Energiapuuta korjataan kasvatusmetsissä pääasiassa nuoren metsän kunnostuskohteilta (energiapuuharvennus) ja ensiharvennuksilta. Nuoren metsän kunnostuskohteilla tarkoitetaan metsiä, joissa taimikonhoito on aikoinaan tehty vaillinaisesti tai jätetty kokonaan tekemättä, jolloin puusto on riukuuntunutta ja mitoiltaan ensiharvennukseen soveltumatonta. Metsänhoidollisen tilan parantamiseksi tällainen metsä on kannattavaa harventaa ennen varsinaista ensiharvennusta; puuston järeytyminen nopeutuu ja ensimmäisen ainespuuharvennuksen kannattavuus paranee. Energiapuun korjuu nuorista metsistä edellyttää, että hakkuukertymä on vähintään 40 m3/ha, ja että rungon keskikoko on yli 20–30 dm3.
Energiapuuharvennuksessa kaikki poistettavat puut korjataan energiapuuksi joukkohakkuuta hyödyntäen. Joukkohakkuussa useita puita käsitellään yhtä aikaa hakkuulaitteen joukkokäsittelytoiminnon avulla. Hakkuukoneissa joukkokäsittelytoiminto on toteutettu ohjelmallisesti, lisäksi joissakin hakkuulaitteissa voidaan käyttää joukkokäsittelypihtejä parantamaan nipun pystyssä pysymistä hakkuulaitteessa. Useamman rungon yhtäaikainen käsittely nostaa hakkuun tuottavuutta.
Ensiharvennuskohteilla energiapuun korjuu voidaan toteuttaa joko pelkkänä energiapuun korjuuna tai yhdistettynä aines- ja energiapuun korjuuna eli integroituna korjuuna. Integroidussa korjuussa ainespuuvahvuinen puun osa korjataan joukkohakkuulla ainespuuksi omiin kasoihin ja latvaosa kerätään energiapuuksi joko koko- tai rankapuuna.
Ajourastoa koskevat säännöt ovat pääosin samat kuin ainespuun korjuussa. Samoin energiapuun korjuun toteutuksessa voidaan käyttää edellä esiteltyjä työmalleja ja korjuumenetelmiä. Erona kuitupuun korjuuseen, työmallin mukaisella sektorilla tai osastolla voidaan käsitellä useita puita samanaikaisesti. Ainespuun korjuun tavoin keskeistä on oppia järjestelmällinen ja rauhallinen työtapa, ja ymmärtää työn suunnittelun merkitys sekä hyvän työjäljen että oman työhyvinvoinnin kannalta.
Harvennettavan alueen jako sektorityömallin mukaisiin sektoreihin helpottaa joukkohakkuussa poistettavien puiden valintaa ja käsittelyä. Sopivan kokoinen 2–5 rungon taakka saadaan kerättyä usein yhden sektorin alueelta. Poistettavat puut kerätään sektorilta lähimmästä kauimpaan -periaatteella.
Työskentelyohjeita joukkokäsittelyyn
- Sopiva taakkakoko on 2–5 runkoa.
Sopivalla taakkakoolla työskentely on sujuvaa ja nosturi ei rasitu liikaa. - Poimi taakkaan samankokoisia ja samaa puutavaralajia olevia runkoja.
Näin toimimalla runkojen energiapuuosa saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti minimiläpimittaan saakka. Prosessointi-työvaihe onnistuu paremmin, kun rungot ovat samankokoisia. - Valitse taakkaan lähekkäin, ryppäissä ja linjassa sijaitsevia poistettavia runkoja.
Samankokoisten runkojen ryhmä esimerkiksi yhden sektorin alueella muodostaa usein hyvän käsittelytaakan. Puut on hyvä kerätä hakkuulaitteeseen lähimmästä kauimmaiseen periaatteella, eli aloittaa konetta lähimpänä olevasta rungosta ja lopettaa kauimmaiseen poistettavaan runkoon. Tällöin hakkuulaitteessa olevat puut pysyvät keruuvaiheessa hyvin pystyssä. - Käsittele isot, oksaiset ja mutkaiset rungot yksitellen.
Hyvälaatuiset isot rungot on hyvä tehdä yksinpuin. Hakkuulaitteen koosta riippuen kaksi lähekkäin sijaitsevaa isoa runkoa (rinnankorkeusläpimitaltaan jopa 15 cm) voidaan hakata joukkokäsitellen. Kaikkein pienimpiä, rinnankorkeusläpimitaltaan alle 4 cm:n puita ei kannata kerätä energiapuuksi. - Muista nosturin liikkeiden minimoinnin tavoite – vältä siis työskentelyä ajouran puolelta toiselle.
Mikäli puut kerätään rankapuuna ja puut prosessoidaan nosturin alle, latvat ja risut on hyvä tuoda lopuksi uralle maaperän suojaksi.
Joukkokäsittelyä sektorityömallilla