- 1/3-sääntö
Puutavaran kuormauksessa käytettävä sääntö, jonka mukaan noin 1/3 taakoista tuodaan kuormaan tyvipää sermiä vasten ja noin 2/3 latvapää edellä. Kuorma rakentuu tällöin tasaisesti. - Ajoura
Puutavaran lähikuljetusta varten maastoon tehty kulkuväylä, jota käyttävät sekä hakkuukone että kuormatraktori. Suositus ajouran leveydeksi on 4–4,5 metriä. - Ajouranvarsipuu, eli reunapuu
Kasvatushakkuulla ajouran varteen kasvamaan jätettävä puu, joka määrittää hakkuukoneen ja kuormatraktorin pysähtymispaikan työpisteelle, kasojen sijoittelut ja prosessointipaikat. Kutsutaan myös reunapuuksi. - Alaharvennus
Harvennustapa, jossa metsiköstä poistetaan pääasiassa valtapuustoa pienempi puusto ja jätetään kasvamaan suurimmat, parhaiten kasvavat puut. - Alikasvos
Metsän pääpuustoa selvästi lyhyempi ja nuorempi puusto, joka usein raivataan ennen harvennus- tai päätehakkuuta. - Apteeraus
Rungon katkaisukohdan määrittäminen ottaen huomioon puutavaran mitta- ja laatuvaatimukset. - Apteeraustiedosto (pin-tiedosto)
Runkojen katkontaohjeet sisältävä hakkuukonetiedosto. - Aputyöpiste
Lisätyöpiste, jonka avulla viimeistellään senhetkistä tai valmistellaan seuraavaa työpistettä ajouralla. Esimerkiksi konetta siirtämällä noudetaan yksittäinen runko työpisteelle. - Avohakkuu
Uudistushakkuu, jossa poistetaan kaikki taloudellisesti käyttökelpoinen puusto lukuun ottamatta alueelle jätettäviä säästöpuita. - Avojohto
Ilmajohto, jossa jokainen johdin on erikseen kiinnitetty eristimiin tai muihin kannakkeisiin. - Enemmistöpuutavaralaji
Puutavaralaji, jota valmistuu hakkuun aikana kuutiomääräisesti eniten suhteessa muihin puutavaralajeihin. - Energiapuu
Puubiomassaa, jolla tuotetaan energiaa ja jonka alkuperäinen puunkoostumus on säilynyt. Energiapuu voi olla latvusmassaa, harvennusenergiapuuta, lumppeja tai kantopuuta. Lisäksi energiapuu voi olla edellä mainituista valmistettua haketta tai mursketta. - Esijännitys
Hakkuulaitteella ja nosturilla kaatosuuntaan tapahtuva puun nosto- ja työntöliike. - Eteenpäin kaato -työmalli
Uudistushakkuun työmalli, jossa puut kaadetaan suoraan eteenpäin koneen etenemissuuntaan nähden. - Etusektori
Hakkuulaitteen työskentelyalue, joka on noin 0-70 astetta etuviistossa koneen eteen etenemissuuntaan nähden. - Hakkuu-ura
Ainoastaan hakkuukoneen käyttämä lisäura pääajourien välissä. Käytetään, jos ajouraväli hakkuussa on yli 20 metriä (esimerkiksi 30 metriä). Uran sallittu maksimileveys on kolme metriä. - Hakkuukertymä
Vuoden aikana metsästä käyttöön otettu raakapuumäärä sisältäen teollisuuteen ja vientiin hakatun markkinapuun, pientalokiinteistöjen käyttämän polttopuun ja vuokra- eli rahtisahaukseen menneen puun. Puunkorjuussa hakkuukertymä kuvaa leimikolta poistetun aines- ja energiapuun määrää. - Hakkuukone
Metsäkone, joka kaataa, karsii ja katkoo puut metsässä haluttuun mittaan. Samalla kone mittaa katkottujen runkojen tilavuuden. Hakkuukoneesta käytetään myös nimityksiä monitoimikone, moto tai harvesteri. - Hakkuulaite
Hakkuukoneen nosturin päässä oleva laite, jolla rungon käsittely tapahtuu. Hakkuulaitteen perusosia ovat muun muassa syöttörullat, karsintaterät, ketjusaha, mitta-anturit, mittapyörä ja kallistuslaite eli tiltti. Käytetään myös nimitystä harvesteripää, harvesterikoura tai koura. - Hakkuumenetelmä
Tapa suorittaa hakkuuta. Esimerkkeinä avohakkuu, ensiharvennus-, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu. - Hakkuurintama
