Puunkorjuutyön suunnitteluun liittyvät perustoimintaohjeet ovat pitkälti samat sekä kasvatus- että uudistushakkuulla. Hakkuukoneenkuljettaja saa uutta leimikkoa koskevan työmaaohjeen koneelle sähköisen tiedonsiirron välityksellä. Työmaaohjeeseen sisältyvät korjuuohje, katkonnanohjaustiedosto (pin-tiedosto) ja karttatiedosto sekä mahdolliset muut tiedostot. Tiedot vastaanotetaan ja tallennetaan hakkuukoneen hallinta- ja ohjausjärjestelmään. Vaihtoehtoisesti työmaaohjeet voidaan vastaanottaa sähköpostilla tai paperisena versiona. Kuljettajan tehtävänä on suunnitella työ kohteelle näiden ennakkotietojen sekä paikan päällä havaittujen tekijöiden pohjalta.
Korjuuohjeessa mainitaan olennaisimmat korjuun toteutukseen liittyvät asiat, kuten esimerkiksi puutavaran mitta- ja laatuvaatimukset (katkontaohjetiedosto useimmiten), hakkuuseen, varastointiin ja luontokohteiden huomiointiin liittyvät erityisasiat, ja leimikon rajojen merkinnässä käytetty nauhoitustapa. Leimikkokarttaan on puolestaan merkitty muun muassa leimikon tai lohkojen rajat, varastopaikan sijainti, sähkölinjat, pehmeiköt, suuret kaltevuudet, tiet ja ulkoilureitit. Tärkeimmät peruskarttamerkit on tunnettava, sillä karttatiedoista selviävät muun muassa ajourien tekoon ja lähikuljetukseen vaikuttavat maastovaikeustekijät.
Maaston kantavuutta voi arvioida korjuukelpoisuuskartan avulla (Suomen Metsäkeskus). Korjuukelpoisuuskartassa maaston kantavuus on luokiteltu kuuteen luokkaan. Maaperän kantavuuden lisäksi korjuukelpoisuuteen vaikuttaa korjuuajankohdan sääolosuhde, esimerkiksi ajankohdan sateisuus ja talvella routakerroksen paksuus ja lumen määrä.
