Mittaus ja laatu

Metsätehon opas

  • PDF-liitteet
  • Termit
  • Testaa tietosi
  • Sivukartta
  • Käyttöoikeudet
  • Johdanto
    • Puutavaran mittaus
    • Luovutus-, urakointi- ja työmittaus
    • Mittausmenetelmäryhmät
    • Mittausmenetelmille ja -laitteille asetettavat vaatimukset
    • Mittaustarkkuus
    • Mittaaja ja mittauskustannukset
    • Mittauksessa sovittavat asiat
    • Mittausasiakirja
    • Lait ja asetukset
    • Valvonta ja organisointi
    • Mittausmenetelmien osuudet
  • Mittaus maastossa
    • Hakkuukonemittaus
      • Mittausmenetelmä
      • Tyviprofiilifunktiot
      • Mittalaitevaatimukset
      • Mittauksen toteutus
      • Omavalvonta
      • Tarkastusmittaus
      • Perusmittaustuloksen oikaisu
    • Kuormainvaakamittaus
      • Kuormainvaakamittauksen vaiheet
        • Ainespuu
        • Energiapuu
      • Punnitustarkkuuden seuranta
        • Kuormainvaa’an kalibrointi ja säätö
        • Testipunnukset mittaustarkkuuden seurannassa
      • Kuormainvaakojen ominaisuuksia
      • Kuormainvaakamittauksen hyödyt
      • Kuormainvaakamittauksen muistilista
    • Kuitupuun pinomittaus
      • Kehystilavuus
      • Pinotiheystekijät
      • Kiintotilavuusprosentin määritys
    • Energiapuun pinomittaus
    • Puutavarapölkkyjen mittaus
      • Havutukkien mittaus latvasta (latvakiintomittaus)
      • Lehtipuutukkien mittaus latvasta (latvakiintomittaus)
      • Lehtikuusitukkien mittaus latvasta
      • Pikkutukkien mittaus latvasta
      • Tukkien keskuskiintomittaus
      • Kuitupuun mittaus keskeltä
      • Puutavarapölkkyjen tilavuuden mittaus pätkittäin
      • Tukkien kuorilisäys
  • Mittaus tehtaalla
    • Tehdasmittauksen ominaispiirteet
      • Puutavaran tehdasvastaanotto
      • Tehdasmittausilmoitus
      • Mittaustarkkuuden seuranta
      • Valvontamittaus
    • Paino-otantamittaus
      • Punnitus
      • Otanta
      • Tilavuuden mittaus
    • Muut otantaan perustuvat menetelmät
      • Kehysotantamittaus
      • Nippu- ja vaunulukuotanta
      • Laadun toteaminen
      • Kuivamassan otantamittaus
    • Laserskannaukseen perustuva mittaus
    • Laatuotantamittaus
    • Kuitupuun pinomittaus ajoneuvossa
    • Automaattiset mittaus- ja laadutusasemat
    • Tukkien mittaus sahalla
    • Tukkiröntgenit
  • Laatu ja varastointi
    • Puuainemuutosten merkitys
    • Puuraaka-aineen lahoviat
      • Varastolaho
        • Mänty
        • Koivu
        • Kuusi
        • Haapa
      • Tyvilaho
      • Vauriolaho
      • Lyly
    • Lyhytaikainen varastointi
    • Pitkäaikainen varastointi
      • Uitto ja vesivarastointi
      • Kastelu
      • Kylmävarastointi
  • Mittauksen kehittäminen
    • Mittauksen T&K -ohjelma
    • Energiapuun mittaus
Olet täällä: Alkuun / Termit
Edellinen - PDF-liitteet
Seuraava - Testaa tietosi

Termit

  • Aleneva luokitus

    kts. Tasaava luokitus

  • Hankintakauppa

    Hankintakaupassa myyjä sitoutuu omalla kustannuksellaan toimittamaan sovitun määrän mitta- ja laatuvaatimusten mukaista puuta sovittuihin varastopaikkoihin sovittuna aikana.

  • Jalostamaton puutavara

    Runkopuusta, kuoresta, oksista, kannoista ja juurista katkaisemalla, hakettamalla, murskaamalla tai muuten vastaavasti valmistetut puutavaralajit, joita ei ole teollisuushaketta lukuun ottamatta prosessoitu toiseksi puutavaralajiksi sahaamalla, veistämällä tai mekaanisesti taikka kemiallisesti käsittelemällä tai muulla vastaavalla tavalla.