Koneen pituus- ja leveyssuunnassa sijaitseva käsittelemättömän ja käsitellyn puuston raja. - Hakkuutähde
Hakkuun yhteydessä metsään jäävä puuaines, kuten oksat ja latvat. Myös hakkuualueilla oleva pienikokoinen puu, ns. raivauspuu ja hylkypölkyt, lasketaan kuuluvaksi hakkuutähteisiin. Käytetään myös nimitystä latvusmassa. - Harvennushakkuu
Ks. Kasvatushakkuu. - Harvennusmalli
Osoittaa puuston valtapituuden ja pohjapinta-alan perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuun jälkeen kasvatettavan puuston määrän. Toisin sanoen malli kertoo, paljonko puita poistetaan ja paljonko jätetään leimikolle hakkuussa. - Integroitu puunkorjuu
Leimikosta korjataan sekä aines- että energiapuuta samassa hakkuussa. Tapahtuu useimmiten joukkokäsittelynä hakkuulaitteeseen kiinnitettyjen joukkokäsittelykäpälien tai joukkokäsittelyä varten muotoiltujen syöttörullien avulla. - Jalusta
Hakkuukoneen ja kuormatraktorin osa, joka yhdistää nosturin tai kuormaimen koneen runkoon. - Jatkopuomi
Kuormaimen neljäs ja puomin kolmas osa jalustasta laskettuna. Käytetään myös nimityksiä jatke ja yletin. - Joukkohakkuu
Usean rungon samanaikainen käsittely hakkuulaitteella. - Kaatohalkeama
Puun kaadon yhteydessä syntyvä vaurio rungon tyvessä. Aiheutuu yleensä työvirheestä eli rungon liiallisesta työntämisestä ennen kaatosahausta ja kaatosahauksen aikana, tai ylisuurten puiden kaadossa. - Kaatopiste ja kaatosuunta
Kaatopiste on yksittäiselle puulle tai puuryhmälle valittu tarkka maastonkohta, jota kohti puut kaadetaan työpisteessä. - Karsinta
Puun oksien poistaminen. - Kasvatushakkuu
Yhteisnimitys ennen uudistushakkuuta metsässä tehtäville erilaisille hakkuutoimenpiteille sisältäen esimerkiksi harvennushakkuun, väljennyshakkuun ja ylispuiden poiston. Näistä eniten tehdään harvennushakkuita. - Katkaisuhalkeama
Runkoon katkaisusahauksen aikana syntyvä halkeama. Kuljettaja voi vähentää katkaisuhalkeamien syntymistä heijaamalla runkoa alaspäin tai tukemalla katkaistavan pölkyn päätä maahan katkaisuhetkellä. - Katkontalinja
Hakkuukoneen työsektorilla sijaitseva linja, jossa rungon katkonta pölleiksi suoritetaan. Käytetään tavallisimmin uudistushakkuulla sivullepäin kaato -työmallissa, jossa katkontalinja sijaitsee hakkuulaitteen pituuden (noin 1,5 m) verran koneen rengaslinjan ulkopuolella. Muissa työmalleissa katkontalinjan sijainti riippuu käytettävästä työmallista. - Keruu-ura
Varsinainen ajoura, jolta kuormatraktorin kuorma kerätään. Suunnitellaan lenkeiksi, joissa ajosuunta on joko vain yhteen tai molempiin suuntiin. - Ketjuluoti
Tapahtuma, jossa hakkuulaitteen teräketju katkeaa ja palaset lentävät ympäristöön suurella nopeudella. - Kokoojaura
Pääura, joka toimii lähikuljetuksen pääväylänä ja jota pitkin puutavara kuljetetaan välivarastolle. Kokoaa yhteen muut urat. - Konkelo
Kaatosahattu puu, joka kaatuessaan jää nojaamaan pystyssä olevaan puuhun. - Korjuujälki
Metsikön puuston ja maaperän tila korjuun jälkeen. Kasvatushakkuulla korjuujälkeä arvioidaan seuraavien kriteerien perusteella: harvennusvoimakkuus, puusto- ja juuristovauriot, puuvalinta, ajouraväli, ajouraleveys-, sekä ajourapainumat. - Korjuuohje
Valmistettavan puutavaran pituus- ja läpimittatiedot sekä muut olennaiset leimikon korjuuseen liittyvät ohjeet, esimerkiksi varottavat kohteet. - Kouran kääntäjä
Nosturin tai kuormaimen päässä sijaitseva hakkuulaitteen tai kuormaimen kääntölaite. - Kuitupuu
