaunulukuotanta
      • Laadun toteaminen
      • Kuivamassan otantamittaus
    • Laserskannaukseen perustuva mittaus
    • Laatuotantamittaus
    • Kuitupuun pinomittaus ajoneuvossa
    • Automaattiset mittaus- ja laadutusasemat
    • Tukkien mittaus sahalla
    • Tukkiröntgenit
  • Laatu ja varastointi
    • Puuainemuutosten merkitys
    • Puuraaka-aineen lahoviat
      • Varastolaho
        • Mänty
        • Koivu
        • Kuusi
        • Haapa
      • Tyvilaho
      • Vauriolaho
      • Lyly
    • Lyhytaikainen varastointi
    • Pitkäaikainen varastointi
      • Uitto ja vesivarastointi
      • Kastelu
      • Kylmävarastointi
  • Mittauksen kehittäminen
    • Mittauksen T&K -ohjelma
    • Energiapuun mittaus
Olet täällä: Alkuun / Mittaus tehtaalla / Tukkien mittaus sahalla
Edellinen - Automaattiset mittaus- ja laadutusasemat
Seuraava - Tukkiröntgenit

Tukkien mittaus sahalla

Tukit lajitellaan tukkimittarilla mitatun latvaläpimitan ja silmämääräisesti arvioidun laadun perusteella laatuluokkiin.

Sahoille toimitettavat tukit mitataan yleensä kappaleittain optisilla tukkimittareilla, jolloin saadaan tiedot muun muassa tukkien pituudesta, latvaläpimitasta ja tilavuudesta eri tarkoituksia varten. Samassa yhteydessä mittaaja tai tukkimittari määrittää myös jokaisen pölkyn laadun. Tukkimittarilla saatavaa mittaustulosta voidaan käyttää sekä tuotantoprosessin ohjaukseen että työ-, urakointi– ja luovutusmittaukseen, jolloin kyseinen tukkierä on pidettävä ja mitattava erillään muista puutavaraeristä. Optisia tukkimittareita on käytössä myös vaneritehtailla puutavaran vastaanotossa. Mittaus optisilla tukkimittareilla perustuu pölkkyjen pätkittäin mittaukseen.

Laki puutavaran mittauksesta (414/2013), linkki ajantasaiseen säädökseen (FINLEX).

Maa- ja metsätalousministeriön asetus puutavaran mittauksen mittausmenetelmäryhmien tarkemmasta sisällöstä sekä mittauslaitteiden käytöstä (Nro 12/13), linkki ajantasaiseen säädökseen (FINLEX).

Luonnonvarakeskuksen määräys puutavaran mittaukseen liittyvistä yleisistä muuntoluvuista: Ajantasainen määräys (09.06.2023)

Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi:
Suositus 12.10.2017
Suositus 9.11.2018

Mittausperiaate

Nykyisissä tukkimittareissa käytettävien laservalon ja kameroiden avulla saadaan kolmiulotteinen malli tukista, mikä mahdollistaa hyvin tarkan tukkien dimensioiden ja tilavuuden mittauksen. Tukit kuljetetaan tukkimittarin mittauskehikon ja lasersäteiden muodostaman tason lävitse pituussuuntaisesti. Kameroilla kuvataan lasersäteiden heijastumaa tukin pinnasta. Kamerat on asetettu siten, että tukin koko kehä voidaan kuvata. Tukin läpimitat mitataan kolmesta tai neljästä suunnasta 1 – 2 cm:n välein 1 mm:n tarkkuudella ja pituus mitataan 1 cm:n tarkkuudella pulssianturin ja valokennon avulla. Tukki kuutioidaan lyhyinä pätkinä periaatteessa samalla tavalla kuin hakkuukonemittauksessa.

Tilavuuden mittaus tukkimittareilla on erittäin tarkkaa. Tarkan mittauksen mahdollistavat paitsi pitkälle kehitetty mittaustekniikka, myös tehdasoloissa hyvin toteutettavissa oleva mittalaitteiden huolto, seuranta ja kunnossapito.

Mittalaitteet

Tukkimittareita on käytössä lähes kaikilla suuremmilla sahoilla Suomessa. Yleisimmät tukkimittarit ovat Rema Control Ab:n valmistama RemaLog 3D ja VisionMetricin kehittämä Elmes 3600C ja Mikropuun kehittämä Opmes-tukkimittari.