  • Kalibrointi

    Mittauksessa olevan poikkeaman toteaminen vertailuarvoon nähden. Esimerkiksi hakkuukonemittauksen ja oikeana pidettävän vertailuarvon (saksimittauksen) välisen mittaeron todentaminen. HUOM! Ei sisällä mittalaitteen säätämistä (kts. viritys).

  • Kalibrointimittaus

    Työn suorittajan tekemä erillisen näyte-erän hakkaaminen ja mittaaminen kalibrointia (mittaeron todentamista) varten esim. mittausolosuhteiden jyrkästi muuttuessa tai mittalaitteen huollon yhteydessä. Toteutetaan mittalaitevalmistajan ohjeiden mukaisesti.

  • Kehystilavuus

    Puutavarapölkkyjen muodostaman muodostelman (pino, kuorma) pituuden, leveyden ja korkeuden määräämä tilavuus.

  • Keskipituuskorjaus

    Latvakiintomittauksessa mittauserän tilavuus korjataan tukkien keskipituuteen perustuvalla tilavuuskorjauksella, nk. keskipituuskorjauksella.

  • Keskuskiintomittaus

    Keskuskiintomittauksella tarkoitetaan mittausmenetelmää, jossa puutavarapölkystä mitataan pituus ja läpimitta pölkyn pituuden puolivälistä (keskusläpimitta). Todellinen kuorellinen tilavuuden (kuorellinen kiintotilavuus) lasketaan pölkyittäin keskusläpimitan ja pituuden perusteella käyttäen lieriön kaavaa.

  • Keskusläpimitta

    Keskusläpimitta (d0,5) on pölkyn pituuden (h) puolivälistä mitattu kuorellinen läpimitta.

    Läpimitta voidaan pyöristää enintään 1 cm tasaaviin luokkiin.

    Tilavuuden laskentaa varten lasketaan myös keskusläpimittaa vastaava säde (r, cm) kaavalla d0,5/2.

  • Kiintotilavuus

    Todellinen kuorellinen tilavuus, yksikkö m³. Puutavaran tilavuus kuorineen, ts. kuoren päältä mitattuna.

  • Kiintotilavuusprosentti

    Puutavaran kiintotilavuuden ja kehystilavuuden suhde (%), kuvaa mittauserän tiiviyttä.

  • Korroosiolaho

    Korroosiolahon aiheuttajat hajottavat alkuvaiheessa sekä ligniiniä että selluloosaa, jolloin puu yleensä ruskettuu lievästi. Lahoamisen edetessä puuhun ilmestyy vaaleampia täpliä seurauksena tehokkaasta ligniinin hajotuksesta. Kun ligniini on täysin hajonnut, jatkuu myös selluloosan hajotus.

  • Kova laho

    Lahoa puuta, jonka kovuus ei vielä poikkea oleellisesti terveestä puusta. Lujuusominaisuudet ovat kuitenkin heikentyneet.

  • Laadun mittaus

    Puutavaran osittelu laadun perusteella, silmämääräinen laadun määrittäminen tai laadun suora mittaus perustuen puuaineen ominaisuuksiin.

  • Laho puu

    Tervettä puuta tummempi tai vaaleampi puuaines, jossa puusolukko on alkanut hajota lahottajasienten aineenvaihdunnan seurauksena. Lahoamisen edetessä puun tilavuuspaino laskee ja kuituominaisuudet heikkenevät, sellun saanto pienenee ja valkaisu vaikeutuu.

  • Lahottajasieni, lahottaja

    Yleisnimitys elävää tai kuollutta puuta hajottaville sienille.

  • Latvakiintomittaus

    Pölkkyjen mittaus latvasta mitatun läpimitan ja pituuden perusteella. Käytetään yleensä järeiden tukkien mittauksessa tienvarressa.

  • Luottamusvälin leveys

    Luottamusvälin leveydellä tarkoitetaan sallittua otannasta aiheutuvaa virhettä. Luottamusvälin leveytenä käytetään pituuden ja läpimitan mittauksessa 1,5 % ja tilavuudessa 1 %.

  • Luovutusmittaus

    Puutavaran mittaus, jolla todetaan sopimuksessa edellytetyn puutavaran määrä ja laatu kauppahinnan määräämistä varten.

  • Markkinahakkuut

    Markkinapuun hakkuu, teollisuuteen ja vientiin hankitun kotimaisen aines- ja polttopuun hakkuu.