Tietyt mitta- ja laatuvaatimukset täyttävä puutavaralaji, joka käytetään useimmiten sellun valmistukseen. - Kuormatraktori
Metsäkone, jolla pölkyt kuljetetaan välivarastolle. Kuormatraktorista käytetään myös nimitystä metsätraktori tai ajokone. - Kuvio
Kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäinen metsän osa. Käytetään myös nimitystä metsikkökuvio tai metsikkö. Lohko voi sisältää yhden tai useamman kuvion. - Laatuharvennus
Harvennustapa, jonka tavoitteena on jättää kasvamaan kaikista laadukkain puusto. Harvennuksessa poistetaan kehityskelvottomat puut, samoin oksikkaat puut. Suosittu harvennustapa männyn laatukasvatuksessa. - Leimikko
Korjuuohjeessa määritelty alue, jolle hakkuu suoritetaan. - Leimikkotaso
ks. Strateginen taso - Lohko
Korjuuohjeessa määritelty alue. Leimikko koostuu yhdestä tai useammasta korjuulohkosta. Lohkot määräytyvät korjuuajankohdan, puuston, maaston tai hakkuutavan mukaan. - Lumppi
Kaadetusta puusta katkaistu rungon osa, joka ei täytä minkään puutavaralajin laatuvaatimuksia. Käytetään myös nimitystä leikko. - Metsikkö
Kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäinen metsän osa. - Monilajikuorma
Kuorma, joka sisältää vähintään kahta eri puutavaralajia. Eri puutavaralajit ovat kuormassa selvästi erillään. - Myötäily
Nosturin jalustan käännön avulla tehtävä liike, joka edesauttaa puun karsinnan ja mittauksen onnistumista isoilla puilla. Myötäilyssä runko pyritään pitämään paikallaan, ja vain hakkuulaite liikkuu. - Nostopilari
Kuormaimen ensimmäinen osa jalustan jälkeen. - Nostopuomi
Kuormaimen toinen ja nosturin ensimmäinen osa jalustasta laskettuna. - Operatiivinen taso
Puunkorjuutyön suunnittelun ”alin” taso, joka käsittää yksittäisellä työpisteellä tapahtuvan toiminnan. Käytetään myös nimitystä työpistetaso. - Optimaalinen kuormausalue
Alue kuormatraktorin sivulla ohjaamon ja taimmaisen telin etupyörän välissä. - Päätehakkuu
Uudistuskypsän metsän hakkuu, joka tähtää uuden puusukupolven perustamiseen. Päätehakkuussa käytettäviä menetelmiä ovat avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. - Peruutusura
Lisäura, jota käytetään täydentämään leimikon keruu-uria. Uralle täytyy peruuttaa. Konetta ei voi kääntää uran päässä. - Pieni puu
Puu, jonka siirtäminen pystyasennossa hakkuulaitteella on mahdollista. Vrt. Suuri puu. - Pikkutukki
Normaalia kuitupuuta hieman paksumpi, mutta tukkia pienempi puutavaralaji. Jatkojalostuksessa sahataan tai veistetään. - Pistoura
Lisäura, jota käytetään täydentämään leimikon keruu-uria. Uralle ei tarvitse peruuttaa, vaan koneen voi kääntää uran päässä. Vrt. peruutusura. - Pohjapinta-ala (ppa)
Puiden runkojen 1,3 metrin korkeudelta yhteenlaskettu poikkileikkauspinta-ala, joka ilmaistaan neliömetreinä hehtaaria kohden (m2/ha). Pohjapinta-alaa (ppa) käytetään esimerkiksi metsän harvennustarpeen määrittämisessä. - Pölkky
Puutavaralajin vaatimuksen täyttävä pyöreä rungon tai rangan osa. - Prosessointi
Koneellisen puutavaran valmistuksen prosessin toinen päätyövaihe, joka sisältää seuraavat osatyövaiheet: puun kaato, karsinta, katkonta, kasaus. - Puun haltuunotto
Koneellisen puutavaran valmistusprosessin toinen päätyövaihe, joka sisältää seuraavat osatyövaiheet: hakkuulaitteen tuonti koneen eteen, siirtyminen koneella, hakkuulaitteen vienti puulle, puuhun tarttumisen. - Puunhankinnan logistinen ketju
