Ajouraverkostojen suunnittelumenetelmiä, tavallisemmin leimikon ajotapoja, on luokiteltavissa useita. Niiden eri versioita voidaan käyttää sekä harvennuksella että päätehakkuulla tai vain toisella. Ajotapa-käsite kuvaa sitä, kuinka ja missä järjestyksessä urasto on hakkuussa tehty leimikolle. Päätehakkuulla pölkkykasojen sijoittelu uran varteen, hakkuutähteiden hakkuu kasoille sekä korjuuolosuhteista johtuva puiden kaatosuunta vaikuttavat ajotavan valintaan.
Keruu-uramenetelmässä kokoojaurilta hakataan lenkin muotoisia keruu-uria, jotka käyvät kääntymässä korjattavan leimikon rajalla. Yksittäisen keruu-uran puutavara saadaan kuljetettua yhdellä tai kahdella kuormatraktorin ajokerralla. Keruu-uramenetelmä soveltuu kohteille, joissa kantavuus on paikoitellen heikko, mutta kokoojauran sijainti on selkeästi määritettävissä. Leimikon rajan kohtisuora lähestyminen vaatii kuljettajalta valppautta. Keruu-uramenetelmässä kokoojaura voi sijaita myös leimikon reunassa. Tällöin myös keruulenkkien päät saattavat olla yhdistetty, jolloin voidaan hyödyntää vierekkäisiä keruu-uria lähikuljetuksessa. Tällöin urasto voi visuaalisesti näyttää kiertomenetelmältä. Keruu-uramenetelmä soveltuu pääasiassa harvennukselle.


Kiertomenetelmässä leimikkoa lähdetään kiertämään leimikon rajaa seuraten (vasen/ensimmäinen kuva alla). Tällä menetelmällä leimikon rajan reuna saadaan käsiteltyä tarkasti. Menetelmä on systemaattinen ja soveltuu parhaiten kohteille, joissa maasto on kauttaaltaan kantavaa ja tasaista. Jos lähikuljetus alkaa lähes yhtä aikaa hakkuun kanssa, menetelmä johtaa ylimääräiseen ajamiseen korjuun alussa. Menetelmä soveltuu niin harvennukselle kuin päätehakkuulle.
Läpiajomenetelmässä leimikko kierretään ensin ympäri leimikon rajaa seuraten kuten kiertomenetelmässä (oikeanpuoleinen/toinen kuva alla). Kiertämisen jälkeen avataan keruu-urat leimikon poikki rajalta rajalle. Kokoojaurat sijaitsevat leimikon reunoilla ja tarvittaessa keskellä leimikkoa ajomatkan lyhentämiseksi. Menetelmä on systemaattinen ja soveltuu kohteille, joissa maasto on kauttaaltaan kantavaa ja tasaista. Jos lähikuljetus tapahtuu yhtä aikaa hakkuun kanssa, niin menetelmä johtaa ylimääräiseen ajamiseen korjuun alussa. Menetelmä soveltuu niin harvennukselle kuin päätehakkuulle.


Pistouramenetelmässä leimikolle määritetään muutamia selkeitä kokoojauran paikkoja, jotka havutetaan hyvin ja joita pitkin puutavara kuljetetaan varastopaikalle. Pistouramenetelmä soveltuu kohteille, joissa on huonosti kantavia tai hyvin kaltevia maastonkohtia. Pistouria hakataan kokoojaurilta huonosti kantaville maaston kohdille esim. kivennäismaalta suolle. Toinen käyttökohde on jyrkät rinteet, joissa konetta ei ole turvallista kääntää. Pistouralle peruutetaan tyhjällä kuormatraktorilla ja kuormaus tehdään pistosta kokoojauralle päin ajaen. Pistouramenetelmä soveltuu useimpiin korjuukohteisiin, sillä sen avulla kantavuudeltaan haastavat kohdat ja jyrkät rinteet saadaan käsiteltyä hyvin. Huonona puolena menetelmässä on, että pistourille kohdistuu edestakaisin ajoa tavallista enemmän. Pistouramenetelmä soveltuu pääasiassa päätehakkuulle.

Systemaattisessa menetelmässä leimikkoa hakataan systemaattisesti edes takaisin kulkien, kunnes koko alue on käyty läpi (vasen/ensimmäinen kuva alla). Sen sijaan edestakaisin-menetelmässä edetään hakkaamalla yhteen suuntaan, peruutetaan kone takaisin ja hakataan uusi siivu viereen (oikeanpuoleinen/toinen kuva alla). Näin edetään koko leimikko läpi. Tätä menetelmää käytetään esimerkiksi silloin, kun halutaan kaataa puut tiettyyn suuntaan esimerkiksi puun oksaston painopisteen, tuulen suunnan tai auringon häikäisyn takia. Edellä kuvatut menetelmät soveltuvat lähinnä päätehakkuulle.