  • Mittauksen luotettavuus

    Ominaisuus, joka kuvaa mittauksen käyttövarmuutta koskien mittaustarkkuutta, toimintavarmuutta ja kunnossapitovarmuutta.

  • Mittaus

    Toimintosarja, jolla määritetään yksi tai useampia suureen arvoja.

  • Mittauslaite

    Laite, joka on tarkoitettu mittausten tekemiseen; mittauslaite voi toimia yhdessä lisälaitteen tai –laitteiden kanssa.

  • Mittausmenetelmä

    Yleisesti kuvattu looginen toimintojen sarja, jonka avulla mittaukset suoritetaan.

  • Mittausosapuoli

    Mittausosapuolella tarkoitetaan tahoja, joita puutavaran mittauksella määritetty mittaustulos koskee, kuten myyjä, ostaja, urakanantaja, urakoitsija, työnantaja tai työn suorittaja.

  • Mittaustarkkuus

    Mittaussuureen mitatun arvon ja todellisen (oikeana pidettävän) arvon yhtäpitävyys.

  • Myyjä

    Puutavaran ja hakkuuoikeuden luovuttaja.

  • Näytenippu

    Mittauserästä otannalla valittu osa, joka mitataan muuntoluvun (tuoretiheys, kiintotilavuusprosentti) määrittämiseksi.

  • Omavalvonta

    Työn suorittajan tekemät toimenpiteet, joihin kuuluvat käytönaikainen seuranta, kalibroinnit, mittalaitteen viritys ja edellisten dokumentointi.

  • Omavalvontaraportti

    Yhteenveto hakkuukoneella ja mittasaksilla mitattujen pölkkyjen mittaeroista ja mittaerojen vaihtelusta sekä tehdyistä mittalaitteen virityksistä. Kaikkien uudehkojen hakkuukoneiden mittalaitteiden ominaisuus. Aikaisemmin käytetty nimitystä KTR –koontituloste.

  • Ostaja

    Puutavaran ja hakkuuoikeuden saaja.

  • Otanta

    Näytenippujen, näyterunkojen sekä hake- ja purunäytteiden valinta mittauserästä satunnaisesti tai systemaattisesti.

  • Pehmeä laho

    Lahoa puuta, jossa lahottajasienten hajotustoiminta on edennyt niin pitkälle, että puuaines on menettänyt kiinteytensä ja sen rakenne on alkanut hajota.

  • Permeabiliteetti

    Pitkäaikainen runsas kastelu tai vesivarastointi kesäaikaan lämpimässä vedessä saattaa aiheuttaa bakteerien aikaansaamia permeabiliteettivaurioita, jotka näkyvät muuta osaa tummempina kohtina kuultovärjätyssä sahatavarassa.

  • Perusmittaus

    Mittausosapuolten suorittama luovutus-, työ- tai urakointimittaus.

  • Puutavaralajiryhmä

    Usean puutavaralajin yhdistelmä, johon on koottu esim. kaikki yhden puulajin järeät tukkipuutavaralajit (kuten esim. tyvitukit, sorvitukit, välitukit, latvatukit ect.). Tyypillinen puutavaralajien ryhmittely: MäT/KuT/KoT/MäK/KuK/ LeK/Laho. Pikkutukki ja parru yhdistetään yleensä ko. puulajin kuitupuuhun ja pylväät tarkastellaan erikseen. Sekapuustossa voi olla tarpeen yhdistää havupuulajien tai jopa kaikkien puulajien puutavaralajiryhmät keskenään, silloin käytetään termiä rungonosaluokka, esim: HaT/LeT/HaK/LeK tai vain Tukki/Kuitupuu. Huom! Tässä ohjeessa käytetään vain termiä puutavaralajiryhmä, koska se on tavanomaisin tarkasteluyksikkö hakkuukonemittauksessa.

  • Puutavaran mittaus

    Jalostamattoman puutavaran määrän, jakoperusteen ja laadun mittaaminen kauppahinnan määrittämistä varten (luovutusmittaus) tai työn tekemisestä paljouden perusteella suoritettavan palkan määräämistä varten (työmittaus) tai urakointimaksujen taikka muun korvauksen määräämistä varten (urakointimittaus).

  • Pystykauppa

    Pystykaupassa myyjä luovuttaa metsänhakkuusopimuksella ostajalle oikeuden hakata ja kuljettaa metsästä pois kaupan kohteena olevat puut sovitun ajan kuluessa. Pystykauppa kohdistuu puukaupassa sovittuun alueeseen eli leimikkoon tai tiettyyn määrään sovitunlaista puuta.