Toimintaketju, joka käsittää kaikki toiminnot puun toimittamiseksi kannolta tehtaan portille: puutavaran valmistus, lähikuljetus, kaukokuljetus. - Puutavaralaji
Tietyt mitta- ja laatuvaatimukset täyttävä puun osa. - Puutavaralajimenetelmä
Yleisin Pohjoismaissa käytetty puunkorjuumenetelmä, jossa puiden rungot katkotaan halutunmittaisiksi puutavaralajeiksi jo maastossa. - Rankapuu
Karsittu runko. Korjataan tavallisesti nuorista metsistä. - Reunapuu
Kasvatushakkuulla ajouran varteen kasvamaan jätettävä puu, joka määrittää hakkuukoneen ja kuormatraktorin pysähtymispaikan työpisteelle, kasojen sijoittelut ja prosessointipaikat. Kutsutaan myös ajouranvarsipuuksi. - Riippujohto
Johtotyyppi, jossa kolme päällystettyä johdinta on kiedottuna paljaan metalliköyden ympärille. - Riipuke
Nosturin tai kuormaimen pään ja rotaattorin välissä oleva yhdyskappale. - Rinnankorkeusläpimitta
Puun rungon läpimitta 1,3 metrin korkeudelta joko maasta tai puun juurenniskasta mitattuna. Käytetään yleisesti puuston pohjapinta-alaa, ikää tai tilavuutta määritettäessä. - Runko
Oksaton kokopuu eli puun käyttöosa, joka ei ole juurta, oksaa ja latvaa. - Runkoluku
Kasvavien puiden lukumäärä hehtaaria kohti. - Säästöpuut
Metsänuudistamisalueelle jätettävä puusto, jonka tarkoituksena on turvata monimuotoisuuden säilyminen antamalla elinpaikkoja esimerkiksi lahopuusta riippuvaisille hyönteis- ja sienilajeille. Säästöpuut jätetään usein ryhmiin. Säästöpuusta käytetään myös nimitystä jättöpuu. - Sekakuorma
Kuorma, joka sisältää vähintään kahta eri puutavaralajia. Eri puutavaralajit ovat sekaisin kuormassa. Maaston aiheuttamat rajoitteet tai virheet työn suunnittelussa aiheuttavat useimmiten sekakuormia. Sekakuorma syntyy myös, kun jollekin uralle ei haluta enää palata ja kaikki eri puutavaralajit kuormataan kerralla kyytiin. - Sektorityömalli
Kasvatushakkuulla käytetty työmalli, jossa puut käsitellään järjestelmällisesti sektoreittain. - Sermi
Kuormatraktorin kuormatilan etuseinä, jota vasten taakat usein asetetaan kuormatilassa. Sermi suojaa pölkkyjen osumiselta koneen ohjaamoon. - Sermierotus
Puutavaran lähikuljetuksessa käytetty puutavaralajien erottelutapa kuormatilassa. Sermierotuksessa yhden puutavaralajin pölkkyjen päät asetetaan sermiä vasten ja toisen puutavaralajin pölkkyjen päät hieman kauemmaksi (noin 0,5 metriä) sermistä. Sermierotus on hyödyllinen etenkin silloin, kun kuormataan samannäköisiä, ei-värimerkittyjä puutavaralajeja. - Siemenpuuhakkuu
Uudistuskypsän metsän hakkuu, jossa hakkuualalle jätetään 50–150 siemenpuuta hehtaarille siementämään paikalle luontaisesti uusi taimikko. - Siirtopuomi
Kuormaimen kolmas ja nosturin toinen osa jalustasta laskettuna. - Sivullepäin kaato -työmalli
Työmalli, jossa puut kaadetaan noin 90 asteen kulmaan koneen etenemissuuntaan nähden. Kasvatus- ja uudistushakkuulle on oma sivullepäin kaato-työmalli. - Sivusektori
Kuormaimen ulottuvuusalue, joka sijaitsee koneen sivulla ja rajautuu etusektoriin sekä noin 110 astetta koneen sivulle etenemissuuntaan nähden. - Strateginen taso
Puunkorjuutyön suunnittelun ”ylin” taso, joka käsittää leimikolla tapahtuvan toiminnan. Esimerkiksi ajouraston suunnittelu (hakkuukone) tai puiden ajojärjestyksen suunnittelu (kuormatraktori). - Suojuspuuhakkuu
Uudistuskypsän kuusimetsän hakkuu, jossa hakkuualueelle jätetään normaalisti 200–400 suojuspuuta hehtaarille suojaamaan paikalle luontaisesti jo syntyneitä kuusentaimia. - Suuri puu
