Selkeiden terveysriskien torjunnan ohella työhyvinvointi ja työssä viihtyminen ovat nousseet keskeisiksi tekijöiksi työolojen kehittämisessä viime vuosina. Karkeasti määriteltynä työhyvinvointi tarkoittaa, että työnteko on mielekästä ja sujuvaa, ja että työympäristö on turvallinen ja terveyttä edistävä. Työhyvinvointiin ja työkykyyn vaikuttavat sekä henkilön omat voimavarat että työn kokonaisuus, minkä vuoksi työkyky ei olekaan staattinen tila vaan pikemminkin jatkuvaa tasapainoilua omien resurssien ja työn vaatimusten välillä. Tutkimusten mukaan hyvä työhyvinvointi, työkyky ja työympäristö parantavat työn laatua, työssä pysymistä ja tuottavuutta.
Vaikka globaalisti manuaalinen metsätyö on yleistä, Suomessa puunkorjuu perustuu lähes täysin metsäkoneilla suoritettavaan tavaralajimenetelmään. Tämä tietokoneistettu metsäkone-ihminen-yhdistelmä on vähentänyt työntekijän kokonaisvaltaista fyysistä rasitusta ja työtapaturmien määrää. Koneellisen työn luonne on itsenäistä ja luonnonläheistä, ja sisältää pitkiä istumisjaksoja ja toistuvia liikkeitä.
Hyvällä työergonomialla voidaan edesauttaa työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Ergonomia on työn ja toimintaympäristön suunnittelua ja kokonaisvaltaista kehittämistä, ja se voidaan jakaa organisatoriseen-, fyysiseen- ja kognitiiviseen ergonomiaan. On tutkittu, että ennakointi-, suunnittelu- ja päätöksentekotaidot eli kognitiiviset prosessit ja -ergonomia ovat keskiössä kuljettajan hyvinvoinnin kannalta. Koneellisessa puunkorjuussa kuljettaja joutuu käsittelemään suuria informaatiomääriä, joka aiheuttaa psyykkistä kuormittumista ja voi muodostua työn tuottavuuden rajoittavaksi tekijäksi. Kehittämällä ja noudattamalla hallittuja työmalleja kuljettajaan kohdistuvia rasituksia on mahdollista minimoida ja parantaa täten työssä viihtymistä ja kuljettajien hyvinvointia. Toimiva työympäristö houkuttelee myös uusia osaajia alalle.
Fyysinen hyvinvointi
Metsäkoneen ohjaamon työergonomia on kehittynyt viime vuosikymmeninä huomattavasti esimerkiksi melun, tärinän, lämpötilan säädön ja valaistuksen osalta. Ergonomian kehityksestä huolimatta staattiset ja toistuvat työvaiheet rasittavat erityisesti koneenkuljettajan niska-hartiaseutua, käsiä, hartioita ja ristiselkää. Pitkällä aikavälillä jatkuva istumatyö voi aiheuttaa pysyviä terveyshaittoja.
Vaihtelevat työasennot ja säännöllinen taukoliikunta ovat työkyvyn kannalta erittäin tärkeitä. Työergonomia paranee, mikäli työn lomassa pidetään sekä pidempiä taukoja, että lyhyitä, noin kolmen sekunnin mikrotaukoja. Järjestelmällisellä toimintamallilla ja kohdentamalla tarkkaavaisuus tietylle alueelle kerrallaan, turhia pään liikkeitä voidaan välttää. Niska-hartiaseutuun kohdistuvaa rasitusta voi vähentää myös säätämällä istuimen käsinojat ja kahvat itselle sopivaan asentoon.
Turvavyötä on syytä käyttää etenkin silloin, kun työskennellään sivukaltevassa maastossa. Ilman turvavyötä kuljettajan on tuettava itseään jalka- ja selkälihasten avulla pysyäkseen paikallaan. Ajon aikana kuljettajaan kohdistuva heilunta ja tärähtely minimoituvat, kun ajo suoritetaan rauhallisesti ja mahdollisimman tasaisella nopeudella.
Tutkimusten mukaan myös työntekijän omat asenteet ja elämäntavat vaikuttavat työhyvinvointiin ja -jaksamiseen. Riittävä uni ja palautuminen vaikuttavat kokonaisvaltaiseen jaksamiseen, ja työn organisoinnissa (organisatorinen ergonomia) tulisikin huomioida mahdollisuus riittävään palautumiseen työvuorojen ja kiireisten sesonkien välillä. Säännöllinen liikunta parantaa unen kestoa ja laatua, pitää yllä fyysistä toimintakykyä ja auttaa lievittämään stressiä. Myös ruokailu ja ravintotottumukset vaikuttavat merkittävästi yleiseen vireyteen ja hyvinvointiin. Säännöllinen ruokailu ja terveelliset valinnat ehkäisevät väsymystä ja auttavat painonhallinnassa. Jaksamisen kannalta parhaita ovat määrältään riittävät, mutta monipuoliset ja ennen kaikkea säännöllisesti nautitut ateriat. Myös riittävä nesteiden nauttiminen on tärkeää.
Psyykkinen hyvinvointi
Metsäkonealalla henkistä kuormittumista saattavat aiheuttaa muun muassa puun laadulle, työjäljelle ja ympäristölle asetetut vaatimukset, puutteellinen perehdyttäminen, pitkät työpäivät, kireä työtahti ja työn kausiluonteisuus. Työpaikan avoin ja kannustava ilmapiiri sekä työntekijöiden hyvä ammattitaito auttavat vähentämään näitä haittoja. Lisäksi työtehtävien monipuolisuus, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja kehittää omaa osaamistaan, yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ja rakentava palaute lisäävät osaltaan työssä jaksamista. Myös työvuoron pituuden mitoittaminen oman jaksamisen mukaan on tärkeää sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin kannalta. Yleensä sopiva työvuoron pituus on 8–9 tuntia, sillä tämän jälkeen kuljettajan työvireys laskee, työtahti hidastuu ja virheiden määrä kasvaa. Työn psyykkistä kuormitusta helpottaa myös se, että vapaa-ajalla pystyy irtautumaan työasioista.
Konevalmistajat tarjoavat työnseurantajärjestelmiä, jotka auttavat kuljettajia seuraamaan ja kehittämään omaa työskentelyään. Järjestelmät mahdollistavat työajan käytön, tuottavuuden, polttoaineenkulutuksen, käyttöasteen ja muiden tärkeiden konetietojen tarkastelun. Tietojen säännöllinen seuranta ja vertailu erilaisissa korjuuolosuhteissa auttavat parantamaan oman työskentelyn tasoa. Luotettava tieto omasta suorituskyvystä auttaa kuljettajaa myös jaksamaan henkisesti paremmin työssään.