  • Pystymittaus

    Puutavaran mittaus, jossa puutavaran määrä ja laatu mitataan pystyssä olevista puista.

  • Ruskolahottaja

    Lahottajasieni, joka hajottaa puun selluloosan ja hemiselluloosan, mutta jättää jäljelle ligniinin (ruskolaho).

  • Satunnainen virhe

    Mittausta toistettaessa suunnaltaan ja tasoltaan vaihteleva virhe. Virheen on pysyttävä mittausmenetelmälle tyypillisissä rajoissa eli pienempänä kuin suurin sallittu poikkeama.

  • Satunnaisotanta / Satunnainen näyterunko

    Jokaisella hakatulla rungolla tai puutavaranipulla on sama todennäköisyys tulla valituksi näyterungoksi tai otantanipuksi.

  • Sinistyminen, sinistymä

    Sinistäjäsienten aiheuttama värivika puussa.

  • Sinistäjäsieni

    Yleisnimitys sienille, jotka saavat aikaan tumman, yleensä sinertävän värinmuutoksen puussa. Sinistäjäsieni käyttää puusolujen helposti hajoavia aineita ravinnokseen, mutta ei yleensä tuhoa soluseinämiä, joten puun lujuusominaisuudet eivät muutu.

  • Suhteellinen mittaero

    (hakkuukonemittaus – saksimittaus) / saksimittaus *100.
    Huom! Mittaeron oikaisuprosentti tarkastusmittauksessa lasketaan seuraavasti:
    (saksimittaus – hakkuukonemittaus ) / hakkuukonemittaus *100.

  • Suodatus

  • Suurin sallittu poikkeama

    Mittauksen tarkkuusvaatimus, mittauserän mittaustuloksen suurin sallittu ero oikeana pidettävään vertailuarvoon nähden.

  • Systemaattinen virhe

    Mittausta toistettaessa samansuuntaisena pysyvä virhe. Mittauksessa ei sallita systemaattista virhettä. Esimerkiksi, mikäli jollakin läpimitta-alueella tai pituudessa havaitaan systemaattista virhettä, mittalaite viritetään.

  • Taaksepäin suodatus

  • Tanniini

    Tanniinit ovat kasveissa esiintyviä uuteaineita, joilla on voimakas värjäävä vaikutus. Suomen kielessä tanniineista käytetään myös nimitystä parkkihappo.

  • Tarkastelukerta

    Yhdellä tarkastelukerralla tarkastellaan juuri mitattuja (vähintään 6 pölkkyä) ja edellisellä mittauskerralla mitattuja (vähintään 6 pölkkyä) näyterunkoja yhdessä. Mikäli ko. olevaan pääpuulajiin ei kerry näyterunkoja riittävästi kahden viimeisen tarkastelukerran aikana, kasvatetaan tarkastelujaksoa taaksepäin aina niin pitkälle, että pääpuulajiin kertyy vähintään 12 näytepölkkyä. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun pääpuulaji vaihtuu tarkastelukertojen välillä.

  • Tarkastusmittaus

    Tarkastusmittaus on ulkopuolisen tahon tekemä mittaustarkkuuden seuranta, eli perusmittauksen tarkastaminen näyte-erän toistomittauksella. Tarkastusmittaus on tehtävä samalla tai tarkkuudeltaan vastaavalla menetelmällä kuin perusmittaus on suoritettu.

  • Tasaava luokitus

    Tasaavassa luokituksessa esim. pölkyn latvaläpimitta pyöristetään mitattua läpimittaa lähinnä olevaan läpimittaluokkaan normaalien pyöristyssääntöjen mukaan.

    Esimerkiksi luokiteltaessa tukit latvaläpimitan perusteella kahden senttimetrin läpimittaluokkiin (parittomat) käyttäen tasaavaa luokitusta, pyöristyisi latvaläpimitaltaan 22,0 cm paksu tukki läpimittaluokkaan 23 cm ja vastaavasti 21,9 cm paksu tukki läpimittaluokkaan 21 cm.

    Vaihtoehtoisesti muita luokittelutapoja voisi olla aleneva tai ylenevä luokittelu, jolloin lukuarvo pyöristettäisiin aina lähimpään alenevaan tai ylenevään läpimittaluokkaan.

  • Tehdasmittaaja

    Tehdasmittauksen tekevä yhteisö tai elinkeinonharjoittaja.