RemaControl Ab (RemaLog3D, RS-3D Log Scanner)
VisioMetric (Elmes 3600C)
Limab Oy (LogProfiler 3D)
Microtec  (Logeye)

Oikealla Microtecin Logeye tukkimittari (© Microtec) ja vasemmalla RemaLog3D -tukkimittarin mittausperiaate (Piirroskuva: RemaSavco, Rajako)

Mittaustarkkuuden seuranta

Tukkimittarin mittaustarkkuus tarkastetaan päivittäin erilaisten kalibrointiputkien ja testikappaleiden avulla. Tämän lisäksi järjestelmä arpoo satunnaisotantana tukkeja tarkastukseen, joiden avulla valvotaan mittauksen tarkkuutta ja laadutuksen onnistumista. Otantasuhde asetetaan siten, että tarkastusten välisenä ajanjaksona kertyy riittävä määrä pölkkyjä tarkastukseen. Tällöin tukkimittarin ja tarkastusmittauksen tuloksia voidaan verrata luotettavasti pölkky- ja tarkastuseräkohtaisesti. Mittaaja saa tiedon pölkyn osumisesta tarkastukseen vasta laadutuksen jälkeen. Tarkastettavat tukit merkitään juoksevalla numerolla, jotta ne ovat yksilöitävissä myöhemmin tukkimittarin ja tarkastusmittauksen tuloksia vertailtaessa.

Mittausaseman henkilökunta mittaa tarkastuserän säännöllisesti 1 – 2 viikon välein. Pölkkyjen tilavuus mitataan 1 m:n pätkissä mittasaksilla. Läpimitat mitataan kuoren päältä 1 mm:n tarkkuudella ja pölkyn pituus 1 cm:n tarkkuudella. Kuutiointi tapahtuu manuaalisessa tarkastuserän mittauksessa enintään 1 m sylintereinä. Kaikki tukkimittarin tarkastukset ja säädöt rekisteröidään tietojärjestelmään, josta ne on tulostettavissa ja pyydettäessä esitettävissä mittausosapuolille.

Pölkyittäin mittaavien puutavaran tehdasmittalaitteiden tarkastus -ohje – (HUOM! vanhan lainsäädännön mukaan)

Mittaustarkkuutta seurataan jatkuvasti erilaisten kalibrointiputkien ja testikappaleiden avulla.

Kuorilisäys

Kuorettomana mitattuihin pölkkyihin voidaan laskennallisesti lisätä kuoren määrä ja päästä kuorelliseen tilavuuteen. Tällainen tilanne tulee eteen lähinnä muunnettaessa tukkimittarilla kuorettomana mitattu tilavuus kuorelliseksi. Puulajin ja tukin kuorettoman latvaläpimitan mukaiset kuorilisäysprosentit on esitetty alueittain taulukkomuodossa. Mänty-, kuusi- ja koivutukkeille on olemassa myös vastaavat kuorilisäysfunktiot.

Mänty-, kuusi- ja koivutukkien kuorilisäys

Menetelmän hyödyntäminen

Tukkimittareiden käyttötarkoitus ei rajoitu pelkästään puutavaran työ-, urakointi- ja luovutusmittaukseen. Tukkien mittauksen yhteydessä tapahtuu tukkien automaattinen lajittelu esimerkiksi sahauksen vaatimiin läpimittaluokkiin. Samalla toteutetaan tukkien silmävarainen laatuluokittelu. Yleisin vajaalaadun syy on tukin latvassa oleva latvamutka muiden vajaalaatusyiden ollessa mm. laho, lenkous ja alimitta. Mittauksen ja laadutuksen perusteella tukit lajitellaan haluttuihin koko- ja laatuluokkiin sahan raaka-ainetarpeiden mukaisesti. Pisimmälle viedyissä sovelluksissa tukkien kolmiulotteiset mallit mahdollistavat myös tukkien muodon käyttämisen lajitteluperusteena.

Tukkimittari on luotettava tehdasmittausväline, joka soveltuu hyvin sekä pienten että suurten puutavaraerien mittaukseen. Tehdasmittaus mahdollistaa myös tukkien laatuhinnoittelun, koska laatu on pölkyittäin todettavissa. Esimerkiksi mäntytukkien laatuhinnoittelussa oksattomat tyvitukit, terveoksaiset latvatukit, oksaiset tyvitukit ja kuivaoksaiset välitukit voisivat muodostaa kukin oman hinnoittelu- ja laatuositteensa.

Edellinen - Automaattiset mittaus- ja laadutusasemat
Seuraava - Tukkiröntgenit

Mittaus tehtaalla

  • Tehdasmittauksen ominaispiirteet
  • Paino-otantamittaus
  • Muut otantaan perustuvat menetelmät
  • Laserskannaukseen perustuva mittaus
  • Laatuotantamittaus
  • Kuitupuun pinomittaus ajoneuvossa
  • Automaattiset mittaus- ja laadutusasemat
  • Tukkien mittaus sahalla
  • Tukkiröntgenit

Mittaus ja laatu -opas

Toimittanut
Timo Melkas
Metsäteho Oy

Julkaistu
8.5.2018

Puuhuolto.fi

Tietosuojaseloste
Lisätietoa evästeistä

Muut puuhuolto-oppaat löydät pääsivulta:
puuhuolto.fi

Yhteystiedot

Oppaaseen liittyen ota yhteyttä:

Timo Melkas
Metsäteho Oy
040 709 2901
etunimi.sukunimi@metsateho.fi

Copyright© 2025 METSÄTEHO OY