Puu, jonka siirtäminen pystyasennossa hakkuulaitteella ei ole mahdollista. Vrt. Pieni puu. - Taakka-aika
Aika, joka kuluu yhden taakan nostamiseen kuormatilaan tai taakan nostamiseen kuormatilasta pinoon. Käytetään mitattaessa kuormaimen käyttötaidon kehittymistä puutavaran lähikuljetuksessa. - Taktinen taso
Puunkorjuutyön suunnittelun keskimmäinen taso, joka käsittää työnäkemäalueella tapahtuvan toiminnan. Käytetään myös termiä työnäkemätaso. - Tavoiteaika
Aika, joka on varattu yhden puun valmistamiseen sisältäen sekä puun haltuunotto- että prosessointityövaiheen. Käytetään mitattaessa puomin käyttötaidon kehittymistä koneellisessa puutavaran valmistuksessa. - Tilajärjestys
Kuvaa metsikön puiden sijaintia toisiinsa nähden tietyn tarkasteltavan metsikön sisällä. Puusto voi olla tilajärjestykseltään tasainen, ryhmittäinen, satunnainen tai yhdistelmä edellisistä. - Tukkipuu (pölkky)
Mitta- ja laatuvaatimukset täyttävä puutavaralaji/pölkky, joka on tarkoitettu jalostettavaksi esimerkiksi sahaamalla, sorvaamalla tai veistämällä. Runko voidaan jakaa laatuvaatimusten mukaan A-, B-, tai C-tukeiksi. - Turvaetäisyys
Koneellisen puunkorjuun työmaalla käytettävä välimatka, jota kauempana on turvallista oleskella metsäkoneen ollessa käynnissä. Peukalosääntönä voidaan pitää, että hakkuukoneella turvaetäisyys on 90 metriä ja kuormatraktorilla 20 metriä. - Työmalli
Kuvaus järjestelmällisestä tavasta tehdä työtä, millä päästään kohtuullisella ponnistuksella hyvään lopputulokseen. - Työnäkemä
Kuljettajan työpisteestä näkemä alue, jonka verran kuljettaja kykenee suunnittelemaan työtään eteenpäin. Sujuvan työrytmin varmistamiseksi työnäkemän tulisi olla 3–5 seuraavan työpisteen verran eteenpäin ja muutaman työpisteen verran taaksepäin siitä pisteestä, jolla työskennellään. - Työnäkemätaso
ks. Taktinen taso - Työpiste
Paikka ajouralla, johon kone pysähtyy työskentelyn ajaksi. Lähikuljetuksessa työpiste on myös paikka varastolla, johon kuormatraktori pysähtyy kuorman purkamisen ajaksi. - Työpistetaso
ks. Operatiivinen taso. - Työsektori
Kuormaimen ulottuvuusalue, jolla yletytään työskentelemään työpisteestä peruskonetta liikuttamatta. Työsektori jakaantuu ajouraan sekä etu- ja sivusektoreihin. - Uudistus- eli päätehakkuu
Uudistuskypsän metsän hakkuu, joka tähtää uuden puusukupolven perustamiseen. Uudistushakkuussa käytettäviä menetelmiä ovat avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. - Vähemmistöpuutavaralaji
Puutavaralaji, jota valmistuu leimikolla vähän kuutiometrimääräisesti suhteessa muihin puutavaralajeihin. - Väljennyshakkuu
Lähes uudistuskypsässä metsässä tehtävä hakkuu, jonka tavoitteena on puuston järeytyminen, tulevien siemen- ja suojuspuiden totuttaminen tuuleen ja taimettumisen edistäminen. - Valtapituus
Metsikön sadan paksuimman puun keskipituus (m) hehtaaria kohden. - Yhden puutavaralajin kuorma
Vain yhtä puutavaralajia sisältävä kuormatraktorin pölkkykuorma. - Yläharvennus
Harvennustapa, jossa ”metsästä poistetaan huonolaatuiset ja vaurioituneet puut sekä suurimpia valtapuita harvennusmallien mukaisesti”. (Maa- ja metsätalousministeriö) - Ylispuiden poisto
Kasvatushakkuisiin luokiteltava hakkuu, jossa siemenpuu- ja suojuspuut tai itsestään taimettuneet metsikön ylispuut poistetaan, kun alla oleva ja kasvamaan jätettävä taimiaines on vakiintunut (ks. suojuspuuhakkuu).