  • Tehdasmittaus

    Perusmittausta erityisellä puutavaran mittaus-, jalostus- tai terminaalipaikalla, jossa mitataan säännöllisesti ja laajamittaisesti pysyväisluonteisella mittauslaitteella.

  • Todellinen kuorellinen tilavuus

    Puutavaran tilavuus kuorineen, ts. kuoren päältä mitattuna.

  • Toimituskauppa

    Toimituskaupassa myyjä vastaa myös kaukokuljetuksesta sekä sen kustannuksista ja toimittaa puutavaran ostajan nimeämään luovutuspaikkaan, yleensä suoraan tehtaalle, sovittuna aikana. Metsähallituksen puukauppa on luonteeltaan toimituskauppaa, mutta muiden myyjien toimituskauppa on vähäistä.

  • Tuoretiheys

    Puutavaran massan ja tilavuuden suhde (kg/m3).

  • Työmittaus

    Puutavaran mittaus, jolla todetaan puutavaran määrä ja laatu työn tekemisestä paljouden perusteella suoritettavan palkan määräämistä varten.

  • Työnantaja

    Työsopimuslain (55/2001) mukainen työnantaja.

  • Työnsuorittaja

    Työsopimuslain (55/2001) mukainen työntekijä.

  • Ulkopuolinen valvonta

    Muun kuin työn suorittajan tekemä valvonta. Esimerkiksi urakanantajan suorittama tarkastusmittaus.

  • Urakanantaja

    Sellainen taho, joka suorittaa korvauksen urakan kohteena olevan puutavaran määrän perusteella.

  • Urakointimittaus

    Puutavaran mittaus, jolla todetaan puutavaran määrä ja laatu urakointimaksujen taikka muun korvauksen määräämistä varten.

  • Urakoitsija

    Sellainen taho, joka saa korvauksen urakan kohteena olevan puutavaran määrän perusteella.

  • Valkolahottaja

    Lahottajasieni, joka pystyy hajottamaan valikoivasti ligniiniä. Valkolahottajat voivat aiheuttaa joko vaaleaa valkolahoa tai ruskehtavaa korroosiolahoa. Valkolaho on yleistä koivulla, korroosiolaho kuusella.

  • Valvontamittaus

    Virallisen mittaajan omasta aloitteestaan tai tehdasmittaajan pyynnöstä suorittama tehdasmittauksessa käytetyn mittauslaitteen, -menetelmän tai menettelyn tarkastaminen.

  • Virallinen mittaus

    Virallisen mittaajan mittausosapuolen pyynnöstä suorittama luovutus-, työ- tai urakointimittaus ja siihen liittyvä viranomaispäätös ja sen tekemisessä tarvittavat toimenpiteet.

  • Viritys

    Mittalaitteen toiminnan asettaminen käyttöolosuhteisiin sopivaksi ja tuottamaan oikea mittaustulos. Aikaisemmin käytetty nimitystä mittalaitteen säätäminen tai kalibrointi.

  • Välivähennys

    Mikäli lehtipuupölkyn osa ei täytä puukauppasopimuksen mukaisia laatuvaatimuksia ja kun laatuvaatimukset täyttävää puuta on vähimmäismäärä molemmilla puolin vikakohtaa, voidaan tehdä välivähennys.

  • Värivika

    Yleisnimitys erilaisille puun värinmuutoksille. Värivika on useimmiten sienten aiheuttamaa, mutta myös entsyymireaktiot ja bakteerit voivat aiheuttaa puun värjäytymistä.

  • Yksikkötilavuusluku

    Tukkien kuutioinnissa (esim. latvakiintomittauksessa) käytetään alueittain määritettyjä läpimittaluokittaisia yksikkötilavuuslukuja, jotka osoittavat kuorellisen tilavuuden pituusyksikköä kohden (m3/m). Yksikkötilavuusluvut on määritetty erikseen männylle, kuuselle ja lehtipuutukeille.

Edellinen - PDF-liitteet
Seuraava - Testaa tietosi

Mittaus ja laatu -opas

Toimittanut
Timo Melkas
Metsäteho Oy

Julkaistu
8.5.2018

Puuhuolto.fi

Muut puuhuolto-oppaat löydät pääsivulta:

www.puuhuolto.fi

Yhteystiedot

Oppaaseen liittyen ota yhteyttä:

Timo Melkas
Metsäteho Oy
040 709 2901
etunimi.sukunimi@metsateho.fi

Copyright© 2023 METSÄTEHO OY